Kiertotaloudelle kivijalka kuntatyöllä
Kunnat ja kaupungit ovat paljon vartijoina siinä, syntyykö Suomeen kiertotaloudesta työpaikkoja, bisnestä ja hyvinvointia. Edelläkävijäkunnat koordinoivat kiertotaloustyötä tiekartoilla ja huomioimalla sen kuntastrategiassaan.
Kesäkuun kuntavaaleissa valittiin uudet valtuutetut. Heistä moni pääsee nyt edistämään kotikunnan tai -kaupungin tekemän kiertotaloustiekartan toteuttamista käytännössä.
Kiertotaloustiekartta on tehty tai valmisteilla jo yli kymmenessä edelläkävijäkunnassa sekä muutamassa maakunnassakin. Kertyneet kokemukset auttavat laajentamaan työtä muihinkin kuntiin.
”Tiekartta on suunnitelma kiertotalouden edistämiseksi valitulla alueella. Se toimii työkaluna systeemisessä kestävyyssiirtymässä”, kuvailee Suomen ympäristökeskuksen erikoissuunnittelija Hanna Salmenperä. Hän pitää tiekarttaa hyvänä foorumina, joka auttaa organisoimaan kunnan kiertotalousaloitteita.
”Kiertotalouden tiekarttaa kannattaa lähteä tekemään, koska sen avulla voi aikaansaada monia hyötyjä. Luonnonvaroja säästyy. Alueelle luodaan uutta liiketoimintaa, työtä ja hyvinvointia. Sitoutuminen kiertotalouden tiekarttaan voi tuottaa kunnalle myös imagohyötyä”, Salmenperä listaa ja jatkaa:
”Parhaimmillaan kiertotaloustiekartan valmistelu lisää yhteistyötä paitsi kunnan yksiköiden sisällä, myös kunnan, organisaatioiden ja yritysten välillä.”
Kunnat johtamaan kiertotalousmuutosta
Kiertotalous on tunnistettu keinoksi, jonka avulla kunnat ja kaupungit voivat saavuttaa ilmastotavoitteitaan ja ympäristöhyötyjä samalla, kun alueen elinvoimaisuus ja hyvinvointi kohenee ja työllisyys paranee.
Riihimäen kaupunki on tehnyt sekä resurssiviisauden että kiertotalouden tiekartat. Kaupungin ympäristöasiantuntija Jenni Takalan mukaan yhä jatkuvasta tiekarttaprosessista on jo koitunut kaupungille paljon hyvää:
”Olemme saaneet tekemiseen suunnitelmallisuutta ja konkreettisia askelmerkkejä kohti päämäärää. Tiekarttatyö on lisännyt yhteistyötä yli rajojen.”
Kiertotaloussiirtymää tutkiva CICAT2025-tutkimuskonsortio julkaisi toukokuussa politiikkasuosituksen, jonka mukaan kiertotalous tuo menestymisen mahdollisuuksia kunnille ja kaupungeille. Kiertotaloudesta voi tulla kaupunkien kehittämisen kestävyyspolku.
Tutkijoiden mukaan kunnat ja kaupungit ovat kiertotalouden tärkeimpiä toimijoita, sillä ne ovat monenlaisten voimavarojen ja kyvykkyyksien keskittymiä. Kiertotalouden avulla kaupungit ja kunnat voivat uudistaa toimialojaan.
Kiertotalouden markkinat ja työpaikat eivät kuitenkaan synny itsestään. Kaupunkien on johdettava siirtymää kiertotalouteen yhdessä yritysten, kaupunkilaisten ja tutkimuslaitosten kanssa.
Omat vahvuudet esiin
Tutkijoiden mukaan jokaisella kaupungilla on omat vahvuutensa nousta kiertotalouden edelläkävijäksi.
Tutkimus tarkasteli neljän kaupungin, Espoon, Lahden, Tampereen ja Turun kiertotaloustyötä. Kaikkia yhdistää näkemys, että kestävät ratkaisut tuovat kilpailuetua.
Tampereella kiertotalous etenee etenkin Hiedanrannan kaupunginosan kokeiluissa. Espoossa kaupunki ja suuryritykset toimivat kumppaneina muun muassa Keran alueella.
Ympäristöpääkaupunki Lahdessa laaja ote kiertotalouden toteuttamiseen näkyy maakunnallisena ajatteluna: kiertotalouden ensimmäinen maakunnallinen tiekartta toteutettiin Päijät-Hämeen tasolla.
