Yhdyskuntajätteestä tuskin tulee tuonti- ja vientituote

Nykyisillä lupaehdoilla yhdyskuntajätteestä tuskin tulee Suomessa fossiilisia polttoaineita korvaava energiateollisuuden vienti- ja tuontituote.

Ruotsi on jo valinnut strategiakseen korvata tuontijätteillä fossiilisia polttoaineita kaukolämmön tuotannossaan. Seuraako Suomi Ruotsin mallia? Näillä näkymin ei.

Suomalaislainsäädännön naapurimaita tiukemmat linjaukset hidastavat yhteispohjoismaisten jätemarkkinoiden kasvua.

Suomen myynnin johtaja Ismo Hiltunen kertoo, että Geminor-yhtiö tuo ja vie jätettä jo satoja tuhansia tonneja erityisesti Ruotsin ja Norjan välillä. Viime vuonna yhtiö liikutti rajojen yli yhteensä noin 420 000 tonnia jätteitä.

Hiltusen mukaan ympäristölupien saanti rajanylitykseen on huomattavasti yksinkertaisempaa Ruotsissa ja Norjassa kuin Suomessa, vaikka maiden jätelait pohjautuvat samaan jätteen kansainvälisiä siirtoja koskevaan EU-lainsäädäntöön.

Suomen ympäristökeskuksessa käsitellään keskitetysti jätteen kansainvälisiä siirtoja koskevat lupa-asiat. SYKEn ylitarkastaja Kaija Rainio torppaa idean yhteispohjoismaisista energiajätemarkkinoista. Rainion mukaan jätelaki ja jätteensiirtoasetus eivät anna mahdollisuuksia sallia sekalaisen yhdyskuntajätteen vapaata vientiä ja tuontia.

Tämän estää Suomen tulkinta omavaraisuus- ja läheisyysperiaatteesta.

”Suomessa jätteenpolttoa on perinteisesti rajoitettu. Sen sijaan on suosittu jätteen rinnakkaispolttoa”, Rainio sanoo.

Rainion mukaan jätteen siirtojen lupamenettely ei tule lähivuosina ainakaan väljenemään

”Aiemmin myönsimme sekalaiselle yhdyskuntajätteelle vientilupia, koska Suomessa ei ollut vielä riittävästi energiakäyttökapasiteettia. Nyt jätevoimaloita on rakentunut, joten tähän ei voi enää vedota”, Rainio sanoo.

Turun Seudun Jätehuolto toivoo, että lupaviranomaisilta löytyisi kuitenkin ymmärrystä vientitarpeelle.

TSJ:n toimitusjohtaja Jukka Heikkilä korostaa, että satamakaupunkina Turun sijainti olisi edullinen jätteen laivaukselle naapurimaahan. Kuljetusten ympäristömyötäisyyden vaatimuskin täyttyisi, todennäköisesti jopa paremmin, kuin jos jätettä kuljetettaisiin maantietä pitkin yli 600 kilometriä kotimaan rajojen sisäpuolella.

Turun Seudun Jätehuollon toimitusjohtaja Jukka Heikkilä uskoo, että kaikelle kaatopaikalta pois ohjautuvalle ja kierrätykseen kelpaamattomalle jätteelle ei vielä vuonna 2016 ole riittävästi kotimaista käsittely- ja polttokapasiteettia. Hän ennustaa, että jätettä on silloin pakon edessä saatava viedä rajan yli poltettavaksi.