Kierrätysmarkkinat uusjaossa

Kiinan suljettua rajat yli 45 miljoonaa tonnia keräyspaperia, muovijätettä ja metalleja jäi eurooppalaisten ja yhdysvaltalaisten käsiin.

Elina Saarinen

”Globaalit kierrätysmarkkinat ovat kerta kaikkiaan dramaattisessa uusjaossa. Väitän, että tässäkin salissa oleville tulee yllätyksenä, miten valtavia materiaalimääriä on virrannut Euroopasta ja Yhdysvalloista Kiinaan.”

Näin aloitti Kuusakosken yhteiskuntasuhdejohtaja Risto Pohjanpalo esityksensä Jätehuoltopäivien yli kolmelle sadalle osanottajalle Helsingissä lokakuussa. Pohjanpalo latasi pöytään kylmiä lukuja massiivisista uusioraaka-aine- ja jätevirroista, jotka etsivät nyt kuumeisesti uutta osoitetta Kiinan päätettyä alkuvuodesta, ettei maa ota enää vastaan kuin erittäin puhdaslaatuisia jäteraaka-aineita.

”Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Kiina on ilmoittanut laittavansa rajat kiinni jätteille. Aikaisemmin uhkailuja ei kuitenkaan ole toteutettu. Nyt ne toteutuivat. Olen aivan vakuuttunut kiinalaisten ja kierrätysoperaattoreiden kanssa keskusteltuani, että tämä tulee olemaan ehdottomasti pysyvä käytäntö. Se tarkoittaa, että yli 40 miljoonaa tonnia jätettä etsii kotia. Kun se ei enää päädy Kiinaan, minne sitten?” Pohjanpalo kysyy.

Rahtilaivat pullollaan

Pohjanpalon kysymys on nyt tuhansien kierrätysoperaattoreiden huulilla ympäri maailmaa. Muutos on dramaattinen.

Tämän vuoden alkuun asti Kiinaan on ”kierrätetty” valtavat määrät Euroopassa ja USAssa kerättyä jätettä. Kiinaan kelpasivat ennen myös huonolaatuiset ja sekalaiset erät ruokkimaan Kiinan huutavaa tarvetta rakentaa uutta infrastruktuuria ja uusia tuotteita jatkuvasti vaurastuvalle ja kasvavalle kansalleen. Kiinan bruttokansantuote on kasvanut 6-10 prosentin vuosivauhdilla lähes 20 vuotta.

Euroopan maat ja USA hyödynsivät tätä imua ja löivät laimin omien kierrätysratkaisujensa rakentamisen. Rahtialukset toivat meille kiinalaisia tuotteita. Paluukuljetuksissa laivat täyttyivät sekalaisista kierrätysraaka-aineista. Yhdysvallat ja Euroopan maat ovat viime vuosina lähettäneet valtaosan paperi- ja pahvikuiduistaan ja muovijätteestään toiselle puolelle maailmaa.

”Euroopassa ei myöskään ole ollut tarpeeksi kierrätysraaka-aineita hyödyntävää teollisuutta, puhumattakaan Yhdysvalloista”, Pohjanpalo lisää.

Omat jätteet käyttöön

Samaan aikaan kun Kiina toi länsimaista jätettä, sen oma jätehuoltojärjestelmä ontui. Kierrätyskelpoisten raaka-aineiden keräys on ollut epävirallisten toimijoiden varassa. Kun jätteistä sai hyvän hinnan, katukeräys toimi, huonomman markkinahinnan aikoina välttämättä ei. Pääosa sekalaisesta kotitalousjätteestä päätyi Kiinassa dumppausalueille ja kaatopaikoille.

Viime vuosina Kiina on alkanut kiinnittää ympäristönsä tilaan huomiota. Nyt maa aikoo parantaa jätehuoltojärjestelmiään ja satsata oman jätteensä keräämiseen ja kierrättämiseen. Tästä näkökulmasta on vain loogista, että jätteen tuontia suitsitaan.

”Miksi Kiinan pitäisikään ottaa vastaan meidän jätteitämme? Heidän talouskasvunsa takaa, että heillä riittää kierrätettävää omasta takaa”, Pohjanpalo huomauttaa.

Hinnat romahtivat

Vielä vuonna 2016 Eurooppa ja Yhdysvallat veivät Kiinaan yhteensä 29 miljoonaa tonnia keräyspaperia ja noin 10 miljoonaa tonnia muoveja sekä saman verran metalleja. Esimerkiksi Iso-Britannia vei vuonna 2017 Kiinaan yli kahdeksan miljoonaa tonnia muovijätettä. Tänä vuonna määrä on pudonnut pariin miljoonaan tonniin.

Samaan aikaan etenkin sekalaisen uusioraaka-aineen hinta on romahtanut, koska sille ei ole enää entisenlaista kysyntää.

”Huippuaikoina 2011 sekalaisesta paperikuidusta sai 83 dollaria tonnilta. Nyt hinta on suurin piirtein nolla”, Pohjanpalo kärjistää.