Turussa resurssiviisaus on ohjannut kaupunkistrategiaa. Turun kaupungin kiertotalouden ja resurssiviisauden tiekartta valmistui toukokuussa.
Tiekartta tekee näkyväksi teemoja, joiden kautta resurssiviisaaseen yhteiskuntaan voidaan siirtyä. Samalla havainnollistuu, millaisia bisnesmahdollisuuksia kiertotaloustavoitteet sisältävät.
Seuraavaksi Turku keskittyy liiketoimintaekosysteemien ja kiertotalousmarkkinoiden vahvistamiseen. Kaupunki kytkee kiertotalouden toimenpiteitä aktiivisesti ilmastotyöhön ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen.
”Valjastamme Turun kaupungin työkalut ja toimintamallit tukemaan kiertotalouden edistämistä. Luomme myös yhteistä kuvaa resurssivirroista ja niiden hyödyntämismahdollisuuksista”, erityisasiantuntija Outi Laikko Turun kaupungilta kiteyttää.
Laikko näkee, että kaupungilla on murroksessa monta roolia: suunnittelijan, julkisen tilaajan, viranomaisen, mahdollistajan sekä viestin viejän.
Hallituskin suosittelee
Kaupungeilla ja kunnilla on merkittävästi valtaa siinä, mitkä kestävyysratkaisut tulevat paikallisesti mahdollisiksi.
Kiertotalouden monimuotoinen ja kokonaisvaltainen käsite antaa kuntatoimijoille paljon liikkumavaraa ja joustavuutta siinä, millaiset toimet juuri omalla seudulla koetaan vaikuttavimpina.
Kunta tai kaupunki voi ohjata kiertotalouskehitystä kaavoituksen, strategisen johtamisen, yrityskumppanuuksien ja ekoteollisuuspuistojen sekä julkisten hankintojen avulla.
Suomen kansallinen kiertotalouden strateginen ohjelma suosittelee, että kunnat ja alueet ottavat kiertotalouden osaksi kuntastrategioita. Ohjelma suosittaa kuntia laatimaan johtajuuden tueksi ilmasto- ja kiertotaloustiekarttoja.
”CICAT2025-tutkimuksemme tulokset antavat pohjaa, että tiekartta tai muu strateginen ohjelma helpottaa kuntia kiertotalouden toteuttamisessa. Tiekartan tai muun strategia-aineiston avulla voi sopia kiertotaloustavoitteista, aikataulusta ja toteuttamisvastuista”, Tampereen yliopiston professori Pekka Jokinen korostaa.
Työkaluja pakkiin
Suomen ympäristökeskus (SYKE), ympäristöministeriö, Motiva ja Sitra tarjoavat monenlaisia työkaluja tukemaan kuntien kestävyyssiirtymää.
Pirkanmaan liitto valmistelee juuri Circwaste-hankkeessa kunnille kiertotalouden työkirjaa ja työpajamallia.
”Kunnan omasta toiminnasta syntyy vain pieni osa alueen ilmastopäästöistä. Siksi on tärkeää, että kunta voi mobilisoida muut toimijat mukaan ja vahvistaa näin siirtymää kiertotalouteen”, Pirkanmaan liiton projektipäällikkö Hannele Tiitto korostaa.
Hankkeessa valmistuvat materiaalit auttavat kuntia etenemään kiertotalouden suunnittelussa. Yhteiskehittämisen työkalu kuuluu työkirjaan.
Lisäksi työkirjaan tulee vinkkejä kiertotalouden edistämiseen kunnan strategisella tasolla sekä seurannan välineitä, jakamistalouden vinkkejä ja tapoja saada esimerkiksi tyhjäksi jääneitä tiloja aktiivikäyttöön.
Kiertotalouskeskus vetää Suomen ekoteollisuuspuistojen verkostoa. Kiertotalouskeskuksen johtaja Tuomas Pussila kertoo verkoston julkaisseen juuri oppaan ekoteollisuuspuiston perustamisesta.
”Kunta voi toimia loistavana kiertotalouden mahdollistajana muun muassa kaavoituksen ja infrarakentamisen kautta. Yksi toimintatapa on ekoteollisuuspuiston perustaminen. Näin saadaan yritykset mukaan toteuttamaan muutosta”, Pussila kutsuu.
