Vaikuttavimmat ilmastopäätökset tehdään yrityksissä ja poliittisilla foorumeilla

Kiertotalouskeskustelu on jäänyt koronan jalkoihin, mutta ilmastonmuutoksen torjuminen on yhtä tärkeää kuin ennen pandemiaa. Vaikka kysymys on isoista asioista, muutos on lopulta paljon yksittäisistä ihmisistä kiinni.

Kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttama ilmastonmuutos ja sen hillitseminen ovat ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta kriittisiä asioita. Suurimmat hiilidioksidipäästöt syntyvät liikenteestä, sähkön- ja lämmöntuotannosta sekä teollisissa prosesseissa.

Materiaalien valmistus vaatii energiaa, ja useiden materiaalien valmistus tuottaa jo itsessään hiilidioksidipäästöjä.  Materiaalien tuhlailevan käytön myötä maapallomme ylikulutuspäivä tulee vuosi vuodelta aikaisemmin. Luonnonvaramme ovat rajallisia, ja kertakäyttökulttuuri pahentaa tilannetta huolestuttavalla vauhdilla.

Kiertotalouden avulla pyritään vastaamaan tähän haasteeseen. Kiertotalousajattelussa rajallisiin luonnonvaroihin pohjautuvat materiaalit säilytetään kierrossa mahdollisimman pitkään esimerkiksi uudelleenkäytön, kierrätyksen tai yhteisomistuksen avulla. Samanaikaisesti tavoitellaan taloudellista kasvua ja hyvinvointia.

Keskustelussa jää usein vähemmälle pohdinnalle teollisissa prosesseissa syntyvien ylijäämämateriaalien hyödyntäminen. Ehkä siksi, että asia ei kosketa niin läheisesti tavallisia kansalaisia.

Kiertotalouden periaatteiden mukaisesti materiaalien valmistus pitäisi suunnitella siten, että jätettä ei synny. Aina se ei kuitenkaan ole mahdollista. Prosessiteollisuudessa materiaalien jalostamisen aikana syntyy usein tuotteen lisäksi myös vähemmän arvokkaita sivuvirtoja ja jätemateriaaleja. Mineraalisia, epäorgaanisia sivuvirtoja syntyy Suomessa vuosittain miljoonia tonneja.

Näiden materiaalien nykyistä tehokkaampi hyödyntäminen pienentäisi tarvetta käyttää rajallisia luonnonvarojamme. Sivuvirtoja voidaan käyttää neitseellisten raaka-aineiden sijaan esimerkiksi harvinaisten metallien lähteenä, sementtiä korvaavissa sideaineissa tai keraamimateriaalien raaka-aineena. Samalla materiaalien valmistuksen hiilidioksidipäästöt pienenevät.

Työ on toki jo käynnissä. Valmistava teollisuus kautta linjan etsii ratkaisuja syntyville sivuvirroille, koska sivuvirtojen läjittäminen aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. Valppaimmat yritykset käyttävät jo raaka-aineinaan toisen teollisuudenalan ylijäämämateriaalia. Useita hyviä esimerkkejä on jo olemassa. Tutkimussaralla tehdään puolestaan valtavasti töitä uusien taloudellisesti ja teknisesti kiinnostavien ratkaisujen löytämiseksi.

Vaikka jokainen meistä voi tehdä osansa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi henkilökohtaisen elämänsä valinnoilla, siis vaikkapa kuluttamalla, kulkemalla ja asumalla vastuullisesti, vaikuttavimmat päätökset tehdään yrityksissä ja poliittisilla foorumeilla.

Poliittisten päätösten vaikutus on valtava. Verotuksen avulla voidaan ohjata jätteiden päätymistä hyötykäyttöön sen sijaan, että ne päätyisivät kaatopaikoille. Julkisen rahoituksen avulla on mahdollista ohjata tutkimus- ja kehitystyötä ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön. Kunnissa ja kaupungeissa voidaan tehdä päätöksiä esimerkiksi kierrätysmateriaalien hyödyntämisestä julkisissa hankinnoissa.

Kiertotalous on myös kirjattu yhä useampien yritysten strategioihin. Pyrkimys vastuullisuuteen näkyy myös käytännön tasolla, tutkimusmaailmassa kasvavana kysyntänä kiertotalouden materiaalitutkimukselle.

Päätösten takana yrityksissä ja politiikassa sen kaikilla tasoilla on sielläkin ihmisiä. Asialleen omistautunut poliitikko, kehitysinsinööri tai toimitusjohtaja voi saada ihmeitä aikaan.

Mirja Illikainen

Kirjoittaja on kiertotalouden materiaalitutkimuksen professori ja tutkimusyksikön johtaja Oulun yliopistosta.

Kuva: Oulun yliopisto. Mirja Illikainen on professori Oulun yliopiston kuitu- ja partikkelitekniikan yksikössä.