Dronet lennättämässä lähetyksiä. Lähiruokaa kerrostalon omalta viljelmältä. Kiertotalous rakentuu parhaillaan Euroopan ja Suomen edelläkävijäkaupungeissa.

Tulevaisuuden kiertotalouskaupungin energiantarve voi olla jopa 75 prosenttia nykyistä pienempi.

Rakennetun ympäristön ja teollisuuden asiantuntija Swecon laskelmien mukaan keskikokoinen pohjoismaalainen kaupunki voisi vähentää kokonaisenergian tarvettaan merkittävästi suunnittelemalla toimintonsa kaupunkisymbioosien näkökulmasta.

Kaupunkisymbioosi tarkoittaa kokonaisnäkemystä resurssien ja energian kiertotaloudesta.

Resurssiviisautta vaikuttavasti

Swecon Urban Insight -tutkimusraportin mukaan kiertotalouskaupungin kokonaisenergiantarve neliömetriä kohti on vuonna 2040 vain neljänneksen siitä, mitä se on nykyisillä suunnitteluprosesseilla ja ratkaisuilla.

Kiertotalousperiaatteiden soveltaminen kaupunkien mittakaavassa on tehokas työkalu parantaa yhteiskunnan resurssitehokkuutta. Kaupunkien ratkaisuilla on väliä, sillä kaupungit tuottavat 70 prosenttia kaikista kasvihuonekaasupäästöistä ja vievät kaksi kolmasosaa maailman energiantarpeesta.

Miltä kiertotalouskaupunki sitten näyttäisi?

Ensin pitää kurkata rakennusten sisälle. Siellä nimittäin ei tulevaisuudessa asu enää kuluttajia, vaan kierrättäjiä.

Käyttäytymistavoissa tapahtunut muutos näkyy niin, että omistamisen sijaan ihmiset jakavat, lainaavat ja yhteiskäyttävät tiloja, tavaroita ja resursseja uudelleen ja uudelleen.

Kun katse liukuu ikkunasta ulos, puusta tai kierrätysbetonista tehtyjen rakennusten seinillä ja katoilla näkee aurinkopaneeleita. Rakennusten ekoterasseilla viljellään lähiruokaa, jota kastellaan sadevedellä.

Ruoantähteistä saatavalla biokaasulla tuotetaan sähköä ja lämpöä esimerkiksi läheiseen päiväkotiin. Ravinteet kiertävät lannoitteeksi.

Tekoäly- ja alustaratkaisut pitävät selkoa tavaroiden virrasta. Urban mining -periaatteella koko kaupungin resurssivaranto toimii materiaalipankkina. Digitaaliset kaksoset tietävät, mitä missäkin on ja milloin se vapautuu toiseen käyttöön.

Rakennustuotteita ja -osia voi käyttää uudelleen, sillä ne ovat helposti purettavissa ja irrotettavissa ehjänä. Toisaalta rakennuksia ei pureta turhaan, vaan ne on suunniteltu muuntojoustaviksi, monikäyttöisiksi ja pitkäikäisiksi.

Yhdyskuntarakenne on suunniteltu energia- ja resurssitehokkaaksi mutta myös sosiaaliset ja taloudelliset näkökohdat huomioiden. Yhteiskäyttötilat vahvistavat sosiaalista vuorovaikutusta. Sähköiset minibussit köröttelevät itsestään kaupungin halki ja tarjoavat kyydin vaikkapa metroasemalle.

Kaupunki toimii kuin luonto: kaikki kiertää, eikä mikään jää jätteeksi.

Kaupungilla on kokonaisnäkemystä

Tutkimusraportin visiot eivät ole tuulesta temmattuja. Sweco pohjaa näkymän tutkimuksiin ja toteutuneisiin hankkeisiin.

