Tästä syystä kiertotalous kukoistaa Hollannissa – Yrityksille tukea, verkostoja ja rahoitusta

(Tilaajille.) Alankomaat on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen muuttua täysin kiertotaloudelliseksi vuoteen 2050 mennessä. Tämänhetkisten laskelmien mukaan maan kiertotalousaste olisi nyt noin 24,5 prosenttia.

Erityisesti Haagin kaupunki satsaa kiertotalouteen ja vaikuttavuuteen kestävyysliiketoiminnassa.

Kaupungin lippulaivatapahtuma on marraskuinen ImpactFest, vaikuttavuusareena yritysten kestävyysmuutokseen.

Vanha lentokonehangaari täyttyi

”Tämä ei ole tavallinen konferenssi vaan festivaali, jossa te, kaikki osanottajat, olette pääesiintyjiä.”

Näin Haagin kaupungin pormestari Jan van Zanen käynnisti kansainvälisen kestävyystapahtuman, ImpactFestin, Hollannin Haagissa 7. marraskuuta.

ImpactFest vauhdittaa kestävyysratkaisuja kiertotalouden, kestävän ruokaketjun, reilun energiasiirtymän, turvallisten kaupunkien sekä sosiaalisen vastuullisuuden alueilla.

Festivaali kokosi yli 1500 osanottajaa 35 maasta yli sataan työpajaan, seminaariin ja tapaamiseen Haagin Binckhorstin kaupunginosaan, Fokker-terminaaliin, uudelleenkäyttöön muunneltuun vanhaan lentokonehangaariin.

Liikuta muita

ImpactFest on sekoitus Slushia ja World Circular Economy Forumia: Kaiken ytimessä on bisnes, erityisesti kiertotaloudellinen ja kestävä liiketoiminta.

Start-upit tapasivat potentiaalisia rahoittajia. Enkelisijoittajat, rahoituslaitokset ja taloudellisia työkaluja tarjoavat organisaatiot esittäytyivät yrittäjille käänteisissä pitchaus-tapaamisissa.

Kiertotaloudesta innostuneet pääsivät vaihtamaan ajatuksia ja tekemään yhteisiä suunnitelmia muutoksen käynnistämiseksi.

Jokaisella on muutoksessa rooli, muistutti yksi puhujista, entinen Greenpeacen ilmastoasiantuntija Faiza Oulahsen, joka on sittemmin siirtynyt KPMG:n kestävyysjohtajaksi:

”Aktivistina opin, että kun seisot areenalla, tarkoituksenasi ei ole nopeasti liikkua areenan läpi, vaan tavoitteenasi on liikuttaa muita toimijoita. Kaikki areenan toimijat ovat muutoksentekijöitä, riippumatta siitä, mikä on kunkin rooli.”

10 000 organisaatiota kiertotalouteen

Kiertotalous näkyy Alankomaissa ahkerana verkostoitumisena ja ekosysteemien rakentamisena.

Hollannissa on paljon tahoja, jotka tukevat yrityksiä ja julkisyhteisöjä kiertotaloussiirtymässä.

Kehitysyhtiö Route Circulairin tavoitteena on saada 10 000 organisaatiota ja yritystä työskentelemään kiertotaloussiirtymän hyväksi vuoteen 2030 mennessä.

Valtiollinien yrityskiihdyttämö Nederland Circulair Versnellingshuis tukee yrityksiä, jotka ovat suunnittelemassa kiertotalouden arvoketjujen rakentamista.

ImpactFestissä kuultiin yritysverkostoyhteistyön tuloksista. Hollantilaiset lattiapäällystevalmistajat ovat liittyneet aloitteeseen, jossa ne rakentavat vapaaehtoisen tuottajavastuujärjestelmän ja pyrkivät saavuttamaan 50 prosentin kiertotalousasteen toimialallaan vuoteen 2030 mennessä.

Käytöstä poistuville lattiapäällysteille rakennetaan parhaillaan keräys- ja kierrätysjärjestelmää.

Rintaliiveillä innovaatiopalkinto

ImpactFestin Game Changers -alueella omalla ständillään esittäytyi start-up-yritys Feelou, jonka innovaatio liittyy sekä sosiaaliseen kestävyyteen että kiertotaloudelliseen vaatetuotantoon. Yrityksen säädettävät rintaliivit muuttuvat raskauden ja äitiyden tarpeiden mukaan.