Alumiinin ja kuparipitoisen romun vienti Kiinaan ja Hongkongiin on vähentynyt murto-osaan. Teräksessä Turkki on tuonut paljon materiaalia, koska maa on kahdeksanneksi suurin teräksen käyttäjä. Turkin poliittisesta tilanteesta aiheutunut viimeaikainen liiran kurssin syöksy on kuitenkin aiheuttanut massiivisia ongelmia romuteräksen kauppaan:

”Eurooppalaisilta pankeilta ei saa enää vakuuksia miljoonien arvoisten laivalastien kuljetuksiin Turkkiin. Tämä hiljentää teräsromun kauppaa. Tällä hetkellä jokaisella kierrätystoimijalla on ihan riittävästi metallia varastoissaan”, Pohjanpalo sanoo.

Eurooppalaisilla ja usalaisilla toimijoilla on nyt käsissään ja varastoissaan valtavat määrät jäteraaka-ainetta. Pohjanpalo arvioi, että Euroopassa makaa varastoissa kahdeksan miljoonaa tonnia keräyspaperia. Tästä puolet on Iso-Britanniassa.

”Yhdysvalloissa useat osavaltiot ovat jo hyväksyneet, että keräyspaperia voi viedä kaatopaikoille. Olen lähes varma, että Iso-Britannia seuraa perässä, varsinkin brexitin jälkeen.”

EU-maissa kaatopaikka ei voi olla päämäärä kaatopaikkalainsäädännön takia.

Lyhyt lohtu Kaakkois-Aasiasta

Koska tavara ei liiku markkinoilla, on jo seurannut monia konkursseja varsinkin Yhdysvalloissa.

Siirtymäaika on hankala myös monille kiinalaisille epävirallisille ja pienille toimijoille:

”Lyhyellä tähtäimellä päätös rajojen sulkemisesta aiheuttaa Kiinassakin taloudellisia ongelmia. Sadat tuhannet kiinalaiset ovat saaneet kierrätysbisneksestä elantonsa.”

Monet kiinalaiset yritykset ovatkin kiertäneet tuontikieltoa siirtämällä toimintansa naapurimaihin Aasiassa. Vastaanottokapasiteetit eivät kuitenkaan ole lähimainkaan samat kuin aiemmin Kiinassa.

Eurooppa on tänä vuonna vienyt jätteitä esimerkiksi Malesiaan, Thaimaahan ja Indonesiaan. Nämä tuovat kuitenkin vain hetken helpotuksen:

”Todennäköisesti myös muut Aasian maat tulevat rajoittamaan kierrätysraaka-aineen tuontia muutaman vuoden viiveellä”, Pohjanpalo ennustaa.

Eurooppaan kysyntää

Eurooppaan ja USAan tarvittaisiin nyt uusia muovin jalostajia ja uusiomuovituotteiden valmistajia, jotka tekevät uusioraaka-aineista tuotteita. Muutoin kierrätystä ei juuri tapahdu.

”Muovin valmistuksessa käytetään Euroopassa vain 6-9 prosenttia kierrätysmuovia. Ongelma ei siis ratkea pelkästään jätteitä keräämällä, vaan tarvitaan uusioraaka-aineita käyttävää teollisuutta”, Pohjanpalo sanoo ja näkee tilanteen myös mahdollisuutena eurooppalaiselle kierrätysteollisuudelle:

”Sekalaisille jätelaaduille ei ole kysyntää, joten uusioraaka-aineet on käsiteltävä korkealaatuisiksi. Tähän tarvitaan investointeja ja teknologiaa. Sekä yrityksillä että kuluttajilla on opittavaa.”

Suomi selviää kriisistä hyvin

Suomea usein moititaan, koska jäämme tilastovertailuissa jälkeen muista eurooppalaisista maista kierrätysasteessamme. Jos kuitenkin katsottaisiin sitä, mikä jäsenmaa saa kierrätettyä jätteensä oman maan teollisuuden tarpeisiin, Suomi loistaisi edistyksellisenä poikkeuksena. Suomen paperi- ja kartonkiteollisuudessa on yhä riittävästi kysyntää keräyspaperille ja -pahville, metallia päätyy maamme metallisulattoihin ja muovikin kiertää kotimaisen muovituoteteollisuuden käyttöön.

Oman teollisuuden uusioraaka-ainekysyntä on aiheuttanut sen, että olemme selvinneet toistaiseksi lähes kuivin jaloin Kiinan käynnistämässä uusioraaka-aineiden markkinakriisissä.

Suomalaiset toimijat ovat myös investoimassa vauhdilla teknologiaan, jonka ansiosta teollisuudelle on tarjota yhä puhtaampia ja laadukkaampia, jalostettuja uusioraaka-aineita. Jos omavaraisuus olisi EU:n kierrätyksen tärkein tavoite, Suomi olisi yksi voittajista.

Euroopan uusioraaka-aineita laivattiin ennen ahkerasti Kiinaan. Suuret kierrätysmateriaalivirrat kulkivat Hongkongin sataman kautta. Kiinan suljettua rajat isot kierrätysraaka-ainemäärät ovat jääneet vaille osoitetta. @Elina Saarinen.