Tampereen yliopiston professori Pekka Jokisen mukaan kunnat ja kaupungit ovat ketteriä kokeilijoita verrattuna vaikkapa valtiotasoon.
”Kiertotalouden kokeilut voivat aktivoida yrityksiä, kansalaisia, sosiaalisia innovaatioita ja kaupunkitilojen uudelleenkäyttöä. Näkisimme kuntatyössä mielellämme mukana osallistamisen, aloitteellisuuden ja yhteiskehittämisen. Kesäkuisten kuntavaalien myötä Suomessa toivottavasti edistytään tässä.”
Oulun tiekarttatyö kulminoitui kuntavaaleihin
Valtuustokausi vaihtuu nyt kriittisessä vaiheessa. Moni kunta ja kaupunki pohtii, kuinka kuntapäättäjät osallistuvat ja sitoutuvat kiertotalouden toimenpiteisiin.
Työtä auttaa, jos kiertotalous yhdistyy jatkumoksi kunnan ympäristöpolitiikan tekemisen pitkään historiaan.
Esimerkiksi Oulun kaupunki tekee juuri kiertotalouden tiekarttaa pohjautuen perinteisiin resurssiviisauden painotuksiin. Sama painopiste näkyy myös tuoreessa Oulun ympäristöohjelmassa.
”Kiertotalous on myös yksi parhaista työkaluista vähentää päästöjä ja saavuttaa kaupungin hiilineutraalisuustavoitteita”, Oulun ympäristöasiantuntija Satu Pietola sanoo.
Kiertotalouden tiekarttaa on valmisteltu Oulussa laajassa sidosryhmäyhteistyössä ja useissa työpajoissa. Kaupungin sisäisestä organisaatiosta työssä on ollut mukana harvinaisen suuri, 15 hengen työryhmä, jossa on jäseniä lähes kaikista hallintokunnista.
Oulu sai Pietolan mukaan vetoapua Turulta, jonka kokemuksista oli vertaistukea tiekarttatyössä.
Visiona on tehdä Oulusta ”oppivin kiertotalouskaupunki” vuoteen 2030 mennessä. Visio osallistaa kaupunkilaiset, myös nuoret, mukaan kiertotaloussiirtymään.
Painopistealueina ovat rakennettu ympäristö, materiaalikierrot ja jätteettömyys, ruokajärjestelmä sekä energiaviisaus.
Jotta kiertotalous etenisi, läpileikkaavina teemoina Oulu kehittää maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen kiertotalousnäkökulmia, jakamistaloutta, julkisia hankintoja sekä koulutusta ja oppimista.
”Tiekarttatyön aikana huomasimme, että moni tiekartassa listattu toimenpide vaatii kiertotalousosaamisen vahvistamista läpi kaupunkiorganisaation. Jokainen pystyy edistämään kiertotaloutta jollakin tavalla omassa työssään”, Pietola näkee.
Tiekarttaluonnos on juuri tulossa kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi.
”Odotan uutta valtuustokautta ja jännitän aikataulua. Toivon, että uudet valtuutetut näkevät, mitä kaikkea hyvää kiertotalous voi tuoda Oululle.” 
Tutkijat näkevät, että kiertotalous vahvistaa ja jatkaa kuntien ja kaupunkien jo aloittamaa kestävyyspolkua.Menestyväksi kaupungiksi kiertotalouden avulla
Kiertotalouden avulla kaupungit voivat yhtä aikaa saavuttaa työllisyystavoitteensa, uudistaa toimialojaan ja saavuttaa ympäristöhyötyjä. Kaupungit ovat tutkijoiden mukaan kiertotalouden tärkeimpiä toimijoita, sillä ne ovat monenlaisten voimavarojen ja kyvykkyyksien keskittymiä.
Kiertotalouden markkinat ja työpaikat eivät synny itsestään. Kaupunkien on johdettava siirtymää kiertotalouteen yhdessä yritysten, kaupunkilaisten ja tutkimuslaitosten kanssa. CICAT2025-tutkimushankkeen tuore politiikkasuositus tarjoaa neljä tutkimukseen perustuvaa tavoitetta kaupunkien kiertotalouden edistämiseksi. Suosituksen mukaisia toimia voivat soveltaa kaupunkien lisäksi kaikki kunnat ja alueet kokoon katsomatta.