Noor Figdor ja Anne Dijkstra perustivat yrityksen kaksi vuotta sitten Haagissa.

Idea syntyi oman äitiyden myötä:

”Käytin ensimmäisen lapseni vauva-aikana noin kymmenen paria rintaliivejä. Rintakoko muuttui koko ajan raskauden ja imetyksen aikana, mutta ratkaisut siihen puuttuivat”, Figdor kertoo.

Feeloun tuotteiden ansiosta tuore äiti voi pärjätä yksillä rintaliiveillä, sillä ne ovat säädettävät ja mukautuvat tarvittaviin muutoksiin. Kokoa voi helposti suurentaa ja pienentää. Liivit palvelevat myös imettämistä. Sulkumenetelmälle on patentti.

Nyt hollantilaisyrityksellä on verkkokauppa ja tuhansia asiakkaita. Kiinnostuneita yhteydenottoja tulee jo naapurimaista Belgiasta, Saksasta ja kauempaa Portugalistakin.

Viime vuonna Feelou palkittiin ImpactFestissä vuoden innovaattorina, tänä vuonna yritys sai merkittävän summan Rabo Impact -rahastosta.

”Palkinto auttoi kasvattamaan yritystoimintaa. Haagin kaupunki ja ImpactFest helpottavat rakentamaan yritystä tukevaa verkostoa”, Figdor kertoo.

Yhteisö tukee yritystä

Toisella ständillä tuotteitaan esittelee sosiaalinen yritys I-did, joka valmistaa uusiotuotteita käytetyistä työvaatteista kierrätetyistä kuiduista. Samalla yritys antaa työpaikan henkilöille, joiden olisi muutoin vaikea työllistyä.

Kuiduista syntyy huopaa, josta voi tehdä IT-laitteiden suojakoteloita, yrityslahjoja ja sisustusesineitä.

Onpa hollantilainen muotisuunnittelija Ronald van der Kemp on luonut I-didin materiaaleista oman vaatemallistonsakin.

Raaka-ainetta yhtiö saa esimerkiksi lentoyhtiö KLM:ltä, Ikealta ja Alankomaiden armeijalta. Käytetyt työvaatteensa I-didiin toimittavat organisaatiot sitoutuvat myös hankkimaan sosiaalisen yrityksen valmistamia tuotteita.

I-didin toimitilat sijaitsevat Haagissa halutussa kiinteistössä, New Farm -nimisessä toimitilayhteisössä, joka on kunnostettu entiseen Philipsin tehtaaseen Laakkanaalin varrella.

”Täällä toimii nelisenkymmentä yritystä, jotka kaikki keskittyvät kestävyyteen, sosiaaliseen vastuullisuuteen tai kiertotalouteen”, kertoo yhteisön viestintävastaava Tanja Bentsen.

New Farmin yritykset synnyttävät yhdessä teollisia symbiooseja. Esimerkiksi Eiber Bier -panimo voi hyödyntää suklaatehdas De Haagsche Cacaofabriekin sivuvirtoja.

Haagin kaupunki tukee rakennukseen valittuja kestäviä start-up-yrityksiä tarjoamalla helpotusta vuokriin ja etusijan toimitilojen saamiseen. Vahva ekosysteemi kannattelee ja tukee yritystä kasvutaipaleella.

Pieni muutos alkutuotantoon

ImpactFestin yksi teemoista on kestävä ruokajärjestelmä.

Uudistavaa ruoantuotantoa toteutetaan maatiloilla, jotka pyrkivät aktiivisesti kehittämään tapoja tarjota vaihtoehtoisia kasviproteiineja sen lisäksi, että Hollanti on suuri juuston ja lihan tuottaja.

Kansainväliset ja hollantilaiset elintarvikealan yritykset ovat muodostaneet yhdessä tutkimuslaitosten kanssa Foodvalley-osaamiskeskittymän kestävyyssiirtymää toteuttamaan.

”Muutos on kuin Jaakobin tikapuut: Tarvitaan vain pieni muutosliike alkutuotantovaiheessa, niin muutosten aalto kulkee läpi koko arvoketjun ja luo ison vaikutuksen”, uskoo Foodvalley-ekosysteemissä proteiinivallankumouksen eteen työskentelevä Jerom Willemsen.

Merilevää burgeriin

Yksi kestävän ruokamurroksen ajuri on eurooppalainen merileväteollisuus, jota Hollannissa edustaa North Sea Farmers. Verkostoon kuuluu 130 toimijaa.

