uutisia
Teknisille muoveille oma kierrätyslaitos?
Voisivatko biokomposiitit ja muut biopohjaiset materiaalit lieventää muovijäteongelmaa? Miten haasteellisimmat muovijätteet kierrätetään? Ekosysteemihanke terävöittää suomalaisosaamisen kärkiä.
Teknisten muovien kierrätys on haastavaa, sillä muoveissa on palonestoaineita, täyteaineita ja lasikuitua. Tällaiselle muovijätteelle tarvitaan oma keräysreitti ja mahdollisesti oma kierrätyslaitos. Kuvan koteloiden kannet on valmistettu kierrätysmuovista.Löytyisikö muovialan ja bioalan rajapinnasta avaimia, joilla suomalaisyritykset voisivat edistää sekä kuitu- ja kartonkialan että muovialan kiertotaloutta? Tätä tutkii CLIC Innovationin uusi, viime syksynä käynnistynyt ekosysteemihanke 4Recycling.
Ensivaiheessa vuoden 2021 loppuun asti jatkuva ja Business Finlandin osarahoittama hanke kokoaa suomalaisosaamisen kansainvälisen muovihaasteen ratkaisemiseen. Hanke tuo yhteen muovien kierrätyksen ja toisaalta uudet biopohjaiset vaihtoehdot.
”Suomalaistutkijat ja yritykset ovat hyvin aktiivisia muovin kierrätyksen kehittämisessä. Toisaalta metsäteollisuuden kautta Suomi on kansainvälisessä kärjessä bioalan ratkaisuissa. Uudet systeemitason ratkaisut voivat löytyä näiden kahden maailman välisessä vuoropuhelussa. Tarvitaan laaja ekosysteemi, johon tuodaan yhteen monipuolisesti eri toimijoita”, uskoo CLIC Innovation Oy:n kiertotalousjohtaja Pirjo Kaivos.
Kärkiteemoja ovat biokomposiittien kehittäminen, ekologinen tuotesuunnittelu sekä haastavien muovien kierrätyksen parantaminen.
Haastavien muovien kierrätyksen parantamiseen CLIC Innovation valmistelee jo PLASTin-hanketta.
Mahdollisuuksia tarjolla
Metsä Boardin tutkimus- ja tuotekehityksen johtaja Markku Leskelä korostaa, että mukaan tarvitaan koko arvoketju materiaalien valmistuksesta ja käytön jälkeisestä keräämisestä takaisin prosessointiin ja uudelleenkäyttöön.
Metsä Boardin kotelokartongeista tehdään päivittäin jopa 150 miljoonaa pakkausta, joten kaikilla edistysaskelilla on globaalia merkitystä. Yhtiö on lanseerannut esimerkiksi biohajoavan ja kierrätettävän ecobarrier-kartongin.
Juuri nyt Metsä Board suunnittelee tutkimuksen tulevia painopisteitä.
”Näemme, että kiertotalouden edistyessä syntyy paljon mahdollisuuksia liiketoiminnalle. Emme vielä tiedä, mitkä mahdollisuuksista sopivat juuri kuiduille, mutta kaikki metsäyhtiöt tekevät pontevasti töitä tarttuakseen näihin mahdollisuuksiin.”
Metsä Board on mukana marraskuussa julkistetussa kansainvälisessä 4evergreen-allianssissa, joka edistää kuitupakkausten kiertotaloutta. Eurooppalaista paperiteollisuutta edustavan Cepin kokoamassa hankkeessa ovat Suomesta mukana suurimmat metsäyhtiöt sekä VTT. Allianssin puheenjohtajana toimii suomalainen Eija Hietavuo Stroa Enso Consumer Boardista.
Leskelä uskoo, että kansainvälisellä yhteenliittymällä ja 4Recycling-hankkeella voi olla synergiaetuja.
Pilottilaitos teknisille muoveille?
Fortum Waste Solutions Oy on mukana 4Recycling-hankkeesssa.
