Ilmastotavoitteista jäsenmaita sitovia

Euroopan komissio julkisti maaliskuussa ehdotuksensa Euroopan ilmastolaiksi. Eurooppa-neuvostossa hyväksytystä tavoitteesta saavuttaa ilmastoneutraalius (eli saavuttaa päästöjen ja poistumien tasapaino) vuoteen 2050 mennessä tulee oikeudellisesti sitova EU:ssa.

”Lakiehdotuksessa on puitteet sille, kuinka edistymistä seurataan. Komissio määrittelee kehityspolun toimille vuoteen 2050 ja tarkastelee viiden vuoden välein, ollaanko menossa oikeaan suuntaan”, ympäristöministeriön ympäristöneuvos Merja Turunen kertoo. Hän puhui ilmastolaista ministeriön ilmastopolitiikan ajankohtauskatsauksessa maaliskuun lopussa.

Komissio voi antaa jäsenmaille suosituksia ja esittää tarvittaessa lisätoimia EU-tasolla.

”Jäsenmaat raportoivat toimistaan kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien kautta.”

Välitavoitteeseen kunnianhimoa

Komissio tekee parhaillaan suunnitelmaa ja vaikutusten arviota vuoden 2030 tavoitteista.

Suomi ja 11 muuta edelläkävijämaata ovat vedonneet komissioon, jotta unionin vuoden 2030 päästövähennystavoitetta kiristettäisiin tuntuvasti mahdollisimman pian.

”Hiilineutraalisuus 30 vuoden sisällä edellyttää päästövähennystahdin ripeää kiristämistä. Komission tulisi suunniteltua nopeammin antaa ilmastolaissa mainittu ehdotuksensa vuoden 2030 tavoitteen kiristämisestä. Päästöjä on vähennettävä vähintään 55 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Nykyinen vähennystavoite on vähintään 40 prosenttia.

Ympäristöministeriön yksikönpäällikkö, ympäristöneuvos Jarmo Muurman kertoo, että vaikutusten arvioinnissa ovat olleet vuoden 2030 päästövähennystavoitteina esillä 40%, 50% ja 55%.

”Nyt kannattaa kuulemisissa vaikuttaa ja tuoda esille kunnianhimoisemmatkin vaihtoehdot. Olisi järkevää ottaa tarkasteluun mukaan myös 60% tavoite. Se ei tule arviointiin itsestään, vaan tarvitaan ennakkovaikuttamista”, Muurman kannustaa.

Mikkonen toivoo, että komissio antaisi ehdotuksensa vuoden 2030 päästövähennystavoitteen kiristämisestä viimeistään kesäkuussa, jotta aikaa jäisi riittävästi keskusteluille ennen marraskuulle suunniteltua COP26-ilmastokokousta Glasgow’ssa.

Korona viivästyttää

Koronavirus on kuitenkin vaikeuttanut myös EU:n päätöksentekoa. Ilmastolakiehdotuksesta oli tarkoitus käydä keskusteluja kesäkuun ympäristöneuvostossa, mutta nyt aikataulu on auki:

”Aikatauluun ei ole kellään yksiselitteistä vastausta. Viimeinen tieto Brysselistä on, että komissio on saanut ohjeet keskittyä muutamiin prioriteetteihin. Lainsäädäntötarkastelu ja vuoden 2030 päästötason vaikutusten arviointi kuuluvat näihin, eli työ on yhä korkealla komission agendalla”, sanoo ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Marjo Nummelin.

Työryhmien fyysinen kokoontuminen on vaikeutunut koronan takia, mikä hidastaa aloitteiden etenemistä.

”Korona on vaikuttanut komission työhön vihreän kehityksen ohjelman osalta jo siten, että biodiversiteettistrategian sekä Pellolta pöytään -strategian antaminen on myöhentynyt ainakin kuukaudella huhtikuun loppuun”, sanoo EU-erityisasiantuntija Johanna Kentala-Lehtonen valtioneuvoston kansliasta.

Euroopan parlamentin on tarkoitus äänestää ilmastolaista näillä näkymin syyskuussa.

Vaikuta kuulemisessa

Ennen Glasgow’n ilmastokokousta olisi tarkoitus muodostaa myös kansalaisten ja sidosryhmien uusi eurooppalainen ilmastosopimus (Climate Pact). Sopimuksen julkinen kuuleminen on käynnistynyt ja siihen voi antaa kommenttinsa 27. toukokuuta mennessä.

Ilmastolakipaketti EU:n sivuilla: https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/ip_20_335

Julkinen kuuleminen: https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/12219-European-Climate-Pact

Kuva: Reetta Virtanen.