Biokaasun tuotanto nelinkertaiseksi

Kuusi biokaasu-, jätehuolto- ja energia-alan organisaatiota julkisti 4. elokuuta julkilausuman, jolla ne sitoutuvat omalta osaltaan nelinkertaistamaan biokaasun vuosituotantomäärän vuoteen 2030 mennessä. Järjestöt ja liitot sitoutuvat edistämään ja kehittämään kotimaista biokaasumarkkinaa.

Julkilausuman mukaan biokaasu tarjoaa kotimaisen, uusiutuvat ja hiilinegatiivisen ratkaisun hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä.

Päästöt alas, ravinnekierto ylös

Julkilausuman allekirjoittajat – Bioenergia ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, Suomen Kaasuyhdistys ry, Suomen Kiertovoima ry ja Suomen Lähienergialiitto ry – näkevät, että biokaasun tuotannon kasvuloikka nykyisestä noin yhdestä terawattitunnista neljään terawattituntiin toisi paljon hyötyjä:

– Se pienentäisi Suomen hiilidioksidipäästöjä 950 000 tonnia vuodessa, kun biokaasu korvaisi fossiilisia polttoaineita.

– Myös muut päästöt vesistöihin ja maaperään vähenisivät.

– Ravinnekierto tehostuisi ja noin 6 000 tonnia fosforia ja 28 000 tonnia typpeä saataisiin kierrätettyä takaisin maatalouteen.

– Liikennebiokaasuna määrä riittäisi noin 400 000 henkilöauton tai 10 000 raskaan ajoneuvon polttoainetarpeisiin.

– Suomeen rakentuisi yli sadan biokaasulaitoksen verkosto ja laitoksia nousisi myös maatiloille. Satojen miljoonien eurojen investoinnit jakautuisivat eri puolelle maata.

– Energiatuotannon huoltovarmuus kohenisi.

– Ruoantuotannossa tarvittavien ratkaisujen omavaraisuus paranisi.

Lantaa ainakin viisi miljoonaa tonnia

Nykyisin suuri osa biokaasusta tuotetaan biojätteistä, jätevedenpuhdistamoiden lietteistä sekä kaatopaikkakaasuista. Suomen biokaasun tuotanto on nyt noin terawattitunnin luokkaa. Suomessa on 69 reaktorilaitosta ja 33 kaatopaikkakaasun pumppaamoa.

Julkilausuman allekirjoittajat korostavat, että Suomessa olisi runsaasti biokaasutukseen soveltuvia syötteitä, etenkin maataloudessa ja teollisuudessa. Lantaa muodostuu Suomessa noin 15 miljoonaa tonnia. Laskelmissa noin kolmasosa tästä voitaisiin käyttää biokaasutuksessa.

Vuoden 2020 aikana on valmistumassa neljä uutta biokaasulaitosta sekä muutamia nykylaitosten laajennuksia.

Maatalouden ja teollisuuden sivuvirtoja hyödyntävien laitosten investointisuunnitelmat eivät kuitenkaan ole toistaiseksi realisoituneet, vaikka arviointi- ja suunnitteluvaiheessa on kymmeniä laitoksia. Maatiloillekin valmistuu vain muutama laitos.

Siksi julkilausuman allekirjoittajat painottavatkin, että päättäjät ja virkamiehet tekevät välittömiä toimenpiteitä ja sitoutuvat työ- ja elinkeinoministeriön vetämän biokaasutyöryhmän esityksiin.

Rahoitusta ja järkevää veropolitiikkaa

Julkilausuma listaa konkreettisia toimenpiteitä, joilla biokaasun tuotanto- ja käyttötavoite hilattaisiin neljään terawattituntiin vuoteen 2030 mennessä:

– Ravinnekiertokorvaus voimaan vuoden 2021 alusta.

– Määräaikainen investointituki biokaasun ja lannan käsittelyyn jo vuoden 2020 aikana.

– Biokaasun sertifikaattijärjestelmän kehittäminen kaasuverkon ulkopuolella.

– Jakeluverkon laajentaminen.

– Energiaverotuksen uudistamisen yhteydessä varmistetaan, että biokaasu on kilpailukykyistä verrattuna fossiilisiin vaihtoehtoihin.

– Jos biokaasun liikennekäyttö siirtyy jakeluvelvoitteen piiriin, muutoksen aikataulusta on kerrottava hyvissä ajoin ja tehtävä riittävä vaikutusten arviointi. Biokaasun verottomuutta muissa käyttökohteissa tulee jatkaa. Tästä verottomuudesta on notifioitava Euroopan komissiota.

– Ohjataan tutkimus- ja kehitysrahaa esimerkiksi synteettisten kaasujen kehittämiseen ja kierrätysravinteisiin muun muassa kiertotalouden innovaatio- ja investointitukirahoista.

– Sovelletaan määräaikaista lupamenettelyä muille biokaasun käyttömuodoille kuin sähköntuotannolle.

– Kehitetään eurooppalaista biometaanin alkuperätakuujärjestelmää.

– Työskennellään EU-tasolla, jotta ajoneuvojen päästöt huomioitaisiin lainsäädännössä ja verotuksessa elinkaaren päästöjen perusteella.

Kuva: Scanstockphoto. Erityisesti maatiloilla olisi potentiaalia pienen mittakaavan biokaasulaitoksille, joilla pystyttäisiin käsittelemään tuotantoeläinten lantaa ja muita maatalouden sivuvirtoja. Tämä tehostaisi ravinteiden kierrätystä ja parantaisi ruoantuotannon omavaraisuutta.