Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan ravitsemuspalveluissa syntyy elintarvikejätettä eli hävikkiä vuosittain 78 miljoonaa kiloa. Se on jopa 21 % valmistetun ruoan määrästä. Suurin hävikki syntyy etukäteen valmistetusta ruoasta esimerkiksi linjastoihin eli tarjoiluhävikistä. Hävikkiä syntyy myös ruokailijoiden pois heittämänä sekä ruoan valmistuksen aikana esimerkiksi kuorina ja kahvinporoina.

Keskustelu ruokahävikistä herättää ajatuksia ja tunteita. Läpinäkyvyys ja avoimuus aiheesta vetää puoleensa. Mitä paremmin ravintola viestii ruokahävikin vastaisista toimistaan, sitä helpompi lounastajan on ryhtyä sanoista tekoihin.

Myös ruokailijoiden on kannettava oma kortensa kekoon lautaselta jätteeksi päätyvän ruoan kohdalla. Mitä nämä voisivat tarkoittaa opiskelijaruokalassa?

Entä jos kampuksella olisi lautaselle jäävän ruoan mittauspiste ennen biojäteastiaa? Ruokailija saisi mitatessaan tiedon pois heitettävän ruoan määrästä sekä pois heitettäessä sen synnyttämistä ympäristövaikutuksista.

Entä jos kampuksella olisi tarjottavien ruokien yhteydessä annosten hiilijalanjäljet näkyvissä? Herättäisikö tieto siitä, miten paljon luonnonvaroja lounaan valmistamiseen on kulunut, ajattelemaan hukattuja luonnonvaroja ruokaa pois heitettäessä?

Entä jos opiskelijaruokala tarjoaisi palvelua, jossa puhelinsovelluksen kautta ilmoitettaisiin etukäteen ruokailut, jotta ravintola osaisi varautua sopivalla määrällä lounasta? Turhaan valmistettu ja tuotettu ruoka aiheuttaa ympäristöhaittojen lisäksi myös taloudellisia kuluja.

Entä jos opiskelijaruokalassa keitetyn kahvin kahvinporot hyödynnettäisiin ravinteina kasveille tai ylijäänyt kahvi tarjottaisiin jääkahvina? Kahvia kuluu päivän aikana litroittain ja kahvinporoja syntyy valtavasti, näin niitä voisi mahdollisesti hyödyntää ennen jätteeksi päätymistä.

Jo tällä hetkellä monissa ravintoloissa tehdään työtä ruokahävikin vähentämiseksi. Esimerkiksi lounaalta yli jääneet annokset myydään mukaan päivän lopuksi alennettuun hintaan. Silti paljon on vielä ­tehtävänä – ja tehtävissä.