Kipsilevyn ja kattohuovan kierrätysidea eteni pilotiksi

27.3.2014, päivitetty 10.4.2014

Purkutyömailta syntyvä kipsilevy- ja kattohuopajäte pitäisi saada kierrätykseen. Kokeilu testaa nyt jätteen erilliskeräystä ja kierrätysmenetelmiä.

Päijät-Hämeen Jätehuolto (PHJ) ja HSY ovat käynnistäneet kokeilun saadakseen kierrätykseen hankalia rakennus- ja purkujätteitä.

PHJ alkaa huhtikuussa kerätä kipsilevy- ja kattohuopajätettä PHJ:n jäteasemilla Lahdessa, Hollolassa ja Heinolassa. Keräyskokeilu toimii myös lahtelaisessa rautakaupassa sekä rakennus- ja purkutyömaalla.

HSY järjestää erilliskeräyksen kolmella Sortti-asemallaan pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella Munkinmäen jäteasemalla. Keräyskokeilu jatkuu lokakuulle.

EAKR-rahoitteisessa KIHU-hankkeessa (Kipsi- ja kattohuopajätteiden keräys kierrätykseen) on mukana myös Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy.

Kattohuopa- ja kipsijäte päätyy usein sekalaisen rakennus- ja purkujätteen joukkoon ja kaatopaikalle. Siellä kipsi kiihdyttää rikkivedyn muodostumista ja lisää hajuhaittoja sekä heikentää kerätyn kaatopaikkakaasun laatua.

Kierrätyspolttoaineeseen kipsijätettä ei myöskään haluta. Kattohuopajäte sisältää melko paljon energiaa, mutta sen sisältämä hiekka, pintasirotteet sekä lasikuiturunkoaineet nostavat tuhkapitoisuutta. Lisäksi se on hankalaa murskata.

Ladec Oy:n asiakkuuspäällikkö Esa Ekholm kertoo, että taustatyön kautta löytyi kuitenkin menetelmät, joilla molemmat jätteet voisi saada materiaalikierrätykseen – jos erilliskeräysjärjestelmä saadaan kuntoon.

Jätteen jalostajat sattuvat molemmat olemaan tanskalaisyhtiöitä, joista toinen perusti uuden yrityksen Lahteen viime vuoden lopussa.

Käsittelylaitos syksyllä

”Itse asiassa molempien käsittelyteknologioiden isä on sama keksijä, Karsten Rasmussen. Hän kehitteli purkualalla toimiessaan omanlaisensa teknologiat sekä kattohuopa- että kipsilevyjätteen murskaamiseen”, taustoittaa Ladecilla toiminut Kati Tuominen. Hän avusti Rasmussenin Tarpaper Recycling -yhtiötä Suomen-markkinoille tulemisessa viime syksynä.

Helmikuussa Tuominen siirtyi uuden tytäryhtiön, Tarpaper Recycling Finland Oy:n, maajohtajaksi.

Tuominen kertoo, että Tarpaperin patentoitu käsittelymenetelmä murskaa huopajätteen kahdessa vaiheessa 0-8 millimetrin raekokoisiksi palasiksi. Uusioraaka-aine sopii asfaltin valmistukseen korvaamaan bitumia ja hiekkaa.

Yhtiö vastaanottaa kattohuopajätettä ympäri Suomea kattohuovan valmistajilta, purku-urakoitsijoilta, rakennusyhtiöiltä sekä jätehuoltoyhtiöiltä. PHJ:n ja HSY:n erilliskeräämän kattohuovan lisäksi yhtiö noutaa jätettä myös suoraan toimijoilta oman kuljetuskumppaninsa avulla.

Huhtikuussa Tarpaper Recycling Finland solmi sopimuksen jätteen kuljetuksista lahtelaisen Maansiirto Morri Oy:n kanssa.

Tarpaper on jo aloittanut kattohuopajätteen varastoinnin PHJ:n vuokraamalla alueella Kujalassa. Sinne tuodaan myös HSY:n erilliskeräämää kattohuopajätettä.

Syksyllä alueelle on valmistumassa kapasiteetiltaan 20 000 tonnin käsittelylaitos.

”Noin puolet asfalttiteollisuuden tarvitsemasta bitumista voidaan korvata tällä uusioraaka-aineella”, Tuominen laskee.

Ei järkeä polttaa

Kipsilevyjätteen käsittely puolestaan tulee keskittymään HSY:n Ämmässuon alueelle. Ämmässuolla kipsilevyjätettä varastoidaan jo, kunnes talteen on saatu käsittelylle sopiva erä, noin kaksi tuhatta tonnia.

