Euroopan vanhoista kaatopaikoista uusioraaka-ainereservi

Rautaa, alumiineja, muovia. Harvinaisia maametalleja, mineraaleja. Vanhoille kaatopaikoille on haudattu valtavat määrät materiaalia, jonka kaivaminen esiin voi tulevaisuudessa olla kannattavaa.

Eurooppalaisten yhdyskuntajäte- ja kaivosjätekaatopaikkojen materiaalivarantotietoja on nyt koottu kansainväliseen tietopankkiin.

”Jossain vaiheessa primäärisistä raaka-aineista voi tulla pulaa. Tämän tietopankin avulla voi tutkia, mitä sekundäärisiä raaka-aineita on tarjolla kaatopaikoilla eri puolilla Eurooppaa. Tietopankki voi edistää tulevaisuuden kaatopaikkakaivostoimintaa”, summaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin projektipäällikkö Heikki Särkkä kaatopaikkojen roolia tulevaisuuden raaka-ainereserveinä.

Maaliskuussa 2018 avatun Smart Ground -tietopankin avulla tiedetään, missä mitäkin materiaalia on ja miten helposti se on otettavissa käyttöön. Smart Ground -tutkimuksessa kehitettiin myös laskennallisia työkaluja, joilla voidaan arvioida kaatopaikan avauksen kannattavuutta, toteutettavuutta ja ympäristövaikutuksia.

Tietopankista löytyy nyt satoja kaatopaikkoja etenkin Unkarista, Italiasta ja Iso-Britanniasta. Kunhan sovelluksen liiketoimintasuunnitelma valmistuu, datamääräkin kasvaa.

Suomesta tietopankissa on mukana kaksi pilottikohdetta: Aijalan rikastushiekka-alue Salossa sekä Metsäsairilan kaatopaikka Mikkelissä. Metsäsairilassa kaatopaikan sisältöä tutkittiin koekairauksin ja näytteitä analysoimalla. Viidestä kairauspisteestä löytyi tavanomaista yhdyskuntajätettä, ei haitta-aineita.

”Saimme uutta tietoa vuosikymmeniä sitten loppusijoitetun jätteen koostumuksesta. Vaikka vanha kaatopaikka ei vielä tänä päivänä ole kaivosmielessä taloudellisesti kannattava materiaalien uudelleen käyttöönoton kannalta, niin asiaa on syytä selvittää. Yksi merkittävä tulos on myös se, että vanhasta jätetäytöstä ei ole nykytilassa odotettavissa haittoja ympäristön kannalta”, toteaa Metsäsairilan toimitusjohtaja Sami Hirvonen.

Heikki Särkkä kertoo, että kaikilla tietopankin kaatopaikoilla ei ole tehty kairauksia, vaan suurimmassa osassa tiedot pohjautuvat kaatopaikan pitäjiltä kerättyihin tietoihin. Laajamittaisen kaivostoiminnan aloittaminen edellyttääkin yleensä lisätutkimuksia.

”Varsinkin vanhoilla kaatopaikoilla voi olla haitallisia jätteitä, kuten asbestia”, hän huomauttaa.

Tietopankki-idea syntyi aikoinaan Mikkelin ammattikorkeakoulussa. Tutkimushanke sai EU:lta 2,5 miljoonan euron rahoituksen. Suomalaisten partnerien, Metsäsairila Oy:n, Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Geologian tutkimuskeskus GTK:n, lisäksi hankkeessa toimi ulkomaalaisia kumppaneita neljästä maasta.

Kuvankaappaus tietopankin nettisovelluksesta.