Euroopassa on jo kiertotalouden edelläkävijäkaupunkeja, kuten Amsterdam ja Glasgow. Ne todistavat, että kiertotaloutta voi soveltaa laajamittaisesti jo nyt, ei vasta vuonna 2040. Urban Insight -hankkeessa julkaistu raportti Määränpäänä kiertotalouskaupunki listaa 15 toimenpidettä, joilla voi päästä kohti kiertotaloutta perustuvia kaupunkiympäristöjä.

Edelläkävijäkaupungeilta saatujen oppien perusteella kaupunki tai kunta voi toimia fasilitaattorina ja luoda kehitykselle oikeat olosuhteet. Kunnalliset toimijat usein näkevät, millaisia yksittäisiä toimijoita ja sidosryhmiä tarvitaan mukaan.

Kaupunki voi myös synnyttää yhteistyötä yli sektori- ja omistusrajojen ja sitouttaa toimijoita etenemään samaan suuntaan. Tarvitaan kokonaisnäkemystä, päätöksiä, suunnittelua ja toimien koordinointia, jotta voidaan saavuttaa järjestelmätason hyötyjä.

Samoin kaupungin on hyvä kartoittaa lähtötilanne sekä selvittää olemassa olevat resurssit. Käytännön työkaluina toimivat paikalliset kiertotaloussuunnitelmat ja -tiekartat.

Kuva: Will Fox/ Sweco. Swecon visualisointi hahmottaa, miltä kiertotaloutta kohti kehittyminen näyttäisi kaupungin näkökulmasta.

”Tiedämme, mitä tehdä”

Millainen on rakennetun ympäristön kiertotaloustaso Suomessa?

Kysymykseen vastaa Green Building Council Finlandin (FIGBC) kestävän kehityksen asiantuntija Ella Lahtinen:

”Sanoisin, että olemme tosi hyvissä lähtökuopissa. On esteitä, mutta on myös selvät polut siihen, mitä pitäisi tehdä, jotta pääsisimme varsinaiseen kiertotalouteen. Tiedämme mitä täytyy tehdä, seuraavaksi meidän täytyy vain tehdä se.”

Lahtisen mukaan kaupungit ja kunnat ovat isossa roolissa, jotta kiertotalous toteutuu. FIGBC onkin tehnyt julkaisun Kiertotalouden edistäminen kuntien hankinnoissa.

”Kunnan toivotaan olevan innovaatiohakuinen tilaaja, vuoropuheluun kutsuva yhteiskehittäjä ja kiertotalousratkaisujen skaalaaja”, Lahtinen summaa.

KIRA-kioski päättyy

FIGBC on juuri päättänyt vuonna 2020 käynnistyneen kiinteistö- ja rakentamisalan KIRA-kioski-hankkeen. Hanke on vahvistanut kiertotalouden verkostoja ja yhteistyötä sekä kehittänyt alan koulutusta ja osaamista.

Hanke on esimerkiksi täsmäkouluttanut rakennesuunnittelijoita, työmaajohtoa ja kaupunkien työntekijöitä. Viimeisimpänä FIGBC on päivittänyt kiinteistö ja rakentamisalan kiertotalouden perusteet -verkkokoulutuksen.

FIGBC on myös kehittänyt useita työkaluja kiertotalouden edistämiseen käytännössä. Julkaisupankista löytyy esimerkiksi kiertotalouden ideakorttisarja ja ideakatalogi.

”Iso juttu osaamisessa on kiertotalouden sanoittaminen. Sen vuoksi olemme julkaisseen kiertotalouden sanakirjan. Se selittää, mitä tarkoittaa vaikkapa rakennusosien uudelleenkäyttö”, Lahtinen vinkkaa.

Lisätietoja kiertotalouden mukaisesta kaupunkirakentamisesta:

Swecon Urban Insight -hankeaineistot: www.sweco.fi/urban-insight

FIGBC:n tietopankki: https://figbc.fi/tietopankki/

Helsingin kaupungin kiertotalouskirjasto: https://testbed.hel.fi/kiertotalous/kirjasto/

World Green Building Council: Circular Built Environment Playbook: https://viewer.ipaper.io/worldgbc/the-circular-built-environment-playbook