Pyrolyysi lisäisi muovin kierrätystä

VTT arvioi, että Suomen jätteenkierrätyslaitosten yhteyteen kannattaisi perustaa pyrolyysilaitoksia, jotka käsittelisivät sekä jätemuovia että jätepuuta.

Kemiallisesta kierrätyksestä on tulossa lupaava menetelmä muovien kierrätyksessä.

”Pyrolyysiin perustuvalla kemiallisella kierrätyksellä kaikki muovit ja muoviseokset on mahdollista palauttaa öljyksi. Siten niistä saadaan polttoaineiden, muovien ja muiden kemikaalien raaka-ainetta.” Näin sanoo VTT:n johtava tutkija Anja Oasmaa.

Mekaaninen kierrätys ei sovi kaikelle muovijätteelle. Monikerroskalvojen sisältämien muovilajien erottaminen toisistaan on usein mahdotonta. Muovin laatu myös heikkenee käytön ja kierrätyskertojen myötä.

Huonolaatuinenkin muovijäte on kuitenkin mahdollista saada kiertoon termokemiallisella käsittelyllä. VTT:n kaksivuotinen WasteBusters-hanke on osoittanut, että kemiallinen kierrätys on kestävä ja jopa taloudellisesti kannattava menetelmä.

Esikäsittelyn edistysaskeleet

Muovien ja muoviseosten pitkät polymeeriketjut pilkottiin hankkeessa pyrolyysilla eli hapettomissa oloissa kuumentamalla lyhyemmiksi ketjuiksi ja osin jopa monomeereiksi asti. Näin syntynyttä pyrolyysivahaa tai -öljyä voidaan todennäköisesti käsitellä öljynjalostamoissa perinteisin menetelmin. Pyrolyysiöljystä voidaan tislata erilleen monomeereja, dieseliä ja muita jakeita, joista osa sopii suoraan polttoaineiksi.

VTT:n projektissa tutkittiin ja kehitettiin sekä muovijätteen esikäsittelyä, pyrolyysin olosuhteita että tuotteen jälkikäsittelyä.
Anja Oasmaa pitää etenkin esikäsittelyn edistysaskelia ratkaisevina menetelmän kannattavalle käytölle.

”Muovijätteessä on sekaisin kalvoja ja monenlaisia tiiviitä ja höttöisiä kappaleita, minkä vuoksi sen käsittely on vaikeaa. Onnistuimme muuntamaan jätteen homogeeniseksi VTT:n uudentyyppisellä ekstruuderilla, jota on hiottu teolliselle muovijätteelle sopivaksi”, Oasmaa kertoo.

Suomeen 10 pyrolyysilaitosta?

Muovijätteen tarjontaa Suomessa on pidetty pyrolyysikäsittelyyn liian pienenä. WasteBusters-hankkeen tutkijat ovat toista mieltä.
Tutkijat laskivat, että noin kymmenen pyrolyysilaitoksen verkosto voisi toimia kannattavasti, jos niissä yhdistettäisiin jätemuovin ja jätepuun käsitteleminen. Yhdistetyt pyrolyysilaitokset kannattaisi heidän mukaansa sijoittaa jätteenkierrätyslaitosten yhteyteen.
Yksi kannuste muovin kemialliseen käsittelyyn on se, että muovijätteen polttaminen ei ole ilmaston kannalta ongelmatonta.

”Likainen sekamuovijäte voidaan polttaa ja ottaa siitä energia talteen, mutta samalla pitäisi ottaa talteen myös syntynyt hiilidioksidi”, Oasmaa huomauttaa.

”Kemiallisen kierrätyksen avulla likainenkin sekamuovi palautetaan rakenneosiinsa uuden muovin raaka-aineeksi.”

Muovin kemiallisen kierrätyksen hidasteena on, että Suomen tai EU:n lainsäädäntö ei toistaiseksi tunnista kemiallista kierrätystä mekaanisen rinnalla. Tulevaisuudessa tilanne voi olla toinen, sillä VTT on laatimassa aiheesta selvitystä ympäristöministeriölle.

Tuija Käyhkö, teksti

Kuva: Lauri Rotko/ Lassila & Tikanoja. Muovien mekaaninen kierrätys on edistynyt Suomessa viime aikoina. Esimerkiksi Lassila & Tikanoja laajensi juuri Merikarvian käsittelylaitostaan. Siellä muovijäte pestään ja siitä jalostetaan viidellä tuotantolinjalla granunaattia muoviteollisuuden tarpeisiin.