1. Jaa muutos osatavoitteiksi
Edistyneissäkin kaupungeissa ollaan vasta alkuvaiheessa. Kiertotalouden kiihdyttämiseen tarvitaan vaiheittaista strategiaa ja osatavoitteita, sillä siirtymä kiertotalouteen edellyttää laajaa muutosta ajattelutavoissa, käytännöissä ja päätöksenteossa.
2. Tunnista kaupungin kiertotalouspotentiaali
Kiertotalouspotentiaali tarkoittaa kiertotalouden edistämisen mahdollisuuksia kaupungeissa. Tutkimuksen mukaan tämä potentiaali vaihtelee kaupungeittain. Vaihtelua tulee esimerkiksi siitä, kuinka suuria ja minkä laatuisia materiaalivirtoja kaupungin kautta kulkee, millainen on kaupungin elinkeinorakenne tai millainen on kansalaistoiminnan aktiivisuus. Kiertotalouden tiekartan avulla voidaan tunnistaa kaupungin kiertotalouspotentiaali, asettaa tavoitteet, sopia toteutusvastuusta ja ohjelmoida toimeenpano.
3. Tunne kaupungin vetovoima – kiertotalouden perustaso ja erityisyydet
Kaupungit voivat kestävyysmyönteisyydellään houkutella uusia asukkaita, yrityksiä ja pääomia. Julkisten hankintojen edistäminen kaupungissa on yksi tärkeimmistä kiertotalouden perustavoitteista. Tämä tavoite korostaa elinkeinopolitiikan tärkeyttä ja kiertotalouden markkinoiden synnyttämistä. Kaupungit voivat erottautua muista kaupungeista tuomalla mukaan omaperäisyyttä kiertotalouden edistämisen ratkaisuillaan.
4. Katso kiertotaloutta kestävyyspolkuna
Kaupungit voivat vahvistaa kiertotalouden avulla ympäristötoimijuuttaan ja saavuttaa monenlaisia yhdistämishyötyjä. Suunnittelua helpottaa se, että on monia tapoja tuoda esiin kiertotalous uutena kärkenä kaupungin elinkeino- ja ympäristöstrategiassa. Kiertotalous yhdistyy vankasti kaupunkien tavoitteisiin saavuttaa hiilineutraalisuus. Se tarjoaa kaupungeille uuden väylän yhdistää elinkeinopoliittiset tavoitteet ympäristöpolitiikan vahvistamiseen.
Tutustu politiikkasuositukseen tarkemmin osoitteessa cicat2025.fi
Ari Jokinen, Pekka Jokinen, Sara Malve-Ahlroth
Julkinen toimija vauhdittaa yhteistyötä
Julkisen sektorin toimija voi edistää kiertotalousyhteistyötä yritysten kanssa monenlaisissa rooleissa. Tampereen yliopiston tutkija Jarmo Uusikartano kollegoineen tunnisti ainakin kuusi erilaista roolia, joissa julkinen toimija voi edistää teollisten kiertotalousekosysteemien toimintaa.
Linjanvetäjä ja sääntelijä ohjaavat ekosysteemien pitkän aikavälin toimintaa kehittämällä lainsäädäntöä, politiikkaohjelmia ja tiekarttoja.
Julkinen toimija voi toimia rahoittajan roolissa. Toimija voi ohjata rahoitusta tai muuta julkista tukea kiertotalouden palvelukokeiluille. Julkinen toimija voi myös avittaa teollisten ekosysteemien toimintaa vastaamalla toimintaa tukevasta infrastruktuurista. ”Esimerkiksi Oulun kaupunki on perustamassa Välimaan kiertotalousaluetta. Kaupunki vastaa alueen kunnallistekniikasta”, Uusikartano sanoo.
On olemassa myös julkisesti rahoitettuja kestävyystoimijoita, jotka tarjoavat omaa osaamistaan organisaatioiden käyttöön. Tällaisia ovat muun muassa Sitra, Motiva, Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus.
Nämä kestävyystoimijat toimivat usein operaattorina kiertotalouden edistämisessä. Esimerkkejä operaattorin roolista ovat Motivan tarjoama jätteiden ja sivuvirtojen tietoalusta Materiaalitori sekä Sitran ja Kemin Digipoliksen vetämä suomalaisten ekoteollisuuspuistojen verkosto. Myös kunnalliset hankkeet ja projektit voivat kehittää kumppanuuksia.
”Operaattori auttaa yrityksiä perustoimintojen järjestämisessä, kuten yritysyhteistyön fasilitoinnissa”, Uusikartano muotoilee.
