Kuvittele, että voisit laskea ja mallintaa muoviroskien reitit alueellasi. Sinulla olisi työkalu, joka paljastaisi, mistä yhteiskunnan toimintojen alueilta tai jätehuoltojärjestelmän osista pääsee vuotamaan eniten muovijätettä ympäristöön ja vesistöihin. Työkalu antaisi sinulle tarpeelliset tiedot, jotta voisit tukkia pahimmat vuotokohdat ja näin parantaa paikallisten vesistöjen ja maailman merien tilaa. Muoviroskaongelma olisi askeleen lähempänä ratkaisua!

Kansainvälinen jätehuoltoalan kattojärjestö ISWA (International Solid Waste Association) julkisti maailmankongressissaan Bilbaossa kaksi uutta työkalua, jotka tekevät kuvitelmasta entistä mahdollisemman.

Heikkoudet kartalle

Ruotsin ja Norjan kunnalliset jätehuoltojärjestöt Avfall Sverige ja Avfall Norge ovat olleet mukana kehittämässä työkaluja yhteistyössä Leedsin yliopiston ja GIZ Germanyn kanssa. Työkalut auttavat etenkin kehittyviä maita, joiden jätehuoltoinfrastruktuuri ei ole vielä kovin toimiva. Maat pääsevät tunnistamaan ja tukkimaan pahimmat vuotokohdat, joista muovijätettä valuu vesistöihin ja ympäristöön.

Plastic Pollution Calculator eli muoviroskalaskuri perustuu materiaalivirta-analyysiin. Laskuri pystyy arvioimaan halutulla alueella yksityiskohtaisesti, minkälaista muovijätettä syntyy missäkin, miten paljon sitä syntyy, mihin muovijäte päätyy ja mitä reittiä.

”Laskuri pystyy arvioimaan, miten paljon jätettä karkaa kaatopaikoilta, kuinka paljon sitä poltetaan nuotioilla, missä ja milloin roskakorit tursuavat yli ja miten paikallinen säätila ja tulvat vaikuttavat jätehuoltoon”, listasi Leedsin yliopiston Joshua Cotton laskurin lanseeraustilaisuudessa Bilbaossa.

Laskuri tunnistaa jätehuoltojärjestelmän heikkoudet ja kartoittaa muoviroskien kaikki reitit vesistöihin. Työkalun avulla paikalliset kuntapäättäjät, jätehuoltotoimijat, kolmas sektori ja epäviralliset kerääjät voivat nähdä, mitkä kohdat jätehuoltojärjestelmässä toimivat huonoiten ja kohdistaa parannukset tehokkaasti. Laskuri auttaa tiedon keräämisessä, analysoinnissa, todentamisessa ja politiikkatoimien priorisoinnissa.

Työkalu yhdistää paikallisesti kerätyn tiedon kuten havaintotutkimukset, haastattelut ja toimijoiden tuottamat tiedot laskurin sisäiseen datapankkiin ja yleisiin oletusarvoihin, jotka pohjautuvat kansainväliseen tutkimukseen.

”Laskuria voi käyttää paikallisella, seudullisella ja jopa alueellisella tasolla”, Leedsin yliopiston professori ja meriympäristötyöryhmän puheenjohtaja Costas Velis tarkentaa.

Balilla muovi jää pyörimään luontoon

Muoviroskalaskuria on pilotoitu Indonesian Balilla, jossa työkalu paljasti, että joka vuosi noin 33 000 tonnia muoviroskaa päätyy vesistöihin. Määrä on 11 prosenttia Balin kokonaismuovijätemäärästä.

Laskuri osoitti, että noin 48 prosenttia Balin vuotuisesta 1,6 miljoonan tonnin jätemäärästä kerätään viralliseen jätehuoltojärjestelmään. Vain seitsemän prosenttia kierrätetään.

Kuitenkin merkittävä osa kerätystä jätteestä ei koskaan päädy kierrätyslaitokseen eikä edes millekään Balin kymmenestä virallisesta kaatopaikasta. Jäte poltetaan nuotioilla tai jää pyörimään luontoon ja päätyy vähitellen vesistöihin.

