Muuttunut maailmantilanne vauhdittaa biokaasun ja ravinteiden kierrättämisen kasvuloikkaa

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ

Venäjän hyökkäyssodan kärjistämä energiakriisi keikautti hetkessä energiamarkkinat nurinperin. Yllättäen biometaanista tuli maakaasua edullisempaa. Jollain aikavälillä suurimmat hintaturbulenssit varmasti laantuvat, mutta kiinnostus biokaasua, biometaania ja muita uusiutuvia kaasuja kohtaan varmasti säilyy.

Energian hintojen nousu ja Venäjän tuontirajoitukset nostivat niin ikään perinteisten mineraalilannoitteiden hinnat pilviin, mikä pakotti maanviljelijät etsimään niitä korvaavia vaihtoehtoja. Hetkessä kierrätyslannoitteiden tilauskirjat täyttyivät ja varastot tyhjenivät.

Ovatko kaikki biokiertotoimialan haasteet ja kasvukivut ratkaistu nyt kerta heitolla? Eivät, arvio Suomen Biokierto ja Biokaasu ry. Epävakaa toimintaympäristö ja muna-kana-ongelma pitävät investoijat varovaisina. Ja nöyrinä.

Kevään 2023 eduskuntavaaleissa tullaan taas laatimat suuntaviivat muun muassa verotuksen ja ehkäpä myös kansallisten ilmastotoimien osalta, kuten biokaasun jakeluvelvoitteen osalta. Myös 55-paketissa päivitetyt EU-säädökset tulevat kansalliseen toimeenpanoon. Näillä päätöksillä on eittämättä suuri vaikutus toimialaan.

Biokaasuohjelma on ollut tehokas keino varmistaa biokaasun ja ravinnekierrätyksen huomioiminen, kun horisontaalisia säädöksiä on valmisteltu ja toimeenpantu eri hallinnonaloilla.

Kansallinen biokaasuohjelma sisältää 24 toimenpide-ehdotusta vuosille 2020-2023. Koordinaatiotyölle on tarvetta myös jatkossa; biokaasutoimiala toivookin, että kansalliselle biokaasuohjelmalle laaditaan jatkot aina vuoteen 2035 asti.

Hallinnonalojen ja sidosryhmien yhteistyönä tehty biokaasuohjelma on ollut sen verran onnistunut harjoitus, että vastaavaa toivoisimme toteutettavan myös kierrätysravinteille ja –lannoitteille sekä maanparannusaineille. Näin voitaisiin paitsi parantaa kansallista ravinneomavaraisuutta, tehostaa ilmastomuutoksen hillintää ja minimoida vesistöpäästöjä, että myös valjastaa toimialan korkeaa innovaatio- ja vientipotentiaalia.

Seuraavat vuodet tulevat varmasti pitämään biokiertoalan toimijat kiireisinä. Yhteistyön tekeminen on jatkossa entistä tärkeämpää.

Anna Virolainen-Hynnä

Kirjoittaja on Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n toiminnanjohtaja