Kiertotaloutta julkisiin hankintoihin

Tietävätkö julkisia hankintoja tekevät, millaisia kiertotalousratkaisuja markkinoilla on tarjolla? Osaavatko yrittäjät tarjota kiertotalouskonsepteja hankintakilpailuihin? Kansainvälinen hanke lisää yhteisymmärrystä ja vuoropuhelua.

Katriina Alhola ja Hanna Salmenperä, SYKE

Kunnissa aletaan huomata, että kiertotalouden huomioiminen hankinnoissa säästää rahaa ja luo alueellista hyvinvointia. Parhaimmillaan kiertotaloushankintojen avulla julkiset palvelut pystytään tuottamaan resurssitehokkaasti kilpailukykyisellä hinnalla edistäen samalla yritysten liiketoimintaa.
Haasteena tällä hetkellä on, että julkinen sektori ei hanki kiertotaloutta tukevia ratkaisuja, koska kokee, ettei niitä löydy markkinoilta. Toisaalta yritysten on hankala ryhtyä kehittämään tuotteita, jos kysynnästä ei ole täyttä varmuutta.

Tarvitaan eri osapuolten yhteisymmärrystä siitä, että julkinen hankintaprosessi mahdollistaa entistä paremmin pk-yritysten mukaantulon, yhteistoiminnan ja vuorovaikutuksen uusien ratkaisujen synnyttämisessä sekä elinkaarinäkökulman huomioonottamisen hankintapäätöksen perusteena.
Kiertotaloushankintojen onnistuminen edellyttää varhaisessa vaiheessa tapahtuvaa markkinavuoropuhelua ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Näin kyetään valmistautumaan tuleviin odotuksiin.

Vuonna 2017 käynnistynyt CircularPP -hanke edistää Itämeren ohjelma-alueen kiertotaloutta. Hanke tukee liiketoimintainnovaatioita synnyttävien toimijoiden valmiuksia ja vahvistaa uusien tuotteiden käyttöönottoa julkisissa hankinnoissa. Hanke lisää hankkijoiden tietoutta markkinoilla olevista kiertotaloutta edistävistä materiaaleista ja tuotteista sekä vahvistaa päättäjien tietämystä kiertotaloushankintojen ohjauksesta.

Budjetiltaan 2,45 miljoonan euron hankkeessa on Suomesta mukana Suomen ympäristökeskus SYKE. Hankekumppaneina on tanskalaisia, ruotsalaisia, venäläisiä, latvialaisia ja puolalaisia kuntia, organisaatioita, tutkimuslaitoksia ja ympäristötoimijoita.

Hankkeen kohderyhmiä ovat kaikki hankintaketjun eri vaiheissa toimivat osapuolet julkisista päätöksentekijöistä ja hankkijoista yrityksiin. Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kyvykkyyttä tuetaan ja kehitetään niin, että ne voivat paremmin vastata julkisen sektorin tarpeisiin ja synnyttää uusia liiketoimintamalleja.

Rohkeita yrityksiä

Yritysten tulisi lähteä rohkeasti mukaan julkisiin hankintakilpailuihin ja olla avoimia oman palvelukonseptin kehittämisessä kiertotalouden suuntaan. Tämä voi toteutua esimerkiksi tarjoamalla tuotteen rinnalle palveluja, kuten huolto- ja korjaustoimenpiteitä. Kiertotalous mahdollistaa myös kokonaan uuden liiketoiminnan synnyttämisen käytöstä poistuvien tuotteiden jälkikäsittelylle ja –myynnille kustannustehokkaasti.

Parhaiten kiertotalous tulee huomioiduksi, jos yritykset miettivät jo tuotesuunnitteluvaiheessa, miten kiertotalous toteutuu arvoketjussa läpi koko tuotteen tai palvelun elinkaaren.

Sitran Kiertotaloustiekartassa julkiset hankinnat on tunnistettu yhdeksi tärkeäksi keinoksi edistää kiertotaloutta. Myös vuonna 2018 perustettu kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus KEINO pyrkii edistämään kiertotalousnäkökulmia julkisissa hankinnoissa.