”Meidän tärkein tahtotilamme on edistää tutkimushankkeen kautta muidenkin muovien kuin pakkausmuovien kierrätystä”, kertoo Fortumin Mikko Koivuniemi. Yhtiö on kiinnostunut kuluttajien kovamuovisten käyttötavaroiden kierrätyksestä. Toinen kiinnostuksen kohde ovat sähkö- ja elektroniikkaromussa ja romuajoneuvoissa olevat muoviosat ja niiden kierrätys. Kolmas Fortumia kiinnostava erityismuoviryhmä ovat nestepakkauskartongin kuten maitotölkkien muovipinnoitteet.
Ensimmäiseksi Fortum haluaa kartoittaa, minkälaista teknologiaa maailmalla on jo käytössä. Tavoitteena on edetä jopa siihen, että näille teknisille muoveille voisi rakentaa kierrätyslaitospilotin joko Suomeen tai muualle Pohjoismaihin.
20 000 tonnin jätevirta
”Teknisten muovien kierrättämiseen liittyy teknologisia haasteita, mutta haasteet koskevat myös niiden jätelogistiikkaa ja lainsäädäntöä. Tuottajavastuu esimerkiksi koskee tällä hetkellä vain pakkausjätettä”, Koivuniemi huomauttaa.
Teknisiä muoveja ei kannata sekoittaa kuluttajilta tuleviin muovijätevirtoihin, vaan niille tarvitaan oma reitti ja oma käsittelylaitos.
”Kun otetaan vastaan muuta kuin pakkausmuovia, polymeerien kirjo kasvaa valtavasti. Esineissä on monenlaisia muoveja, joilla on erilaiset sulaindeksit ja jäykkyysominaisuudet”, Koivuniemi korostaa.
Jotta teknisten muovijätteiden kierrätykseen kannattaisi investoida ja perustaa niille oma käsittelylaitos, tarvitaan Koivumäen mukaan kolme asiaa: riittävät keräysvolyymit, markkinat jalostuksessa syntyville uusiomuoveille ja kierrätystä kannustavaa lainsäädäntöä.
”Laitoksen koko riippuu käsiteltävästä raaka-aineesta, mutta jätemateriaalia pitäisi saada kerättyä sitä varten mielellään yli 20 000 tonnia. Nykyisin lainsäädäntö tukee vain pakkausten keräilyä. Kierrätysmateriaalien hyötykäyttöä lainsäädäntö ei tue lainkaan”, Koivuniemi kritisoi. Hän ehdottaa kierrätysmuoveja suosivaa verokohtelua tai toimijoiden vapaaehtoisia green deal -sitoumuksia, joilla brändien omistajat sitoutuisivat käyttämään uusioraaka-aineita osana tuotteitaan.
Avoin kutsu
4Recycling-hankkeeseen voi liittyä mukaan ottamalla yhteyttä CLIC Innovationiin tai tulemalla mukaan työpajoihin tai muihin tilaisuuksiin.
”Toivomme mukaan erityisesti kaupan alan isoja toimijoita, brändinomistajia, pieniä innovatiivisia yrityksiä sekä muita arvoketjujen eri osasia”, Kaivos kutsuu. Hän toivoo, että myös loppukäyttäjät huomioidaan kehitystyössä.
Suomessa on tällä hetkellä vireillä hyvin paljon muoveihin, muovijätteisiin ja biopohjaisiin muoveihin liittyviä projekteja ja tutkimusta. 4Recycling onkin käynnistynyt kartoittamalla näitä hankkeita ja kokoamalla toimijoita keskusteluyhteyteen.
4Recycling kehittää esimerkiksi elintarvikepakkausketjua yhteistyössä Package Heroes -hankkeen kanssa. Keväälle on sovittu yhteinen visiotyöpaja.
CLIC Innovation toimii koordinaattorina juuri EU-rahoituksen varmistaneessa Bioswitch-hankkeessa. Siinä luodaan brändinomistajille työkaluja biopohjaisten ratkaisujen käyttöönottoon. 
Metsä Boardin kotelokartongeista valmistetaan päivässä jopa 150 miljoonaa pakkausta.