”Järjestetään korkean tason luontofoorumi Suomessa!” – Luontovaikutusten arviointi tulossa yritysjohtamiseen

Luontokadon pysäyttäminen on hiljalleen nousemassa yritysten strategioihin. Edelläkävijäyritykset näkevät myös, että luonnon monimuotoisuuden vahvistamisessa voi olla uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Yritysjohtamisessa kaivataan kuitenkin indikaattoreita sen arvioimiseen, millaisia ovat yrityksen ja sen koko arvoketjun luontovaikutukset.

Lasketaan luontojalanjäljen koko

Yritysten luontojalanjäljen mittaamiseen ja laskentaan onkin kehitteillä uusia työkaluja.

Sitra rahoittaa Jyväskylän yliopiston pilottihanketta, jossa kehitetään menetelmä minkä tahansa organisaation aiheuttamien luontohaittojen mittaamiseen. Testialustana laskentamallille toimii S-ryhmä.

”Ilmasto- ja luontotyön johtamiseen tarvitaan mittareita”, korostaa S-ryhmän vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa.

Hän puhui Sitran 28. maaliskuuta järjestämässä Luonto ja yritykset -paneelikeskustelussa. Elomaa nosti yhtenä luontokadon ajurina esiin ylikulutuksen.

”Meidän pitää taklata ylikuluttamisen haaste. On iso kysymys, miten me muutamme kuluttajakäyttäytymistä, millaisia palveluita meidän pitää kehittää ja miten muutamme liiketoimintalogistiikkaamme. Pilotoimme ja pohdimme, emmekä vielä tiedä kaikkea. Mutta näen tässä ison liiketoimintamahdollisuuden”, Elomaa jatkoi.

Ratkaistaan globaalit ja lokaalit ongelmat

Liiketoimintamahdollisuudet tunnistetaan myös Kemianteollisuudessa.

Järjestön vastuullisuusasiantuntija Johanna Pentjärvi muistuttaa, että kemian alan yrityksillä on merkittävä rooli esimerkiksi puhtaiden vesien ja ympäristön turvaamisessa ja kiertotaloudessa.

”Kun molekyylit ja aineet saadaan kiertämään, tarvitsee ottaa vähemmän neitseellisiä raaka-aineita.”

Kemianteollisuus on asettanut ilmastotavoitteen olla luontopositiivinen hiilineutraali ala vuoteen 2045 mennessä. Ilmastosuunnitelman teon yhteydessä myös kysymykset luonnon monimuotoisuudesta alkoivat Pentjärven mukaan nousta strategiatyöhön.

”Teollisuuden vaikutukset ovat aina suuria, hyvässä tai pahassa. Meillä on iso rooli niin globaalien kuin lokaalien ongelmien ratkaisemisessa.”

Lopetetaan haitalliset tuet

Elinkeinoelämän luontotoimia selvittänyt dosentti Mari Pantsar sanoo, että moni yritys näkee luonnon monimuotoisuuden tukemisen vielä lähinnä vastuullisuus- ja raportointikysymyksenä. Vain edelläkävijäyrityksillä se on liiketoimintamahdollisuus ja mukana yrityksen johtamisessa ja strategioissa.

Pantsar on ehdottanut tulevalle hallitukselle, että valtio voisi purkaa ympäristölle haitallisia tukia sadalla miljoonalla eurolla ja allokoida nämä rahat ekologiseen kompensaatioon, jotta toimivista teoista saadaan oppia ja kokemusta.

”Jos vapaaehtoiset toimet eivät riitä, niin tehtäisiin ekologisesta kompensaatiosta velvoittavaa vuonna 2027”, hän esittää.

Järjestetään luontofoorumi

Paulig Oy:n vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Lea Rankinen lähettää terveisiä nyt eduskuntavaaleissa valittaville päättäjille, jotka alkavat pohtia, millaista kansainvälistä vaikuttavuutta Suomen kokoisella kansakunnalla voisi olla:

”Suomi voisi järjestää ensi vuonna korkean tason luontofoorumin. Mietitään yhdessä ekosysteemipalveluja”, hän ehdottaa ja nostaa esimerkiksi maailman kiertotalousfoorumit (World Circular Economy Forum, WCEF).

Sitra on isännöinyt WCEF-tapahtumia jo vuodesta 2017 lähtien. Tapahtumat ovat koonneet tuhannet kiertotalouden asiantuntijat aina valtionpäämiehiä myöten keskustelemaan kiertotalouden ajankohtaisista kysymyksistä.

Seuraava WCEF pidetään touko-kesäkuun vaihteessa Helsingissä. Tapahtuman ohjelma on nyt julkaistu.

Helsingin Tiedekulmassa pidettyä keskustelutilaisuutta johti Sitran kestävyysratkaisut-teeman väliaikainen johtaja Lasse Miettinen.

Hän viittasi Maailman talousfoorumin raporttiin. Sen mukaan luonnon laittaminen etusijalle on hyväksi paitsi ympäristölle ja ihmiselle, myös taloudelle.

Raportti arvioi, että luontoa vahvistavat liiketoimintamallit voisivat tuoda 10 100 miljardia dollaria ja luoda 395 miljoonaa uutta työpaikkaa globaalisti.

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset-lehti

Kuva: Kuvankaappaus Tiedekulmassa järjestetyn etälähetyksen paneelista. Johanna Pentjärvi ja Lea Rankinen näkevät luontoa vahvistavassa liiketoiminnassa järkeä.