Oulun kiertotalousyrityksiä osa 1: Paikattua vaatetta kannetaan kansainvälistyvällä ylpeydellä

Viisiosaisessa juttusarjassa kerrotaan, millaisia kiertotalouteen pohjaavien liiketoimintamalleja oululaisyrityksissä on käytössä ja miltä yritysten markkinat juuri nyt näyttävät. Ensimmäisessä osassa esitellään Vaatelaastari®.

Äitien arkisista havainnoista kansainvälistyväksi bisnekseksi, miten siihen päästään?

Reseptin tietävät oululaisen Vaatelaastarin® perustajat Jetta Liukkonen ja Anne Jurvelin-­Pummila, jotka havahtuivat siihen, että tarjolla ei ollut kauniita ja helppokäyttöisiä paikkoja kaapin pohjalla lojuvien tekstiilien korjaamiseen. He kaipasivat esimerkiksi joustaviin tekstiileihin sopivia paikkoja, joita pystyisi käyttämään ompelematta.

Havainnosta käynnistyi yhteinen tuotekehitysprosessi, joka on johtanut siihen, että Vaatelaastari®-paikkoja on myyty Suomessa jo lähes miljoona.

”Googletimme ja kokeilimme markkinoilla jo olevia tuotteita ja niiden käyttökohteita. Selvitimme, millaista tarvetta muut kokevat tekstiilien paikkaamiseen arjessa. Olimme yhteydessä tutkimuslaitoksiin ja asiantuntijoihin, millä tavalla tuotteen voisi tehdä”, Liukkonen kertoo.

Syntyi protopaikkoja. Vapaa-­ajallaan idean äidit pyykkäsivät niitä lukemattomiin erilaisiin tekstiileihin kiinnitettyinä kotiensa pyykkikoneissa ja ratkoivat testeissä ilmenneitä ongelmia kokoamansa asiantuntijatiimin kanssa.

Luovuus ja kekseliäisyys johtivat tuotemerkin lanseeraamiseen noin vuoden päästä, vuonna 2019. Alussa valikoima muistutti karkkikauppaa. Kuoseja oli valtavasti. Sittemmin yritys siirtyi brändien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Omaa mallistoa supistetaan. Liukkonen kertoo, että toiminta perustuu nyt vahvasti kumppanuuksille, joissa kuosit ja tekstiilit ovat kumppanien tuote­valikoimiin sopivia.

Valikoimasta löytyy esimerkiksi silkkivillainen Ruskovillan kanssa kehitetty paikka ja Joutsenen kuoseilla untuvatakkikankaasta valmistettu tuote. Vaatelaastarit soveltuvat myös muiden tekstiilien kuten kenkien, reppujen ja auton verhoilun paikkaamiseen.

Kiinnostus vastuulliseen kuluttamiseen ja ymmärrys vaatteiden elinkaaren ympäristövaikutuksista on luonut helppokäyttöisille korjaustuotteille kattavat markkinat.

”Suomessa on elävä korjauskulttuuri, vaatteita halutaan paikata. Koemme myös, että paikka saa näkyä, että korjattua tekstiiliä voi kantaa ylpeästi”, Liukkonen sanoo.

Tuotetta on alettu kysymään myös ulkomailla, ja yrityksen nyt kuusihenkinen tiimi aikoo vastata kysyntään. Kansainvälisessä myynnissä on jo Wahlsténin kanssa  brändiyhteistyönä toteutettu paikka hevosten loimien korjaamiseen.

”Meillä on kovat kasvutavoitteet, mutta kansainvälistyminen on toki vaativa ja kalliskin askel. Haluamme kansainvälistyä oikeanlaisten kumppanuuksien kautta – vastuullisesti ja kestävästi. Tärkeää on nyt tehdä oikeita päätöksiä oikeaan aikaan.”

Nykyisin yritys suuntaa kansainvälisille markkinoille. Nimeksi on muutettu FabPatch Oy.

Kuva: Vaatelaastari®-paikkoja valmistetaan erilaisista tekstiilimateriaaleista. Kuvan talvitakki on korjattu heijastinkankaasta valmistetulla paikalla. Paikkaus saa näkyä; se kertoo kantajansa arvoista ja vaatteen arvostamisesta.

Juttua editoitu 7.5.24: Lisätty nimenmuutos FabPatch Oy:ksi.

Kiertotalouden mahdollisuuksia yrityksille – viisi liiketoimintamallia*

Kiertävät raaka-aineet
Hyödynnetään kierrätettyjä ja biopohjaisia materiaaleja sekä uusiutuvaa energiaa. Suunnitellaan kestäviä, korjattavia ja kierrätettäviä tuotteita.

Jakamisalustat
Mahdollistetaan digitaalisten alustojen avulla tavaroiden ja resurssien käyttöasteiden kasvattaminen muun muassa vuokrauksen ja jakamisen kautta.

Tuote palveluna
Myydään tuotteen sijaan tiettyä toimintoa tai suorituskykyä. Tuloja kertyy palvelu- tai vuokra­sopimuksista.

Elinkaaren pidentäminen
Pidetään tuote alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan mahdollisimman pitkään esimerkiksi korjauksen, päivittämisen ja uudelleenvalmistuksen keinoin.

Resurssien talteenotto
Otetaan talteen käyttökelpoisia ja arvoa sisältäviä materiaaleja tai energiaa jätteestä tai tuotannon sivuvirrasta.

*Lähde: Sitra, Kestävää kasvua kiertotalouden liike­toimintamalleista -julkaisu

Sarjan seuraavan osan voit lukea täällä.

Teksti: Katja Pulkkinen, kuva: Harri Tarvainen