Toisen käyttökelvoton vaate on toisen kannattava bisnes, vai onko?

21.6.2016

Tekstiilijäte on Suomessa vielä hyödyntämätön raaka-aine. Tällä hetkellä suurin osa syntyvästä tekstiilijätteestä päätyy polttoon, vaikka tekstiilillä olisi potentiaali myös laajempaan hyötykäyttöön. Vastavalmistuneessa opinnäytetyössä on pyritty selvittämään, mitä laajemman tekstiilikierrätyksen liiketoimintamallin syntyminen Varsinais-Suomeen edellyttäisi.

Kiertotalouden periaatteiden pohjalta rakentuva liiketoiminta ei ole enää vain kilpailuvaltti yrityksille, vaan myös kannattavan toiminnan elinehto. Pitkään voimassa ollut lineaarisen talousmallin ”tuota-käytä-hävitä”-ajattelu on väistämättä tulossa elinkaarensa päähän. Korvaavaksi malliksi tarjotaan kiertotalouteen perustuvaa, luonnonvaroja kunnioittavaa toimintamallia.

Tekstiilijätteessä hyödyntämätöntä potentiaalia

Tekstiilijäte on erityisesti viime vuoden aikana noussut yhä laajempaan keskusteluun niin Suomessa kuin maailmalla. Tekstiilijätettä syntyy Suomessa vuosittain noin 55 miljoonaa kiloa ja vuonna 2012 tehdyn tutkimuksen mukaan noin 38 prosenttia tekstiilijätteestä päätyi energiahyödyntämiseen. Jätteenpoltto on yksi jätehuoltoa ohjaavan etusijajärjestyksen mukaisista käsittelytavoista, mutta sen myötä tekstiiliraaka-aineen sisältämä arvo menee hukkaan.

Varsinais-Suomessa vuoden 2016 aikana käynnissä olevan Tekstiili 2.0, poistotekstiilien pilottihankkeen kautta pyritään löytämään kannattavampia ratkaisuja tekstiilijätteen teollisen mittakaavan hyödyntämiseen. Vastaavaa mallia ei Suomessa ole aiemmin kokeiltu. Euroopassa, muun muassa Hollannissa, toiminnassa olevat tekstiilikierrätyksen liiketoimintamallit ovat edelleen kehitysasteella.

Keskeisinä kysymyksinä tekstiilimateriaali, toimijoiden roolit ja kustannusrakenne

Jenni Suomisen ylemmän AMK:n opinnäytetyö ”Alueellisesta tekstiilikierrätyksestä liiketoimintaa” tarkastelee tekstiilikierrätykseen keskittyvän liiketoiminnan potentiaalia Varsinais-Suomessa. Työn kautta luodaan myös katsaus siihen, miten kiertotalous ohjaa tämän kaltaisen liiketoiminnan syntymistä ja mitä vaaditaan, jotta toiminta saadaan kannattavaksi alueella.

Opinnäytetyön tulosten pohjalta voidaan todeta, että yrityksillä Suomessa olisi mahdollisuus tekstiilijätteen laajempaan käsittelyyn. Suurimman haasteen luo kuitenkin käyttötarkoitukseen sopivan raaka-aineen saatavuus kustannustehokkaasti.

Pilottihankkeen kautta tekstiilien määriä ja laatuja on tunnistettu, mutta tekstiilijätteen saatavuus on usein kausiluontoista ja laatu epätasaista. Kannattavan liiketoiminnan aikaansaamiseksi erityisesti muuhun materiaalihyödyntämiseen kelpaavan tekstiilijätteen osalta tulisi eri jakeita pystyä todentamaan selkeämmin. Tällöin myös mahdolliset teollisen mittakaavan hyödyntäjät ymmärtäisivät tekstiilijätteen sisältämän potentiaalin paremmin.

Lisäksi tehty tutkimus osoitti, että tekstiilien sisältämiä haitta-aineita tulisi tutkia entistä tarkemmin. Vaarallisilla kemikaaleilla ja muilla yhdisteillä saattaa olla merkittävää vaikutusta tekstiilijätteen laajempaan hyötykäyttöön ja tuotekehitykseen.

Merkittäviä tekijöitä tekstiilikierrätyksen liiketoiminnan syntymisessä alueelle on myös joustavan ja muunneltavissa olevan liiketoimintamallin luominen, eri toimijoiden roolien selkeä kuvaaminen sekä erityisesti kannattavan kustannusrakenteen suunnittelu. Vaikka tekstiilikierrätykseen keskittyvää liiketoimintamallia luodaan toistaiseksi tuntemattomalla alueella, tulee toiminnan lyhyen ja pitkän aikavälin suunnittelun olla silti selkeää.

Jenni Suominen, projektipäällikkö Turun ammattikorkeakoulusta

Suominen teki opinnäytetyönsä (ylempi AMK) aiheella ”Alueellisesta tekstiilikierrätyksestä liiketoimintaa”