Uusiouutiset 4/2013 ilmestyi 4.6.2013. Lehden teemoja olivat bio- ja ravintolajätteet, bioenergia, maatalousjätteet, materiaalitehokkuus, jätteen synnyn ehkäisy, kaatopaikat, pilaantuneet maat ja…
Muoveissa yllättävän paljon metalleja
Jätteenpoltossa kattilaa rasittavat metallit saattavatkin olla peräisin polttoaineen sisältämistä muoveista tai kumeista, huomasivat Jyväskylän yliopiston tutkijat.
Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen tutkijat ovat löytäneet jätemuoveista yllättävän korkeita epäorgaanisen aineen pitoisuuksia.
Muovit ja kumit sisältävät runsaasti metalleja, halogeenejä ja rikkiyhdisteitä.
Jätemuovien ja -kumien sisältämät epäorgaaniset aineet voivat olla ongelma hyötykäytössä.
Ne kaasuuntuvat ja kondensoituvat kattilan seiniin polttoprosessissa. Ne hankaloittavat myös muovien kierrätystä ja tuhkien hyötykäyttöä.
”Merkittävä tieteellinen havainto tutkimuksessa on se, että muovit ja kumit sisältävät yllättävän suuria pitoisuuksia metalleja. Jätteenpolttajat ja -kaasuttajat eivät välttämättä ole tienneet, että kattilaa rasittavat metallit, rikki ja halogeenit voivatkin olla peräisin jätepolttoaineen sisältämistä polymeerilaaduista”, tiivistää professori Jukka Konttinen tutkimustuloksia.
Sähköromussa huimia pitoisuuksia
Jyväskylän yliopiston kemian laitos on tutkinut Keski-Suomen osaamiskeskittymähankkeessa, millaisia epäorgaanisia aineita ja yhdisteitä jätemuovit ja -kumit sisältävät ja miten suuria pitoisuuksia.
Osaava energiantuotanto Keski-Suomessa -tutkimushankkeessa ovat mukana myös Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta, VTT sekä kattilalaitetoimittajia ja näiden keskisuomalaisia yhteistyöverkostoja, jotka etsivät yliopiston tuottamasta tieteellisestä tiedosta kilpailuetua kattilaratkaisujen suunnitteluun ja markkinointiin. Hanke on saanut EAKR-rahoitusta.
Tutkimustieto on kohdistettu leijupolttoon, mutta tuloksia voivat hyödyntää myös muut jätteitä polttavat ja hyödyntävät tahot.
Sähkö- ja elektroniikkamuoveista sekä yleisimmistä kumilaaduista on löytynyt hurjia epäorgaanisen aineen pitoisuuksia, koska niissä käytetään paljon palonestoaineita, lyijystabilaattoreita, täyteaineita ja vulkanointikemikaaleja.
”10 prosentin epäorgaanisen aineen osuus voi helposti täyttyä, poikkeustapauksissa jopa 20–50 prosentin osuus. Kirjallisuudessa ja kokeissamme kumeissa on todettu todella isoja konsentraatioita sinkkiä, jopa 2,5 prosenttia. Sähköjohdoissa voi olla lyijyä pari prosenttia”, tutkija Matti Ranta-Korpi toteaa.
Seuraavaksi tutkijat suunnittelevat jatkavansa polttokokeita palonestoaine antimoniin. Päätös hankkeen jatkosta saatiin toukokuun puolivälissä.