Organisoijana toimiva julkinen taho auttaa toimijoita järjestäytymään yhteistyöverkostoiksi. ”Esimerkkinä tästä toimii ECO3-alue, jota vetää Nokian kaupungin kehitysyhtiö Verte”, Uusikartano nostaa.
Tärkeä rooli on tukijalla. Julkisorganisaatiot tai kunnalliset kiertotalouskeskukset voivat avata infrastruktuuriaan tai dataansa muiden käyttöön. Tästä esimerkkejä ovat esimerkiksi pääkaupunkiseudulla toimivat resurssitehokkaan toiminnan keskittymät, HSY:n Ekomo-alueet tai Turun Topinpuisto. Tuki voi myös olla markkinoinnillista tai viestinnällistä, kuten Sitran ylläpitämä Kiertotalouden kiinnostavimmat -listaus.
Jarmo Uusikartano on mukana yliopistojen ja korkeakoulujen yhteisessä, Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa CICAT2025-hankkeessa. Hankekonsortio tutkii kiertotaloutta vauhdittavia tekijöitä. Myös CICATin kaltaiset hankkeet ovat esimerkki julkisesta kiertotalouden tukemisesta.
”Oman liiketoiminnan edistämisessä kannattaa hyödyntää yhteistyön voimaa. Julkisella toimijalla on tarjota useita ja moninaisia työkaluja yritysten tukemiseen”, Uusikartano tiivistää.
Oulun kaupunki haluaa kaupunkilaiset, myös nuoret, mukaan tulevaisuuden kiertotaloustyöhön. Oulun kiertotalouden tiekartan visiona onkin olla oppivin kiertotalouskaupunki vuoteen 2030 mennessä.
Kiertotalous voi jatkossa näkyä Oulussa jokaisen kaupunkilaisen arjessa ja kaupungin työntekijöiden omassa työssä.
Jyväskylän rantareitin varteen Kehä Vihreälle kasvatettiin täksi kesäksi kaupunkilaisille avoin villiyrttipuisto. Puistosta kuka tahansa voi kerätä yrttejä omiin tarpeisiinsa.
Kiertokapulan yhteistyöhankkeessa Hämeen ammattikorkeakoulu kehitti biohiiltä. Sitä kuvassa esittelee tutkimuspalvelupäällikkö Jarkko Nummela.Kunnilla monta työkalua kestävyyteen
Kunnat ja kaupungit ovat saaneet kestävyystyölleen paljon tukea erilaisista verkostoista ja niissä kehitetyistä yhteisistä työkaluista ja toimintamalleista, kuten:
CIRCWASTE
www.materiaalitkiertoon.fi
• Kiertotaloutta edistävä, EU:n LIFE IP-hankkeesta osarahoitettu Circwaste-hanke auttaa kuntia käyttämään luonnonvaroja entistä kestävämmin kiertotalouden keinoin.
• Vuonna 2016 käynnistyneen ja seitsemän vuotta kestävän Circwaste-hankkeen edelläkävijäkunnat ovat sitoutuneet edistämään kiertotaloutta alueillaan ja toteuttamaan valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteita. Edelläkävijäkunnat ovat Ii, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Porvoo, Riihimäki, Rovaniemi, Turku ja Vantaa.
• ”Seitsenvuotisessa EU-hankkeessa toteutetaan myös 20 pilottikokeilua”, Hanna Savolahti Suomen ympäristökeskuksesta lisää.
• Teolliset symbioosit on Sitran ja Motivan vuonna 2013 käynnistämä toimintamalli, joka yhdistää kuntia, yrityksiä, alueellisia kehitysyhtiöitä, rahoittajia ja korkeakouluja.
• Yritykset hyödyntävät toistensa sivuvirtoja, teknologiaa ja palveluja ja tuottavat symbiooseissa toisilleen lisäarvoa, uutta liiketoimintaa ja osaamista.
• FISS-toiminnassa on mukana jo 15 maakuntaa ja yli tuhat yritystä.
• ”Olemme kehittämässä uudelle rahoituskaudelle Teolliset symbioosit 2.0:aa. Tavoitteena on lisätä vaikuttavuutta ja levittää parhaita käytäntöjä”, Motivan Ilkka Hippinen sanoo.