Kiertotaloudessa on vahva kytkös ympäristön tilan parantamisen ja kestävän taloudellisen kasvun ja liiketoiminnan luomisen välillä. Julkisten hankintojen taloudellinen vaikuttavuus on merkittävä, osoittaa esimerkiksi SYKEn tuore tutkimus julkisten hankintojen kulutuksesta. Tilastojen mukaan julkisten hankintojen arvo on Suomessa vuosittain yli 30 miljardia euroa, josta kuntien osuus on 20 miljardia euroa. EU-maissa luvut vastaavat noin 16 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Hyviä esimerkkejä

Kiertotalousnäkökulmia otetaan huomioon julkisissa hankinnoissa yhä useammin. Esimerkiksi rakentaminen on tunnistettu merkittäväksi toimialaksi, jossa on mahdollisuuksia sekä talonrakentamisessa että maarakentamisessa.

Tällä hetkellä kiertotalous näkyy rakentamisen hankinnoissa muun muassa tilojen ja käytön ratkaisujen suunnittelussa, rakentamisen materiaalien hallinnassa sekä purkuvaiheen toiminnoissa. Green Building Councilin johdolla on kehitetty kriteeristö kiertotalousnäkökulmien huomioimiseksi rakennushankkeissa.

Jäte- ja vesihuollossa on selkeät kytkennät kiertotalouden ratkaisuihin. Biojätteen ja puhdistamolietteen käsittelyssä pyritään ravinteiden talteenottoon ja tehokkaampaan kiertoon.

Esimerkiksi Porvoon vesi on jo muutama vuosi sitten kiinnittänyt tähän huomiota puhdistamolietteen ja biojätteen käsittelypalveluhankinnassaan. Viime vuonna Oulun Vesi kilpailutti lietteenkäsittelypalvelun, jonka myötä prosessissa syntyvää biokaasua käytetään korvaamaan yrityksen omaa energiankäyttöä ja sitä jalostetaan liikennepolttoaineeksi. Lopputuote ohjautuu pääosin viherrakentamisen multatuotteiksi ja maanparannusaineiksi.

Kestävän liikkumisen ratkaisut voivat olla kiertotaloutta tukevia paitsi biopolttoaineiden käytön osalta niin myös yhteiskäyttökulkuvälineiden käytön myötä. Yhteiskäyttöautoja on viime vuosina hankittu kaupunkien käyttöön yhä enemmän. Näin kaupunkien tarve oman autokannan kasvattamiseen ja ylläpitoon vähenee.

Joissakin tuoteryhmissä, kuten tekstiili- ja huonekaluhankinnoissa, on jo olemassa hyviä esimerkkejä siitä, miten tekstiilin valmistuksessa on käytetty uusiomateriaalia tai huonekalut on suunniteltu muunneltaviksi ja niiden materiaalisisältö on tiedossa, mikä helpottaa jatkokäyttöä.
Myös ruokapalveluissa pyritään parantamaan ruokaketjujen kestävyyttä ja ottamaan resurssit tehokkaammin käyttöön. Esimerkiksi vähän hyödynnettyä särkikalaa ja siitä valmistettuja tuotteita on saatu julkiseen keittiöön. Satakuntaliiton ja Pyhäjärvi-Instituutin hanke kertoi esimerkkinä ahvenesta ja särjestä tuotetusta järvikalapihvistä.

Julkinen toimija voi ottaa aktiivisen roolin kiertotaloutta tukevan liiketoimintaympäristön rakentamisessa. Esimerkiksi Lahden kaupunki kehittää aktiivisesti innovatiivisia kiertotalousratkaisuja ja tarjoaa kiinnostavan toimintaympäristön cleantech-alan yrityksille. Etelä-Suomen Sanomat on kertonut, kuinka Lahden seudulle on syntynyt pelkästään 2010-luvun alkupuoliskolla kiertotalouteen liittyviä investointeja yli 200 miljoonalla eurolla sekä kunnallisten että yksityisten yritysten yhteistyön kautta.

Lisätietoa CircularPP -hankkeesta:

https://projects.interreg-baltic.eu/projects/circular-pp-134.html

Kuva: Nina Kaverinen/ Motiva. Kunnat ja kaupungit tekevät joka vuosi hankintoja noin 20 miljardilla eurolla. On suuri merkitys, huomioivatko ne hankinnoissa kiertotalouden periaatteet.