Biohiili sopisi biokiertotalouden ekosysteemiin: Lohjan Munkkaan jätekeskuksen pilotti osoitti biohiilen potentiaalin päästöjen vähentäjänä

”Biohiili on tulevaisuuden tuote, joka auttaa ilmastonmuutoksen hillinnässä.”

Näin kiteyttää GRK:n hankekehityspäällikkö Annika Sormunen.

Hän on vetänyt äskettäin päättynyttä MunBio-hanketta yhteistyössä Rosk’n Rollin, Redonon ja Kiertoravinne oy:n kanssa.

Yhteistyökumppanit ovat testanneet Lohjan Munkkaan jätekeskuksessa biohiilen potentiaalia esimerkiksi jätevesien suodatuksessa, lietealtaan kattamisessa ja ruoantuotannon tehostamisessa.

Hiilijalanjälki pienenee

Biohiili on biomassasta pyrolyysillä tuotettua materiaalia, joka toimii hiilinieluna.

”Yksi tonni biohiiltä sitoo noin kolme tonnia hiilidioksidia pysyvästi maaperään”, Sormunen havainnollistaa.

Biohiilen valmistuksessa syntyy hiilidioksidin päästövähennysyksiköitä, joita voi myydä vapaaehtoisilla hiilimarkkinoilla.

Biohiili kiinnostaa tällä hetkellä jätehuollon toimijoita.

Esimerkiksi Oulun seudulla toimiva Kiertokaari Oy on tutkinut ympäristöministeriön Ahti-ohjelmasta rahoitetussa hankkeessaan erilaisten puupohjaisten materiaalien ja biokaasulaitoksen mädätysjäännöksen soveltuvuutta biohiilen raaka-aineeksi sekä aumakompostoinnin nopeuttamista biohiilellä.

Kiertokaari aikoo jatkaa biohiilen erilaisten käyttökohteiden ja raaka-aineiksi sopivien materiaalien tutkimusta.

Myönteisiä tuloksia

Ympäristöministeriön Raki-ohjelmasta osarahoitettu MunBio-hanke päättyi lokakuussa, ja tulokset ovat rohkaisevia:

”Biohiilen avulla voi vähentää jätteenkäsittelyn ja maatalouden päästöjä sekä tehostaa ruoantuotantoa”, Sormunen summaa.

Hän kertoi MunBio-hankkeen tuloksista lokakuussa Jätehuoltopäivillä ja joulukuun alussa Kiertovoimapäivillä.

Utajärvellä biohiiltä ja pellettejä

GRK tuottaa biohiiltä Utajärven laitoksellaan, joka käynnistyi vuonna 2023. Laitos pystyy tuottamaan noin 2 500 tonnia biohiiltä vuodessa. Biohiilen tuotannossa syntyvällä ylijäämälämmöllä kuivataan samalla tontilla sijaitsevan pellettilaitoksen raaka-ainetta. Laitos tuottaa sahanpurusta noin 10 000 tonnia pellettejä.

”Olemme hakeneet biohiilelle ei-enää-jätettä-statuksen. Se on Reach-rekisteröity ja loppuvuodesta saamme sille myös Eurooppalaisen Biohiilisertifikaatti EBC:n”, Sormunen kertoi joulukuun alussa.

Biohiiltä käytetään kasvualustoissa Ruotsissa infrarakentamisen hankkeissa. Niiden päästövähennyskriteereitä voi saavuttaa biohiilen avulla.

Suomessa biohiiltä on käytetty esimerkiksi Pasilan Kalasatamassa radan paahteisilla alueilla, joilla se on auttanut kasveja selviytymään kuivissa ja kuumissa kasvuolosuhteissa.

Hamppupaalit odottavat Lohjalla

GRK on testannut biohiilen raaka-aineena risujätettä ja kierrätyspuuta.

MunBio-hankkeessa GRK kokeili uutta raaka-ainetta ja kasvatti Munkkaan suljetulle kaatopaikka-alueelle kuituhamppua.

”Hampussa on kaksi osaa, päistäre ja niinikuitu. Päistärettä voisi käyttää biohiilen raaka-aineena. Emme kuitenkaan löytäneet Suomesta tekijää päistäreen erotteluun, joten meillä olisi nyt Lohjalla erottelua odottamassa 14 paalia hamppua”, Sormunen kutsuu potentiaalisia hampunkäsittelijöitä.

Jätevesiin ja lietteisiin

Munkkaalla GRK käytti biohiiltä myös suotovesialtaan jäteveden suodattamiseen.

”Biohiili otti haitallisia metalleja hyvin talteen jätevesistä. Ravinteet eivät suodattuneet yhtä hyvin, mutta ravinteitakin pystytään ottamaan talteen suodatinta optimoimalla”, Sormunen näkee.

Kierrätyslannoitteita mädätysjäännöksistä tuotteistava Kiertoravinne tutki biohiiltä lietealtaiden kattamisessa. Näin voitaisiin vähentää altaiden typpipäästöjä lietteen varastoinnissa.

”Suomessa on ainakin sata tuhatta lieteallasta, joiden kattamiselle olisi tarvetta”, Sormunen sanoo.

Osterivinokas piti biohiilestä

Biohiilellä olisi mahdollisuuksia lisätä myös ruoantuotantoa. Tämän osoittivat Redono oy:n kokeet.

Yritys tutki yhteistyössä Helsienen kanssa biohiiltä ruokasienien kasvualustoissa.

Biohiili lisäsi osterivinokkaan kasvua lähes 40 prosenttia sellaiseen kasvualustaan verrattuna, jossa biohiiltä ei ollut.

Ekosysteemistä synergiaetuja

Rosk’n Rollin tuotantojohtaja Sanna Lehtonen kertoo, että Rosk’n Rollilla on tavoitteena luoda Lohjan Munkkaan jätekeskukseen biomateriaalien kiertotalouden ekosysteemi. Biohiiltä voisi hyödyntää kasvualustatuotannossa.

”Olemme selvittäneet Munkkaan toimijoiden kanssa biokiertotalouskonseptia ja toimijoiden välisiä synergioita. Alueella olisi potentiaalia esimerkiksi sisäviljely- tai vesiviljelylaitokselle, koska saatavilla on hukkalämpöä, hiilidioksidia, ravinnepitoisia vesiä sekä sivutuotteiden jatkokäsittelyä”, Lehtonen avaa.

Munkkaalla toimivat myös esimerkiksi Gasumin biokaasulaitos ja Revanssin kierrätyskeskus.

Rosk’n Rollin toimitusjohtaja Vesa Heikkonen kertoo, että ekosysteemissä on tilaa kumppaneille ja investoreille, jotka voisivat hyötyä alueen materiaali-, ravinne- ja energiavirtojen tuomista synergioista.

”Yksi mielessä oleva jatkoaskel olisi ravintokasvituotanto hydroponisella vertikaaliviljelyllä. Meillä on alueella hehtaarin tontti valmiina, jotta Lohjan kaupungin salaatit saadaan tuotettua täällä, ja tulevaisuudessa ehkä mikroleviä. Teimme pari vuotta sitten pilotin, jossa kasvatimme nokkosversoja hyödyntämällä jätevirtojen ravinteita”, Heikkonen kertoo ja vihjaa, että Munkkaalla olisi tilaa myös biohiilen tuotantolaitokselle.

Teksti: Elina Saarinen, Uusiouutiset

Kuva: Elina Saarinen. GRK esitteli biohiiltä Viherpäivillä Jyväskylän Paviljongissa helmikuussa 2025.