Rakennusjätteestä rakennustuotteita

Kuva Wimao Oy. Ville Immonen esittelee biokomposiittisisiä mallikappaleita, jotka on valmistettu kierrätetyistä uusioraaka-aineista.

1.9.2017

Wimao Oy aikoo ratkaista vaikeasti kierrätettävien jätteiden ongelman patentoimallaan teknologialla ja biokomposiittituotteilla. Pilottilaitos on juuri käynnistymässä Lappeenrannassa.

Elina Saarinen

Wimao Oy:n toimitusjohtaja Ville Immonen pitää kädessään maalikaukaloa ja piirilevykoteloa, jotka voivat osoittautua vielä strategisesti tärkeiksi esineiksi. Biokomposiittisten mallikappaleiden raaka-aineet ovat nimittäin rakennus- ja purkujätettä sekä jätemuovia.

Jos näistä uusioraaka-aineista jalostetuille tuotteille syntyy riittävästi kysyntää markkinoilla, menekki auttaisi Suomea pääsemään tällä hetkellä epätoivoisilta vaikuttaviin rakennus- ja purkujätteen kierrätystavoitteisiin.

Vuonna 2014 rakennus- ja purkujätteistä hyödynnettiin materiaalina Suomessa vasta 58 prosenttia, kun vuonna 2020 kierrätysasteen tulisi olla jo 70 prosenttia. Ympäristöhallintokin on todennut, että jätteiden kierrätystavoitteisiin yltäminen vaatii merkittäviä toimia.

Patentoitua teknologiaa

Immosen yritys on kehittänyt ja patentoinut teknologiaa, jonka avulla vaikeasti kierrätettävistä jätteistä, kuten puusta, tekstiileistä, villasta, kipsistä ja muovista, saadaan kaksivaiheisessa prosessissa ekstruusiopuristimen avulla muotoiltua biokomposiittituotteita.

Yritys on pystyttämässä pilottilaitosta Lappeenrantaan Etelä-Karjalan Jätehuollon tontille. Laiteasennukset valmistuvat ja koeajot käynnistyvät syyskuussa.

”Meidän ratkaisumme on yksi harvoista, joilla pystytään kierrättämään myös vaikeampia materiaaleja isossa mittakaavassa ja sellaisella tehokkuudella, että se on myös kaupallisesti kannattavaa. Etumme on, että raaka-aineiden esilajittelussa ei vaadita kovin suurta tarkkuutta, joten lajittelussa säästetään kustannuksia ja saadaan tuotteita, jotka kelpaavat loppumarkkinoille. On vaikea kierrättää, jos tuotteille ei ole kysyntää”, Immonen tiivistää.

Immosen mukaan materiaaliksi sopivat kaikki kierrätyskuidut kuten synteettiset kuidut, lasi- tai hiiilikuidut sekä mineraalikuidut. Teknologia sallii pienet pitoisuusvaihtelut.

Lappeenrannassa käynnistyvässä, kahdeksan metriä korkeassa laitoksessa on kaksi vaihetta. Ensimmäisenä on materiaalitehdas, joka lajittelee, murskaa ja jalostaa uusioraaka-aineen sopivaan muotoon. Jälkimmäinen vaihe on lopputuotteen valmistuslinja. Siinä kuidut ja kierrätysmuovi yhdistyvät ja haluttu lopputuote muotoutuu.

Muotoilussa käytettävä ekstruusiolaite on jo patentoitu. Tuotteisiin ja niiden valmistukseen on vireillä muutama muukin patenttihakemus.

Kohti suljettuja kiertoja

Parhaimmillaan laitoksen ansiosta voisi syntyä suljettu kierto, jossa rakentamisen jätteestä syntyisi uusia tuotteita rakennusteollisuuteen. Nämä tuotteet voisi kierrättää uudelleen ja uudelleen saman prosessin kautta. Uusioraaka-aineista valmistettujen tuotteiden valmistus voisi korvata esimerkiksi neitseellisen muovin käyttöä vastaavien tuotteiden valmistuksessa. Kierrätyksen ohella syntyisi päästösäästöjä.

”Meillä on jo yksi kotimainen sopimuskumppani rakennusteollisuudesta, jolle valmistamme lopputuotteita, ja useiden muiden kanssa neuvottelemme. Tuotekehitysvaiheessa on tuotteita infrarakentamiseen, valaisinteollisuuteen, rakennusteollisuuteen, pakkaamiseen ja logistiikkaan sekä ajoneuvojen sisäkomponenttituotantoon”, Immonen listaa.

Wimaon suunnitelmissa siintää sekä tuotevalmistus että laitoskonseptivienti. Yritys hakee nyt kokemuksia teknologiasta ja prosessista pilottilaitoksessaan ennen teknologiaviennin aloittamista.

Pilottilaitoksen rakentaminen on maksanut 1,5 miljoonaa euroa. Yritys on saanut rahoitusta EU:n Life IP -ohjelmasta osana valtakunnallista Circwaste-hanketta. Lisäksi yritys tekee tuotekehitystä Tekesin rahoittamassa tuotekehityshankkeessa.

Kattava laitosverkosto

Pilottilaitoksen kapasiteetti tulee olemaan 2 000 – 3 000 tonnia jätettä vuodessa. Immonen laskee, että 2-4 päätuotetta riittäisi laitoksen kapasiteetin täyttämiseen. Markkinoilla on Immosen mukaan kuitenkin kysyntää paljon suuremmille tuotemäärille.

Siksi Wimao suunnitteleekin jo seuraavaa laitosta, jonka kapasiteetti olisi 15 000 tonnia. Se pystyisi tekemään suurikokoisia tuotteita ja siellä voisi olla tarvittaessa useampikin konelinja. Immosen mukaan laitos sijoittunee todennäköisesti Suomeen, vaikka naapurimaissakin on kiinnostusta.

”Tavoitteena on, että alkutalven aikana saisimme jo toista laitosta koskevat suunnitelmat hyvin pitkälle. Uskon, että tällainen konsepti kiinnostaa Suomessa laajemminkin kuin vain Etelä-Karjalan Jätehuoltoa, jonka kanssa yhteistyö on sujunut todella hyvässä hengessä.”

Tulevaisuudessa yritys tähtää useita laitoksia kattavaan, kansainväliseen laitosverkostoon.

”Karkeasti arvioiden vuonna 2030 voisi pystyssä olla satakunta konelinjaa, joissa käsiteltäisiin satoja tuhansia tonneja materiaaleja. Jokainen laitos palvelisi paikallista tuotemarkkinaa”, Immonen visioi.

Markkinoiden kysyntä ratkaisee, toteutuvatko visiot.