HSY:n käyttöpäällikkö Marjut Mäntysen mukaan palautunut kipsijäte on ollut yllättävän hyvälaatuista. ”Huonompilaatuinenkin kelpaisi kierrätykseen. Vastaanotetut määrät saisivat kasvaa.”

HSY on aiemmin sijoittanut jätettä kaatopaikalle, mistä on aiheutunut haitallisia rikkiyhdisteitä. Nyt kun Vantaan Energian uusi polttolaitos nyt käynnistyy, aiemmin kaatopaikalle menneet jätteet ohjataan polttoon. Kipsilevyjätettä ei kuitenkaan ole mitään järkeä polttaa. Siksi sille tarvittiin uusi käsittelytapa.

Ämmässuolle varastoitavan kipsijätteen tulee käsittelemään tanskalaisyhtiö, Gypsum Recycling International A/S.

Uusiouutiset kertoi viime syksynä (kts. Uusiouutiset 6/13), että yhtiö murskaa kipsijätteen ja erottelee siitä kartonkikuidut ja muut epäpuhtaudet patentoimallaan liikuteltavalla laitteella. Syntyy puhdasta kipsijauhetta, joka kelpaa uusien kipsilevyjen valmistamiseen. Systeemi on jo käytössä mm. Ruotsissa ja Norjassa.

Säältä suojassa

PHJ:n kehityspäällikkö Antti Leiskallio kertoo, että lokakuulle jatkuvan erilliskeräyskokeilun tulokset valmistuvat loppuvuodesta.

”Pilotissa tutkimme, paljonko jätettä kertyy erilliskeräyksessä ja minkälaatuista se on. Kokeilemme erilaisia keräysvälineitä ja mietimme, mihin käsittelyterminaalit olisi järkevintä sijoittaa”, Leiskallio listaa.

”Kipsijätteessä on tärkeää, että se pysyy kuivana. Jos se kastuu, siitä tulee mössöä, jota on vaikea kierrättää”, Leiskallio sanoo.

Säältä suojatut lavat ja keräysvälineet toimittaa Flaaming. HSY:n Sortti-asemat ovat Munkinmäkeä lukuun ottamatta katettuja, joten katetuilla Sortti-asemilla keräysvälineinä toimivat vaihtolavat.

Hankekumppanit selvittelevät myös, liittyykö kipsijauheen ja bitumirouheen hyödyntämiseen lainsäädännöllisiä pullonkauloja.

”Toivomme, että kokeilu osoittautuu liiketaloudellisesti kannattavaksi ja muualle Suomeen monistettavissa olevaksi järjestelmäksi”, Leiskallio summaa.

Jalostettu kierrätyskipsi kelpaisi teollisuudelle

Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy:n Gyprocin tehdas Kirkkonummella tekee Suomen ja Baltian markkinoille vuosittain noin 130 000 tonnia kipsilevyä. Kipsilevyn pääraaka-aine on kalsiumsulfaatti.

Gyproc-levyjen tuotannossa voidaan hyödyntää myös kierrätyskipsiä, joka on peräisin rakennustyömaiden ja talotehtaiden kipsilevyleikkuutähteistä. Kierrätyskipsiä voidaan lisätä levyihin enintään 5-10 %.

Gyprocin Kirkkonummen tehdas vastaanottaa vuosittain noin 3000 tonnia kipsilevyleikkuutähdettä ja murskaa se omassa käsittelylaitoksessaan tuotantoprosessiin soveltuvaan muotoon.

Gyprocin kierrätyslaitos ei kuitenkaan pysty erottelemaan kipsilevyjätteestä kartonkia. Siksi yhtiö ei vastaanota saneeraustyömaiden purkujätekipsiä. Riskinä on, että valmistusprosessiin joutuu maalia, tapettia tai muita epäpuhtauksia.

Yhtiö on testannut näyte-eriä mm. Gypsum Recyclingin Pohjoismaissa tuottamasta kierrätyskipsistä.

Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy:n tuotepäällikkö Petri Tapio kertoo, että kierrätys uudisrakennustyömailta on tehostunut viimeisen viiden vuoden aikana. Tästä kertoo se, että kierrätyskipsin palautusmäärät ovat kasvaneet.

”Tuotantoprosessissamme voitaisiin käyttää huomattavasti enemmän kipsiä, mitä tällä hetkellä saame takaisin.”