Tähtäimessä on kasvattaa merilevän viljelyä ja hyödyntää sitä esimerkiksi lihaa korvaavana proteiinina elintarviketeollisuudessa.

Olijck Foodsia ja Meet You Halfway -brändiä edustava Remko Hol kehittää jo reseptiikkaa, jossa merilevä korvaa aluksi 25 prosenttia lihasta hampurilaisissa ja carpaccio-lihatuotteissa.

”Valtaosa ihmisistä ei ole vegaaneja tai kasvissyöjiä. Tämä on tapa leikata neljäsosa lihankulutuksesta ja samalla sen aiheuttamat haitalliset ympäristö-, ilmasto- ja maankäyttövaikutukset”, Hol perustelee.

Yrityksen strategiana on kasvattaa merilevän osuutta tuotteissa vähä vähältä suuremmaksi.

Rahoitusta tarvitaan lisää

ImpactFestissä julkaistu raportti osoittaa, että venture capital -rahoitus kestävyysvaikuttavuutta hakeville kasvuyrityksille on laskussa jo neljättä vuotta peräkkäin.

Tuore State of Impact -selvitys osoittaa, että maailmanlaajuisesti venture capital -rahoitus kestävyysalojen vaikuttaville start-up-yrityksille on jopa 28 prosentin laskussa verrattuna viime vuoden tilanteeseen.

Kestävyysalojen yritysten on lisäksi vaikeampi kerätä rahoitusta kuin esimerkiksi ohjelmisto- ja terveysalojen yritysten.

”Vaikka rahoitus on laskusuunnassa pääomasijoittajilta, onneksi näemme, että rahoitusta on yhä tarjolla muista lähteistä. Kokonaisuudessaan vaikuttavuusyritykset keräävät yhä enemmän rahoitusta kuin koronaa edeltävinä vuosina”, kommentoi Haagin kaupungin taloussuhteiden ja innovaatioiden päällikkö Coos Santing.

Eurooppa suuntaa kestävyyteen ja vaikuttavuuteen satsaaviin yrityksiin selvästi enemmän pääomasijoituksia kuin muut maanosat. Alankomaiden sijoituksista 25 prosenttia ohjautuu juuri tämän alan yrityksille.

”Yritykset tarvitsevat uusia mahdollisuuksia. Juuri niitä luomme ImpactFestissä. Jos emme toimi nopeasti, YK:n 17 kestävyystavoitteet vuodelle 2030 lipsuvat ulottumattomiin”, Santing jatkaa.

Satoja tuhansia euroja palkintorahaa

ImpactFestissä olikin myös rahoitusta tarjolla vaikuttavimpien innovaatioiden tekijöille.

Rabo-pankin Rabo Impact Fund palkitsi innovatiivisia yrityksiä, jotka ovat saaneet aikaan sosiaalista vaikuttavuutta.

Palkintosumma kohosi yhteensä lähes 200 000 euroon. Seitsemän yritystä sai 25 000 euron shekin, palkittujen joukossa rintaliivi-innovaation kehittänyt start-up Feelou.

Pels Ricjkenin Access to Justice Fund -rahasto myönsi 20 000 euron arvoisen vaikuttavuuspalkinnon Lexgen-yhtiölle.

Haagin kaupunki ei jäänyt pekkaa pahemmaksi, vaan palkitsi yrityksiä omalla The Hague Innovators Challenge -tunnustuksellaan. Se nostaa esiin paikallisia yrityksiä, jotka ratkaisevat sosiaalisia ongelmia.

Tässä kisassa parhaan innovaation palkinnon, 15 000 euroa, pokkasi Solvoz, joka on kehittänyt alustan terveyssektorin julkisiin hankintoihin.

Haagin insentiivipalkinnon, 5000 euroa, sai Rator lämpöpatteri-innovaatiostaan.

2 500 euron potti meni Brute Bonen -kahvipaahtimolle, joka käyttää vain villinä kasvavia, kestäviä kahvipapuja.

Mittavat palkinnot alleviivaavat ImpactFestin slogania: tehdään hyvää, tehdään bisnestä.

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset-lehti.

Kuva: Stuart Mitchell. Rogier de Nijs -yhtye avasi ImpactFest-tapahtuman Haagissa rummuttamalla muoviämpäreitä.