Yhteistyömahdollisuuksia, imagovaikutuksia, alueen sijainnin tuomia etuja. Muun muassa tällaisia etuja nostivat esille yritykset, kun Janika Tyynelä kysyi heiltä pro gradu -työssään motivaatiotekijöitä sille, miksi yritykset voisivat sijoittua Tarastenjärven kierrätyspuistoon.

Yritykset näkivät Tarastenjärven kierrätyspuiston sijainnin Pirkan­maalla Tampereen kaupungin läheisyydessä merkittävänä alueen kehitykselle ja vetovoimaisuudelle. Tampereen nopea kasvu ja rakennushankkeet tuotiin esille Tarastenjärven kierrätyspuiston kehityksen mahdollistajina. Myös kierrätyspuiston hyvä liikenteellinen saavutettavuus Tampere-Jyväskylä-valtatien varrella tuotiin esille alueen vahvuutena. Suuri osa kierrätysmateriaalien käsittely- ja jalostuskustannuksista syntyy juuri kuljetuksista ja näin sijainnilla voidaan vaikuttaa suoraan yritysten liiketoiminnan kustannuksiin.

Tarastenjärven kierrätyspuiston nähtiin vastaavan hyvin kierrätystoiminnalle oleelliseen tilantarvevaatimukseen. Puistoaluetta ympäröivien toimintojen - kaatopaikan ja Tammervoiman hyötyvoimalan - koettiin luonteeltaan ja ympäristövaikutuksiltaan olevan linjassa kierrätyspuistoon suunnitellun melu- ja pölyvaikutuksia mahdollisesti aiheuttavan toiminnan kanssa. Tämän uskottiin osaltaan helpottavan alueelle sijoittuvien luvanvaraisten toimintojen lupaprosessien läpivientiä.

Uusiomaa-aineita jo rakennusvaiheeseen

Useat yritykset olivat kiinnostuneita mahdollisuudesta hyödyntää kierrätyspuistoaluetta sen rakennusvaiheessa uudenlaisten uusiomaa-­ainesten testialueena. Tämä voisi toteutuessaan edistää kierrätys- ja uusiomateriaalien uudenlaisten hyödyntämistapojen kehittämistä ja vahvistaa Tarastenjärven kierto­talousimagoa. Tässä yhteydessä korostui, kuinka uusiomateriaalien käyttö alueen rakentamisessa olisi tärkeää mahdollistaa jo alueen suunnitteluvaiheessa.

Haastatteluiden perusteella alueen sisäiset toimijat olivat erittäin kiinnostuneita muiden alueelle sijoittuvien ympäristö- ja kierrätysalan yritysten kanssa tehtävän yhteistyön mahdollisuuksista, joita yhteinen puistoalue tarjoaa. Nämä esille tulleet yhteistyömuodot voidaan jakaa aineelliseen ja tiedolliseen yhteistyöhön.

Aineellisen yhteistyön mahdollisuuksia nähtiin materiaalivaihdannassa, yhteisessä infrassa ja tukipalveluissa. Tiedollinen yhteistyö puolestaan perustui osaamisen keskittymiseen alueelle.

Tutkimus osoitti, että yhteistyömahdollisuuksien syntymistä alueen sisällä voidaan edistää valitsemalla alueelle toimijoita, joiden harjoittamien liiketoimintojen välille on löydettävissä yhteyksiä, mutta joiden liiketoiminnat eroavat riittävästi toisistaan. Tällöin yritykset eivät kilpaile keskenään ja esimerkiksi tiedon ja osaamisen jakaminen sekä uudenlaisten kumppanuuksien syntyminen alueella helpottuvat.

Samalla mahdollistuvat myös alueen toimijoiden muodostamat palveluketjut, joilla voidaan tarjota materiaalikierron kokonaisratkaisuja alueen ulkopuolisille toimijoille.

Aikataulu ja kilpailu haasteina

Aikataulun viivästyminen näyttäytyi tutkimusvastauksissa Tarastenjärven kierrätyspuistohankkeen suurimpana haasteena, sillä kärkihankkeen maineen pelättiin vähenevän hankkeen viivästyessä. Haastatteluissa nousi esille, kuinka viivästyminen voi muun muassa hankaloittaa alueelle sijoittumisesta kiinnostuneiden yritysten sitouttamista hankkeeseen, lisätä alueen rakentamisesta syntyviä kustannuksia sekä hankaloittaa alueen kilpailukykyä muihin rakenteilla ja suunnitteilla oleviin kierrätys- ja kiertotaloushankkeisiin nähden.

