YK:n jäsenvaltiot ovat päättäneet aloittaa neuvottelut oikeudellisesti sitovasta muoviroskasopimuksesta. Tavoitteena on, että sopimus valmistuisi vuonna 2024. YK:n jäsenvaltiot päättivät asiasta…
Neuvottelut käynnistymässä globaalista muoviroskasopimuksesta – Komission edustaja: ”On löydettävä tasapaino kunnianhimon ja realismin välillä”
Neuvottelut kansainvälisestä muovisopimuksesta ovat käynnistymässä marraskuussa 2022. Tavoitteena on, että alkuvuodesta 2025 allekirjoitettaisiin laillisesti sitova sopimus, joka kattaa muovin koko elinkaaren ja koskee muovisaastumista kaikkialla maailmassa.
Laajan muoviroskaantumista ja muovisaastumista hillitsevän sopimuksen tarve on tunnistettu ympäri maailmaa.
Neuvottelujen käynnistämiselle on myös vahva mandaatti. Helmikuussa 2022 60 YK-jäsenmaata julkaisi yhteisen päätöslauselman. Sen mukaan muovijätteen valumista ympäristöön ei voi pysäyttää ilman yhteisten kansainvälisten sääntöjen laatimista koko muovien arvoketjulle tuotesuunnittelusta jätehuoltoon. Maat sitoutuivat kansainvälisen Plastic Pollution -sopimuksen tekemiseen YK:n ympäristökokouksessa (UNEA5) 28.2.2022.
Sopimus on siis syntynyt siitä, että sopimus tehdään. Seuraavaksi aletaan neuvotella itse sopimuksen sisällöstä.
”Vaikea mutta välttämätön sopimus”
Euroopan komission ympäristöosaston kansainvälisten suhteiden johtaja Christoffer Vestli ennakoi neuvotteluista vaikeita, mutta välttämättömiä.
”Vaikka monilla mailla ja toimijoilla ympäri maailmaa on jo kansallista lainsäädäntöä, kampanjoita ja aloitteita muoviroskan vähentämiseksi ja vaikka EU:kin tekee jo paljon, muoviroskaa valuu yhä maailman meriin. Kansalliset toimet eivät yksin riitä, vaan tarvitaan globaalit säännöt, tavoitteet ja toimenpiteet”, Vestli sanoo.
Hän puhui Helsingin Pikku-Finlandiassa järjestetyssä Muovifoorumissa, joka kokosi yli sata muovien arvoverkoston toimijaa keskustelemaan muovien kiertotaloudesta ja Suomen kansallisen muovitiekartan edistämisestä.
Vestli pohtii, että Pariisin ilmastosopimuksen kaltainen sopimuskehikko ei ehkä toimisi riittävän hyvin muoviroskaongelman ratkaisemisessa. Pikemminkin hän toivoo sopimuksen luovat kattavat ja sitovat kansainväliset vaatimukset ja säännöt. Pariisin sopimuksen sijaan Vestli näkisi kansainvälisen muoviroskasopimuksen esikuvana esimerkiksi Baselin sopimuksen.
Toteutettavuutta
Neuvotteluissa on Vestlin mukaan löydettävä sopiva tasapaino riittävän kunnianhimon mutta realististen, toteuttamiskelpoisten tavoitteiden ja vaatimusten välille. Vestli kertoo EU:n ottaneen opiksi omasta muovistrategiaan liittyvästä sääntelyprosessistaan.
Esimerkiksi kertakäyttöisiä muovituotteita koskeva SUP-direktiivi on saanut muovi- ja pakkausteollisuudelta ja käytännön toiminnanharjoittajilta eri maissa paljon kritiikkiä epäselvistä tavoitteista ja keinoista.
Vestli huomauttaa, että EU ei lähde muoviroskasopimuksen neuvotteluihin sillä asenteella, että kopioidaan EU:n aloitteet vain globaalille tasolle.
”Konteksti, toimintatavat, kulttuurit ja olosuhteet ovat hyvin erilaisia eri puolilla maailmaa. Globaalien sääntöjen luominen on hyvin erilaista kuin EU-tason lainsäädännön, jota sitäkin tulkitaan eri tavoin eri jäsenmaissa. Globaalin sopimuksen voimaanotolle ja noudattamiselle on luotava säännöt, jotka on mahdollista täyttää hyvin erilaisissa oloissa. Tämä tulee olemaan neuvottelujen vaikein paikka”, Vestli ennakoi.
Sota vaikeuttaa neuvotteluja
Sopimukseen on neuvoteltava tavoitteet ja toimet, rahoitusmekanismit, eri toimijoiden roolit sekä aikataulu. Luvassa on sääntelyä koko muovien arvoketjun kaikkiin vaiheisiin, ei pelkästään jätehuoltoon.
Neuvottelut käynnistyvät tämän vuoden marraskuussa. Ensi vuonna on luvassa kaksi kokousta, vuonna 2024 kolme. Valmistelua ja neuvotteluja edistetään toki kokousten välissäkin.
Tavoitteena on, että globaali muoviroskasopimus allekirjoitettaisiin diplomaattisessa konferenssissa alkuvuodesta 2025.
Vestli tunnistaa, että viime vuosina muoviongelmien ratkaisuun on syntynyt kansainvälinen momentum, liikevoima. Se kannattaa hyödyntää, vaikka Venäjän hyökkäyssota saattaakin vaikeuttaa neuvotteluja.
”Geopoliittisen tilanteen muutos on vaikuttanut myös ympäristöagendaan globaalisti. Tässä tilanteessa institutionaalisten sopimusten rakentaminen voi olla vaikeaa. Mutta juuri nyt on ehkä suurin mahdollisuus vuosikausiin tehdä laajasti kattava sopimus. Tämä tilaisuus kannattaa käyttää!”
Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutisetlehti
Kuva: Elina Saarinen. Christoffer Vestli Euroopan komissiosta puhui kansainvälisestä muoviroskasopimuksesta Muovifoorumissa lokakuun lopussa 2022.