Ekonomisti varoittaa: Geopolitiikan trendit murentavat pohjaa kiertotaloudelta

Kiertotalous voisi tuottaa merkittävää talouskasvua ja vähentää ilmastopäästöjä, jos se otettaisiin nykyistä voimallisemmin osaksi politiikkatoimia ja yhdyskuntarakenteita, osoittavat tuoreet tutkimukset.

Tämänhetkiset globaalin poliittisen talouden trendit näyttävät kuitenkin vievän pohjaa pois kiertotalouden nopealta edistymiseltä.

Näin toteaa riippumattoman BIOS-tutkimusyksikön ekonomisti, tutkija Jussi Ahokas.

Kiertotalous voisi vähentää päästöjä ja tukea kasvua

Ahokas puhui Pirkanmaan Jätehuollon, Kiertotalous Pirkanmaan ja Ekokumppanien yhteisessä asiantuntijaseminaarissa Tampereella 9. syyskuuta. Seminaari pohti kiertotalouden asemaa talouden ajurina.

Ahokas viittasi kahteen tuoreeseen tutkimukseen, jotka vahvistavat käsitystä kiertotalouden positiivisista vaikutuksista paitsi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle, myös talouskasvulle.

Wienin Bokun yliopiston tutkija Dominic Wiedenhofer kumppaneineen osoitti tuoreessa vertailussaan, että kiertotalouden keinoin eli materiaalien kulutusta hidastamalla, uudelleenkäyttöä lisäämällä ja suljetuilla kierroilla on mahdollista saavuttaa keskimäärin 17 prosenttia pienemmät ilmastopäästöt kuin ilman kiertotaloutta.

Jos kiertotalous yhdistetään muihin politiikkatoimiin kuten energiatehokkuuteen ja teollisuuden vähähiilistymiseen, ilmastopäästöistä voitaisiin välttää jopa 50 prosenttia. (Lue lisää: The Circular Economy and Climate Change: The State of National and Global Evidence on Mitigation Potential.)

Toinen tutkimus puolestaan havaitsi, että kiertotalous näyttäisi vahvistavan talouskasvua. Keskimääräistä korkeampi kiertotalousaste on yhteydessä valtion korkeaan bruttokansantuotteeseen.

Harokopion Ateenan yliopiston tutkija George Hondroyiannis ja muut tutkijat tarkastelivat makrotalouden mittareita 28 maassa ja totesivat, että korkeat ympäristöverot ovat yhteydessä korkeaan kiertotalousasteeseen. (Lue lisää: The circular economy and macroeconomic performance: Evidence across 28 European countries.)

Tahti liian hidas

”Kiertotaloudella olisi mahdollisuus lunastaa lupauksensa ja pitää talouden pyörät pyörimässä entistä vähäisemmällä neitseellisten materiaalien otolla. Tämä vaatisi oikeanlaista politiikkaa ja toimenpiteitä”, Ahokas sanoo.

Hän toteaa, että kiertotalouden rakenteet ovatkin viime vuosina vahvistuneet maailmalla, Euroopassa ja myös Suomessa. Kiertotalous ei kuitenkaan ole edistynyt sitä tahtia, mitä erityisesti ekologisen kriisin ratkaiseminen vaatisi.

”Kiertotaloutta on jarruttanut se, että sitä tukeva politiikka on ollut yhä ohutta. Kiertotalousmarkkinat ovat alikehittyneitä. Kiertotalousinvestointien ja -teknologioiden käyttöönotto ja skaalaaminen ovat takkuilleet. Myös kotitalouksien kulutus- ja kierrätystottumukset muuttuvat hyvin hitaasti.”

”Institutionaalinen järjestys murenee”

Ahokkaan mukaan globaalin poliittisen talouden trendit ovat nyt rapauttamassa kiertotalouden vahvistumisen edellytyksiä.

”Kiertotalouden eteneminen vaatii vakaata yhteiskunnallista kehitystä ja johdonmukaista politiikkaa. Juuri nyt kiertotalouden edellyttämä institutionaalinen järjestys murenee”, Ahokas näkee.

Hän viittaa siihen, että yhä useampi valtio hakee strategista autonomiaa. Geopolitiikan jännitteet ovat kasvussa. Euroopassa soditaan. Myös kauppasodat lisääntyvät. Yhdysvaltojen ulkopolitiikka on poukkoilevaa.

”Poliittiset virtaukset vievät myös läntisiä yhteiskuntia kohti autoritarismia. Oikeusvaltiota haastetaan ja valtaa keskistetään harvojen käsiin. Avoin liberaali demokratia on sulamassa alta. Taloudellinen eriarvoisuus ja varallisuuserot etenkin valtioiden sisällä ovat nopeassa kasvussa. Taloutta leimaavat epävarmuus, talouspolitiikan heilahtelut, kuplat ja disruptiot.”

Samaan aikaan ekologinen kriisi ja luontokato pahenevat. Vihreä siirtymä on kuitenkin kohdannut kannattavuusongelmia ja sen poliittinen tuki rapistuu.

”Tästä syntyy suoria negatiivisia vaikutuksia kiertotalouspolitiikalle ja kiertotalousteknologioiden käyttöönotolle ja skaalaamiselle”, Ahokas varoittaa.

Varaudutaan shokkeihin

Kiertotalous voi toisaalta toimia omavaraisuutta ja huoltovarmuutta vahvistavana tekijänä. Odottamattomiin kriiseihin varautumisessa saattaa kiertotaloudelle syntyä kysyntää ja markkinoita, mutta Ahokas toivoisi, että kiertotalous saisi edetä mieluummin liberaalin rauhan oloissa.

Hänen viestinsä kiertotalousalan toimijoille on synkkyydestään huolimatta vahva:

”Ei masennuta. Tuon realiteetteja esiin, jotta olette valmiimpia vastaanottamaan yllätyksiä ja negatiivisiakin shokkeja, ja jatkamaan työtä”, Ahokas sanoi seminaarin kuulijoille.

Teksti: Elina Saarinen, Uusiouutiset-lehti

Kuva: Adobe Stock. Kiertotalous voisi saada talouden pyörät pyörimään edistäen samalla ilmastotavoitteita, mutta tällä hetkellä geopolitiikan globaalit trendit pikemminkin murentavat tietä ja vievät pohjaa pois kiertotalouden edistymisen alta.