Biojätteen kierrätys ja jätetieto kuntoon

Jos Suomi haluaa olla uskottava kiertotalousmaa, olisi aika korjata jätehuollon tietopuutteet ja nostaa kierrätysasteet tavoitteiden tasoille.

Suomi julkaisi ensimmäisenä maana maailmassa kiertotaloustiekartan, ja samaan aikaan jouduimme Early Warning -menettelyyn. Jos haluamme olla aidosti edelläkävijä ja uskottava kiertotalousmaa, olisi aika korjata jätehuollon perusasiat kuntoon eli korjata selkeät jätehuollon tietopuutteet ja nostaa kierrätysasteet tavoitteiden tasoille.

Biojätteen kierrätykseen kohdistuu tulevina vuosina suuria odotuksia. Biojätteelle on asetettu Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa (Valtsu) kierrätystavoitteeksi 60 % vuoteen 2023 mennessä. Biojätteen kierrätyksellä on merkittävä vaikutus myös valtakunnalliseen yhdyskuntajätteen kierrätysasteeseen. Uuden jätedirektiivin kierrätystavoitteiden saavuttaminen edellyttää merkittävää biojätteen kierrätyksen tehostamista.

Tilastokeskuksen mukaan yhdyskuntajätteen kompostoinnin ja mädätyksen osuus on ollut kymmenen viimeisimmän tilastoidun vuoden aikana noin 12–15 % kaikesta syntyvästä yhdyskuntajätteestä. Tarkkaa tietoa kotitalouksissa syntyvän sekä kaupassa ja muussa elinkeinoelämässä syntyvän biojätteen määristä ei ole. Arviona on esitetty, että noin puolet kierrätetystä biojätteestä kerättäisiin kotitalouksissa. Alueellisten lajittelututkimusten mukaan sekajäte sisältää tyypillisesti noin 25–40 % biojätettä. Lajittelututkimusten ja muiden tutkimusten perusteella voidaan karkeasti arvioida kotitalouksissa syntyvää biojätteen kokonaismäärää sekä keräämätöntä biojätepotentiaalia, joka voitaisiin saada tulevina vuosina kierrätykseen.

Tarvitsisimme kuitenkin jo nyt tarkempaa tietoa siitä, kuinka paljon biojätettä syntyy ja missä. Ilman parempaa tietoa nykytilasta voimme vain arvella, että mahdollisuuksia mutta myös haasteita riittää.

Huolimatta suomalaisesta osaamisesta ja monilta osin erittäin hyvin hoidetusta yhdyskuntajätehuollosta meillä on kiistatta merkittäviä jätehuoltoon liittyviä tietopuutteita, jotka jarruttavat tai estävät jätehuollon kehittämistä. Lajittelututkimusten lisäksi tarvetta olisi mm. kunnolla toteutetuille jätteenkoostumustutkimuksille, joissa seurattaisiin pitkällä aikajaksolla ja riittävän monilla otannoilla jätteen tarkkaa koostumusta epäpuhtaudet, kosteus ym. mukaan lukien. Kotitalouksissa muodostuvan jätteen lisäksi tietoa tarvittaisiin myös kaupassa ja muussa liiketoiminnannassa syntyvistä jätteistä. Perustutkimuksen lisäksi suurta tarvetta olisi jätetietojärjestelmälle, joka olisi riittävän kattava sekä monipuolisesti eri toimijoita palveleva. Tietojärjestelmää kehitetään, mutta järjestelmän käyttöön ottaminen vie vielä aikaa.

LCA Consulting on tehnyt kotitalouksissa syntyvien jätteiden alueellisia jätehuollon mallinnuksia, jotka kattavat noin 3,5 miljoonan ihmisen tuottaman jätteen keräyksen ja käsittelyn. Näiden alueellisten mallinnusten mukaan kotitalouksissa muodostuvasta biojätteestä ohjautuu nykyisin kierrätykseen noin 20 –40 %. Tämän otannan perusteella Valtsun kierrätystavoitteen saavuttaminen vaatii huomattavaa kierrätyksen tehostamista. Tapauskohtaisesti tilanteet luonnollisesti vaihtelevat, mutta tarkastelluilla alueilla erilliskeräyksen laajentamiselle on yleensä ollut hyvät edellytykset ja biojätteen kierrätyksen merkittävä lisääminen on vaikuttanut täysin realistiselta.

On selvää, että lainsäädäntö edellyttää biojätteen kierrätyksen tehostamista, ja valtakunnallisesti tehostamiseen on mahdollisuuksia. Missä, miten ja kuinka paljon kierrätystä kannattaa tai täytyy lisätä, on tietysti aluekohtaista. Yhdyskuntajätehuolto on monimutkainen kokonaisuus, joka sisältää lukuisia tekijöitä, joiden vaikutuksia kertymiin, kustannuksiin ja ympäristöön on usein haasteellista arvioida. Ilman laadukasta tutkimustietoa ja toimivia tietojärjestelmiä ei jätehuoltoa voi hallita tehokkaasti, puhumattakaan jätehuollon kehittämistyöstä.

Biojätteen kierrätystä on mahdollista lisätä kestävästi. Suomesta voi tulla aidosti kiertotalouden kärkimaa. Tämä vaatii kuitenkin yhteistä tahtoa ja satsauksia tutkimukseen, tietojärjestelmiin ja jätehuollon kehittämiseen.

Antti Niskanen

Kirjoittaja on elinkaarimallintamisen ja resurssitehokkuuden palveluja tarjoavan LCA Consulting Oy:n toimitusjohtaja ja tekniikan tohtori.