Kiertotalouden potentiaali Suomelle jopa 2,5 miljardia

28.11.2014

Sitran selvityksen mukaan resurssien kierron tehostaminen tarjoaa Suomen kansantaloudelle 1,5 – 2,5 miljardin euron vuotuisen kasvupotentiaalin vuoteen 2030 mennessä. Selvitys julkaistiin tänään Helsingissä.

Selvitys havainnollistaa kiertotalouden taloudellista potentiaalia ja tarjoaa esimerkkejä uusista liiketoimintamahdollisuuksista. Konsulttiyhtiö McKinsey on toiminut selvityksessä Sitran sisältökumppanina.

”Ellen MacArthur Foundationin arvion mukaan kiertotalousmarkkinoiden arvo on globaalisti jopa 700 miljardia euroa. Me Sitrassa halusimme selvittää, mitkä sen mahdollisuudet ovat Suomelle – ja nekin osoittautuivat merkittäviksi”, sanoo johtaja Mari Pantsar-Kallio Sitrasta.

Kiertotalouden suurin arvopotentiaali ei ole materiaalivirroissa tai jätteessä. Niitä arvokkaampia hyödyntämistapoja ovat laitteiden huolto, uudelleenkäyttö ja uudelleenvalmistus.

Lähtökohtana tulisi olla arvon mahdollisimman tehokas kierto ja jätteen synnyn ehkäisy.

”Yritysten tulee jo tuotesuunnittelussa huomioida tuotteiden kierrätettävyys ja modulaarisuus sekä lisätä tuotteisiinsa enemmän älyä ja palveluita. Yritysten pitäisi nykyistä enemmän miettiä, mitä asiakkaat haluavat: tuotteen vai mahdollisuuden käyttää sitä tarvittaessa ”, Sitran johtava asiantuntija Jyri Arponen sanoo.

Selvitys luotaa kiertotalouden mahdollisuuksia viidellä talouden sektorilla: konepajateollisuudessa, paperiteollisuudessa, ruokaketjussa, rakentamisessa ja yksityisessä kulutuksessa.

Selvityksessä on arvioitu kunkin talouden lohkon arvopotentiaali, nostettu esiin kiinnostavia liiketoimintamahdollisuuksia ja tehty ehdotuksia yksityiselle ja julkiselle sektorille kiertotalouden edistämiseksi.

Suurimmaksi hyötyjäksi arvioitiin selvityksessä konepajateollisuus, jonka kiertotalouden vuositason potentiaaliksi arvioitiin 300 – 450 miljoonaa euroa.

Sellu- ja paperiteollisuudelle kiertotalous tarjoaa noin 220–240 miljoonan euron kasvupotentiaalin. Lisämahdollisuudet liittyvät paperikuitujen kierron parantamiseen sekä sivuvirtojen parempaan hyödyntämiseen.

Elintarviketeollisuudessa ruokahävikin minimoinnilla voisi olla 150–200 miljoonan euron vaikutukset.

Yksityisen kulutuksen liiketoimintapotentiaali keskittyy jakamistalouteen. Suomessa kotitaloudet kuluttavat vuosittain noin 104 miljardia euroa. Jakamistalous ja second-hand-markkinat auttavat vähentämään jätemääriä.

Rakennusteollisuudessa voitaisiin sääntelyä purkamalla saavuttaa 250 miljoonan euron vuotuiset hyödyt. Rakennusten käyttöasteen parantaminen vähentäisi myös raaka-aineiden kysyntää. Jätteiden talteenottoa ja uusiokäyttöä taas helpottaisi se, jos rakennusten purkamisvaihe otettaisiin paremmin huomioon jo niiden suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa.