Mikä sinä haluaisit olla isona? Ehkä materiaalimallintaja tai kierrätysstrategian suunnittelija? Tai aurinkopaneelisiivooja? Miltä käyntikortissasi kuulostaisi ekosysteemien kehkeyttäjä tai nanopintainsinööri?…
Ammattikorkeakoulut ottivat kiertotalouden omakseen
Kun 19 ammattikorkeakoulua aloitti syksyllä 2018 kiertotalouden koulutuksen suurhankkeen, piti ensin vastata kysymykseen: ”Mistä puhumme, kun puhumme kiertotaloudesta?”
KiertotalousAMK-hankkeessa on lisätty ammattikorkeakoulujen henkilökunnan kiertotalousosaamista ja kehitetty opetusta tukevia oppimisympäristöjä yhdessä alueellisten yritysten kanssa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaan hanketyöhön osallistui yli 300 ammattikorkeakoulun työntekijää eri puolelta Suomea. Opetusmateriaalien ja oppimisympäristöjen suunnitteluun, testaukseen ja toteutukseen on osallistunut tuhansia opettajia, opiskelijoita ja työelämän edustajia.
Elefanttikin syödään pala kerrallaan
Kiertotalous on valtavan laaja kokonaisuus. Aiheen käsittely verkoston ensimmäisessä tapahtumassa tapahtuikin vielä kovin abstraktilla tasolla, eikä oikein tiedetty, mitä lopputulokselta haetaan. Aihe koettiin kuitenkin siksi tärkeäksi, että muotokin löytyi varsin nopeasti.
KiertotalousAMK-hanke jaettiin viiteen työpakettiin. Seinäjoen AMK (SeAMK) sai vastatakseen opetuksen ja ohjauksen menetelmällisestä kehittämisestä, Turun AMK uusista oppimisympäristöistä, LAB AMK osaamisperustaisista opintosisällöistä ja Haaga Helia AMK yhteisistä toimintakonsepteista. Hankkeen hallinto ja vetovastuu on ollut Lapin AMKilla.
”En ole aiemmin ollut näin laajassa hankekonsortiossa. Kun osapuolia on 19, voi yhteistyö tuntua jäykältä tai hitaaltakin. Toisaalta moniääninen keskustelu jalosti yhteisymmärrystä. Saimme selkiytettyä kokonaisuuden ja jaettua vastuut”, Kari Laasasenaho SeAMKista kuvailee hankkeen alkuvaihetta.
Opetus saa uusia sisältöjä ja kekseliäitä muotoja
KiertotalousAMK-hankkeen ansiosta kiertotalouden AMK-opetus on saanut sekä sisältöä että muotoja. Yhteisponnistuksesta on myös seurannut, että kiertotalous on noussut johtavaksi teemaksi ammattikorkeakoulujen kansallisessa agendassa. Opetuksen lisäksi koulujen valmiudet tarkastella omaa toimintaansa kestävän kehityksen valossa on ottanut ison loikan.
Hankkeessa kuvattiin ja tunnistettiin 15 erilaista kiertotalouden oppimisympäristöä eri ammattikorkeakouluissa. Opiskelijoille nämä tarkoittavat innostavia tapoja oppia työelämän kanssa.
”Olemme oppineet toisiltamme valtavasti. Saimme ideoita sekä opetukseen ja verkkototeutuksiin”, kertoo Pia Haapea LAB AMKista.
Kiertotalouden oppimateriaaleja on kerrytetty yhteiskäyttöön Opetushallituksen AOE.fi-oppimateriaalikirjastoon, jossa on aineistoja yli 200 opintopisteen edestä, ja se karttuu edelleen.
Muutos on järisyttävä, hidas ja pysyvä
Työpakettien vetäjät toteavat yhdestä suusta, että ilman OKM:n hanketta ammattikorkeakoulut olisivat jääneet pahasti jälkeen kiertotalousajattelun lisäämisessä ja jalostamisessa. Ennen hanketta koulut olivat aiheen suhteen hyvin erilaisessa lähtötilanteessa.
”Nyt ymmärrys, osaaminen ja tekemisen laatu on noussut kaikilla, kiitos monialaisen ja avoimen asiantuntijatyön”, Kari Laasasenaho kertoo.
Jenni Suominen Turun AMKista puolestaan kiittää hankkeen myötä avautunutta mahdollisuutta tutustua eri ammattikorkeakoulujen kiertotalousosaamiseen.
Annariikka Rosendahl Haaga-Helia AMKista näkee, että vuoden lopussa päättyvän hankkeen vaikutukset tulevat olemaan järisyttäviä, mutta aikaa vieviä.
”Myös liiketoimintaosaamisella on rooli maailman pelastamisessa. Kiertotalousajattelu mullistaa vanhoja liiketoimintamalleja, kun asiakas voi olla myyjä, esimerkiksi.”
Pia Haapea kiittää ammattikorkeakoulujen valmiutta yhteistyöhön.
”Avoimuus on lisääntynyt. Tietoa ja kokemuksia hyvistä käytänteistä annetaan avoimesti muidenkin käyttöön.”
Hanketta Lapin ammattikorkeakoululla johtanut Sanna Tyni tietää, että KiertotalousAMKin kokoluokan hankkeissa on jonkinasteinen epäonnistumisen vaara.
”Minun tehtäväni oli koordinoida ja luottaa muihin. Jokainen hoiti hommansa, ja työpakettien vetäjät kantoivat vastuuta tavalla, jota oli ilo seurata”, Tyni kiittää hankekumppaneitaan.
Toimeksiannostaan ilmiselvästi innostuneet työpakettien vetäjät harmittelevat sitä, että hanke päättyy. Hyvien käytäntöjen jalkautus on vielä monin paikoin kesken. Ryhmä haluaisi jatkaa aiheen parissa esimerkiksi kansainväliseen ulottuvuuteen eli siihen, miten Suomen kiertotalouskoulutus voisi olla vaikuttavampaa myös kansainvälisesti.
Toisaalta hankkeessa syntyneet verkostot jäävät käyttöön.
”Yhteydet ovat nyt auki myös jatkoa varten, tekijöillä on kasvot”, Jenni Suominen muistuttaa.
Hankkeen tuloksista julkaistaan loppuraportti Lapin ammattikorkeakoulun julkaisuissa. Kirja ilmestyy vielä vuoden lopussa.
Teksti: Heli Lohi.
Kuva: Sara Malve-Ahlroth. Challenge Turku Goes Green -innovaatioleiripilotissa testattiin eri korkeakoulujen välistä yhteistyötä. Leirille osallistui 30 opiskelijaa eri kouluasteilta ympäri Suomen. Mukana oli myös opettajia eri korkeakouluista sekä työelämän edustajia antamassa tosielämään kytkeytyvät toimeksiannot opiskelijoiden ratkaistavaksi.
KiertotalousAMK verkossa:
LindedIN: KiertotalousAMK
KAUPALLINEN YHTEISTYÖ
Aiheesta lisää
Uusiouutisten uutiskirje
