Oulu keksi, että kaivosjätteet ja kipsilevyt voivat auttaa hiilidioksidin talteenotossa – Hiili sitoutuisi rakennuksiin sadoiksi vuoksiksi

Rikastushiekka, sivukivet ja muu kaivosjäte halutaan ottaa hyötykäyttöön rakennusmateriaaleina. Oulussa tehdään kaivosjätteistä hiiltä sitovia rakennusmateriaaleja.

Business Finlandin rahoittamassa Pilccu-hankkeessa hiiltä sitovien materiaalien kehitystyöstä vastaa Oulun yliopisto, joka on valinnut ensimmäiseksi kandidaatikseen kipsilevyt.

Levyissä nykyisin käytettävä neitseellinen kipsi on tarkoitus korvata materiaalilla, jonka kidehilassa on sitoutuneena hiilidioksidimolekyyli. Näin hiilidioksidi sitoutuu takaisin mineraaliin luonnollisen syklin mukaisesti. Hankkeesta kertoo Kemia-lehti.

Materiaalin tuotantoa on määrä päästä kokeilemaan yliopiston Mining Schoolin pilottilaitoksessa vuonna 2024, kun projektin toinen vaihe käynnistyy.

Päämääränä ovat rakennukset, joilla on nettonegatiivinen hiilijalanjälki. Rakennuksiin varastoitunut hiili sitoutuisi niihin sadoiksi vuosiksi tai jopa pysyvästi.

Kaksivuotisessa Pilccu-hankkeessa selvitetään laajamittaisen hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen (CCU) käynnistämistä Suomessa.

”Jos tämän kaltaiset rakennusmateriaalit tulisivat vaihtoehtoja halvemmiksi, laajamittaisesta hiilidioksidin talteenotosta ja varastoinnista tulisi todellisuutta jo pelkästään markkinavoimien vaikutuksesta”, sanoo Oulun yliopiston apulaisprofessori Päivö Kinnunen.

Tutkimuslaitosten ja yritysten yhteisponnistus

Pilccu-hankkeessa käytettävät teknologiat pohjautuvat Åbo Akademin kehittämään magnesiumin rikastusprosessiin ja hiilidioksidin mineralisointiin, jossa hiilidioksidin kanssa reagoiva magnesium muodostaa pysyviä yhdisteitä.

Magnesium saadaan kaivosteollisuuden sivuvirroista. Lopullisena toteuttamispaikkana voi olla Nesteen Porvoon jalostamo.

Åbo Akademin vetämään projektiin osallistuvat Oulun yliopiston lisäksi myös LUT-yliopisto ja Geologian tutkimuskeskus GTK.

Neste toimii hankkeen veturiyrityksenä. Lisäksi yrityskonsortioon kuuluvat Saint-Gobain Finland, Finnsementti, Elementis Minerals, Outokumpu Chrome, Renotech, Metso Outotec ja Bemer Chemicals.

“Pilccu-projekti on vahvasti kytköksissä pyrkimykseemme vähentää hiilidioksidipäästöjä Porvoon jalostamollamme, jotta voisimme kehittää siitä Euroopan kestävimmän jalostamon vuoteen 2030 mennessä”, sanoo Nesteen varatoimitusjohtaja Outi Ervasti.

Pilccu-hankkeen ensimmäinen vaihe kattaa vuodet 2022–2023 ja toinen vuodet 2024–2025.

Teksti: Päivi Ikonen/ Kemia-lehti

Kuva: Rami Hanafi. Uusissa rakennusmateriaaleissa lyötäisiin yhdellä iskulla kaksi kärpästä, kaivosjätteen hyötykäyttö ja hiilidioksidin varastointi.