Mittava tutkimus keräsi tietoa

Laskurin tiedot perustuvat viiden kuukauden mittaiseen tutkimusprojektiin, joka on osa Indonesian kansallista toimintasuunnitelmaa meriroskan ehkäisyyn. Indonesian tavoitteena on vähentää meriin päätyvän muoviroskan määrää 70 prosentilla vuoteen 2025 mennessä.

Tutkijat tekivät 230 jätteiden koostumusanalyysiä, selvittivät 950 kotitalouden jätehuoltoa, tekivät luonnossa ja joissa yhteensä sata roska-analyysiä, tutkivat Balin kaikki kaatopaikat ja haastattelivat avaintoimijoita. Tutkimus aktivoi paljon paikallisia ja siinä oli mukana muun muassa Uduyanan yliopisto, Systemiq, Balin hallinnollinen jätetyöryhmä sekä Balin ympäristövirasto.

Tiedot syötettiin Plastic Pollution Calculatoriin, joka piirsi tarkan kuvan Balin jätehuollon heikoista kohdista.

”Työkalun avulla pystyttiin ehdottamaan räätälöityjä paikallisia ratkaisuja ja politiikkatoimia, joilla muovijäteongelma saadaan eliminoitua”, ISWAn presidentti Antonis Mavrapoulos sanoo.

Seuraavaksi Bali kerää rahoitusta käynnistääkseen jätehuoltoparannusten pilottihankkeen alueella, jossa laskuri osoitti eniten roskavuotoja ympäristöön.

Nopea apu

Toisinaan jätehuoltoalan toimijat ja kuntapäättäjät tarvitsevat nopeaa tilannekuvaa, jotta voivat sulkea hälyttävimmät vuodot nopeasti. Tähän tarkoitukseen ISWA ja GIZ Germany ovat kehittäneet muoviroskalaskuria kevyemmän työkalun nimeltään Waste Flow Diagram, jätevirtamallinnustyökalu.

”Jätevirtamallinnus näyttää visuaalisen esityksen, mitä jätteille tapahtuu kaupungissa. Se antaa pika-arvion muovivuodoista ympäristöön”, GIZ Germanyn Steffen Blume luonnehti lanseeraustilaisuudessa Bilbaossa.

Työkalu yksilöi kaikkein olennaisimmat aukot jäteinfrastruktuurissa. Skenaarioiden avulla kuntapäättäjät näkevät, miten mitkäkin toimet vaikuttaisivat tilanteen paranemiseen.

Mombasa dumppaa

Työkalu perustuu havainnointiin. Yleensä kuntatoimijoilla ei ole mitään käsitystä, kuinka paljon muovijätettä pääsee kulkeutumaan luontoon vaikkapa kaatopaikalta. Havainnoimalla voi tehdä yksinkertaisen arvion, mihin vuotanut muovi joutuu: avopolttoon, vesistöihin, viemäreihin vai jääkö se maahan.

Sveitsin kansallisen vesitutkimuslaitos Eawagin tutkija Imanol Zabaleta kertoi, että jätevirtamallinnusta on käytetty jo Marokossa, Indonesiassa, Algeriassa, Meksikossa ja Kenian Mombasassa.

Mombasassa muovijätettä syntyy vuodessa 25 500 tonnia. Siitä kerätään talteen 43 prosenttia.

Työkalu osoitti, että 17 prosenttia muovijätteestä kerää epävirallinen sektori, joka toimittaa osan jätteestä kierrätykseen, mutta osa dumpataan tai avopoltetaan tai päätyy vesistöihin.

Työkalulla selvitettiin myös, mihin se muovijäte joutuu, mitä ei kerätä talteen. 16 prosenttia siitä joutui vesistöihin, 27 prosenttia jäi maalle, 15 prosenttia poltettiin ja yksi prosentti päätyi viemäreihin.

”Työkalun etu on, että se on nopea tapa selvittää tilannetta. Se ei ole kovin tarkka, ja vaatii havainnointia. Mutta fokus on jätteessä, joka karkaa virallisten jätehuoltojärjestelmien ulkopuolelle. On ylipäätään hyvin vähän tietoa siitä, kuinka paljon muovijätettä vuotaa maailman dumppausalueilta”, Zabaleta summasi.