Sekajäte voi vähentyä jopa kolmanneksen – Kunnat lisäävät hyötyjätteiden erilliskeräystä

Jätteen erilliskeräys on lisääntymässä kunnissa laajemmin kuin jäteasetus velvoittaa.

”Tilanne näyttää valoisalta. Kunnat ovat nähneet tarpeen edetä jätehuoltomääräyksissään kunnianhimoisemmalla polulla kuin mitä jätelainsäädännössä on velvoitettu.”

Näin summasi Suomen Kiertovoima KIVO ry:n johtava asiantuntija Timo Hämäläinen KIVOn loppuvuodesta järjestämillä Kiertovoimapäivillä.

Erilliskeräys laajenee

Hämäläinen oli tehnyt marraskuussa katsauksen kuntien jätehuoltomääräyksiin: Kuinka tulevat erilliskeräysvelvoitteet näkyvät niissä?

”Biojätteen osalta näyttää, että suurin osa suomalaisista asuu kunnissa, joissa jätehuoltomääräykset tulevat velvoittamaan biojätteen erilliskeräykseen tiukemmin kuin jäteasetuksessa on säädetty”, Hämäläinen kertoo.

Isossa osassa kuntia biojätteen keräys tulee kaikkiin asuinkiinteistöihin.

Pakkausjätteessä erilliskeräys on toteutumassa pitkälti jäteasetuksen velvoiterajoissa eli pakkausjätteitä aletaan kerätä vähintään viiden asuinhuoneiston kiinteistöiltä taajamissa. Vapaaehtoisesti pakkausjätteen erilliskeräyksen voivat tilata myös pienempien kiinteistöjen asukkaat.

On kuitenkin kuntia, joissa myös pakkausjätteen erilliskeräys ulottuu jäteasetusta laajemmalle.

Sekajätemäärä kääntyy laskuun

Jos erilliskeräys lisääntyy, sekalaisen yhdyskuntajätteen määrä kääntyy todennäköisesti laskuun.

Kaakkois-Suomen Hankintarenkaan alueen kuntayhtiöissä heräsi ajatus selvittää, miten erilliskeräys vaikuttaa sekajätteen koostumukseen ja energiasisältöön jatkossa. Hankintarengas toimittaa sekajätettä Kotkan Energialle polttoon.

Kymenlaakson Jäte Oy:n toimitusjohtaja Kati Manskinen kertoo, että sekajätteen koostumuksen muutosta on selvitetty skenaarioanalyysillä diplomityössä, jonka Kalle Elfving teki LUT-yliopistolle.

Tutkimuksessa vertailtiin kolmea skenaariota, joissa erilliskeräys asteittain laajenee ja lajittelutehokkuus nousee.

Sekajätteen määrä laskee skenaariosta riippuen 8–30 prosenttia.

Siinä skenaariossa, joka todennäköisimmin vastaa Kymenlaakson Jätteen tilannetta tulevaisuudessa, sekajätemäärät laskivat miltei 17 prosenttia. Siinä erilliskeräysvelvoitteet tiukkenevat biojätteelle sekä muovi- ja kartonkijätteille.

Energiamäärä putoaa

Jos tuloksista vetää valtakunnallisia johtopäätöksiä, sekajätettä syntyy lähivuosina merkittävästi vähemmän kuin nyt.

”Poltettavan jätteen määrä vähenee Suomessa ainakin 200 000–300 000 tonnia. Jos halutaan säilyttää nykyinen polttokapasiteetti, niin jätettä joudutaan tuomaan ulkomailta poltettavaksi”, Manskinen näkee.

Sekajätteen lämpöarvo nousi hieman kaikissa skenaarioissa, mutta energiamäärä putosi 3–28 %. Todennäköisimmässä skenaariossa energiamäärä tippui 11,7 %.

Manskinen muistuttaa, että kierrätys on polttoon nähden ensisijainen hyödyntämistapa:

”Etusijajärjestys pitää huomioida kaikessa toiminnassa. Nykyisin jätelaitoksen ja jätteenpolttolaitoksen väliset sopimukset pohjautuvat siihen, että mitä enemmän jätettä toimitetaan polttoon, sitä halvempi on hinta. Eikö pitäisi palkita siitä, että ohjataan vähemmän polttoon ja enemmän kierrätykseen?”

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset-lehti

Kuva: Adobe Stock. Kun jätteet lajitellaan erilleen jo syntypaikalla, ne kelpaavat paremmin kierrätykseen kuin sekalaisena massana.