FISU-verkosto
www.fisunetwork.fi/fi-FI
• FISU (Finnish Sustainable Communities) on resurssiviisaiden edelläkävijäkuntien verkosto. Verkostoon kuuluu nyt 11 kuntaa: Forssa, Hyvinkää, Ii, Joensuu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Riihimäki, Turku sekä Vaasa.
• Kunnat tavoittelevat hiilineutraaliutta, jätteettömyyttä ja globaalisti kestävää kulutusta vuoteen 2050 mennessä.
• Tavoitteen saavuttamisessa auttavat seurantatyökalut, vertailutieto sekä resurssiviisauden tiekartat.
• Verkoston omat erillishankkeet edistävät resurssiviisaustyön eri osa-alueita kuten talous- ja ilmastojohtamista (REETTA-hanke), vaikuttavuuden mittaamista johtamisen tukena (REMI-hanke) sekä ilmastoyhteistyötä (REIVI-hanke).
• Verkostoa koordinoi FISU-palvelukeskus, jota pyörittävät yhteistyössä Motiva ja Suomen ympäristökeskus.
• REETTA-hankkeessa on kehitetty arviointimalli siitä, millaisilla johtamisen toimintatavoilla kunta tekee vaikuttavia ja kustannustehokkaita ilmastotoimia. Yksi keino on tehdä ilmastobudjetti, kuten Tampereen kaupunki on tehnyt. Ilmastobudjetti esittelee ilmastotoimia, niiden kustannuksia ja päästövaikutuksia osana talousarviota.
• ”Näin tunnistetaan, mitkä ovat niitä toimia, joilla yhdellä eurolla saadaan eniten vaikuttavuutta ilmastotyössä”, Motivan asiantuntija Tiia Merenheimo summaa.
HINKU-kuntien verkosto ja Canemure-hanke:
hiilineutraalisuomi.fi
• Hinku-kunnat ja maakunnat tavoittelevat 80 prosentin päästövähennystä verrattuna vuoden 2007 tasoon.
• Mukana verkostossa on jo 79 kuntaa ja viisi maakuntaa. Verkosto kattaa 2,2 miljoonaa asukasta.
• Rahoitus tulee LIFE IP -hankkeesta Canemure-hankkeen kautta. Hanketta koordinoi Suomen ympäristökeskus.
• ”Kaikille kunnille avoin verkosto tarjoaa työkaluja päästöjen vähentämiseen. Kunnat sitoutuvat tähän poliittisella päätöksellä”, taustoittaa Jyrki Tenhunen Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE).
• Toukokuussa SYKE julkisti kunnille uuden päästöjen vähentämisen skenaariotyökalun.
Kunta-alan energiatehokkuussopimus:
www.motiva.fi/julkinen_sektori/energiatehokkuussopimukset
• Energiatehokkuussopimukset ovat työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton välinen vapaaehtoinen ja verkostomainen työkalu kunta-alan energiatehokkuuteen.
• Sopimusten energiatehokkuustavoitteisiin nykyiselle kaudelle 2017–2025 on sitoutunut jo lähes 120 keskenään verkostoitunutta kuntaa ja kuntayhtymää, jotka kattavat kolme neljäsosaa Suomen väkiluvusta.
• Energiatehokkuussopimukset ovat olleet vuodesta 1997 lähtien yksi tärkeimmistä kansallisista toimista ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Ne kattavat noin 60 % Suomen kokonaisenergiankäytöstä.
• Sopimusten toimeenpanoa koordinoi ja tukee Motiva.
• ”Kunnat voivat yhä liittyä tälle sopimuskaudelle”, Motivan Okariina Rauta kutsuu.
Luontokunnat ja ekologinen kompensaatio
luontokunnat.fi
• Uusi verkosto on perustettu syksyllä 2020 tukemaan kuntia luontotyössä. Suomen ympäristökeskus ja Kuntaliitto koordinoivat verkoston toimintaa.
• Verkostossa on jo noin 160 jäsentä 60 kunnasta.
• Tavoitteena on tarjota kunnille mahdollisuuksia hyvien käytäntöjen jakamiseen luonnon monimuotoisuudessa.
• ”Verkosto saavutti suuren suosion saman tien heti perustamisensa jälkeen, eli tarvetta on selvästi”, sanoo Annika Uddström SYKEstä.
• Suomen ympäristökeskus ja ympäristöministeriö selvittävät myös ekologista kompensaatiota lisäkeinona luontokadon pysäyttämiseksi. Valmistelua tehdään osana luonnonsuojelulain päivitystyötä.