Alueen kehittämisen esteenä nähtiin myös tilanne, jossa hankkeessa mukana olevat saman alan toimijat keskustelevat alueen kehityksestä vain keskenään, jolloin uudenlaiset materiaalien kierron mahdollistavat arvoketjut eivät pääse syntymään. Kommunikointi laaja-alaisesti eri sidosryhmien välillä nähtiin siis tärkeänä.

Toiminnoiltaan liian samanlaisen ja lähekkäin sijoittuvien kiertotalouspuistoalueiden nähtiin pahimmillaan uhkaavan toistensa toimintaa. Tässä yhteydessä Pirkanmaalle rakenteilla oleva Kolmekulman bio- ja kierto­talouspuisto nousi esille.

Tarastenjärven kierrätyspuisto keskittyy kuitenkin tämänhetkisissä suunnitelmissa teknisten materiaalien ja maa-ainesten kierron toteuttamiseen. Tarastenjärven kierrätyspuiston ja Kolmenkulman bio- ja kiertotalouspuiston erilaisten toimintojen ei siis lähtökohtaisesti nähty kilpailevan keskenään vaan puistojen nähtiin jopa tukevan toistensa toimintaa, jos alueiden toiminnot pysyvät riittävän erilaisina.

Asenteet muuttuneet

Tarastenjärven kierrätyspuistohanke on konkreettinen esimerkki siitä, kuinka kiertotalouden periaatteiden mukainen toiminta nähdään kannattavana tulevaisuuden liiketoimintana. Haastatteluissa tuotiin esille, kuinka toiminnan ympäristövaikutuksia koskevissa asenteissa on tapahtunut selvää muutosta. Tämän kehityksen nähtiin tukevan myös Tarastenjärven kierrätyspuiston kaltaisten hankkeiden toteutumista ja yritysten halua sijoittua näille uusille ympäristöliiketoimintaan keskittyville alueille.

Julkisella vallalla nähtiin olevan vaikutusta kiertotalouskehitykseen muun muassa sitä tukevien lakien ja asetusten säätämisen kautta. Kaupunkien ja kuntien rooli nähtiin puolestaan merkittävänä kaavoituksessa ja tonttipolitiikassa.

Tutkimus osoitti, kuinka nykyisissä suunnitelmissa kierrätyspuistoalueelle sijoittuvat toimijat voidaan luokitella kiertotalouden arvoketjussa yrityksiksi, jotka toiminnallaan palauttavat resurssit, jotka muuten joutuisivat jätteiksi, takaisin muiden yritysten käyttöön.

Kierrätyspuistoalueelle sijoittuvat toimijat toimivat siis kiertotalouden arvoketjussa merkittävässä roolissa mahdollistaen kierrätys- ja uusiomateriaalien kierron keräys-, lajittelu-, käsittely- sekä jalostustoimien kautta. Tämä nostaa myös laajemman alueellisen toimijaverkon tärkeään asemaan, sillä kierrätyspuiston yritykset ovat riippuvaisia alueen ulkopuolisista materiaalivirroista.

Tarastenjärven kierrätyspuistoon sijoittuvilla toimijoilla on rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa alueen ulkopuolisten toimijoiden toimintaan, muun muassa kiertotaloutta tukevaan tuotesuunnitteluun. Tutkimus toi kuitenkin esille, kuinka kierrätyspuiston toimijat voivat vaikuttaa laajemmin toimintamallien muutokseen tarjoamalla palveluitaan jäte- ja ylijäämämateriaaleja toiminnassaan tuottaville toimijoille.

Kierrätyspuistoon sijoittuvilla toimijoilla voidaankin nähdä merkittävä rooli juuri kiertotalouden paikallisten arvoketjujen osana. Alueen sisäisten ja ulkoisten toimijoiden välisen vuorovaikutuksen edistäminen olisi siis tärkeää huomioida jo alueen suunnitteluvaiheessa.

Kirjoittaja Janika Tyynelä valmistui Tampereen yliopistosta Hallintotieteiden maisteriksi ympäristöpolitiikan ja aluetieteen pääaineesta kesäkuussa 2017. Hän teki tutkimuksen pro gradu -työnä osana Hallintotieteiden maisterin tutkintoa.

Pro gradu -työ ” Kierrätyspuisto alueellisen materiaalikierron ja yritysten synergisten arvoketjujen mahdollistajana: tapaus Kangasalan Tarastenjärvi” on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa

http://tampub.uta.fi/handle/10024/101378