FEAD: Kiertotalouden katse jätehuollosta tuotantoon

Kierrätystä vauhdittaisi, jos joidenkin tuoteryhmien tuotteiden valmistuksessa täytyisi tietyn vähimmäisprosentin raaka-aineista olla kierrätettyjä eli uusioraaka-aineita.

Kiertotalous puolestaan edistyisi, jos kotitalousjätteiden vienti kaatopaikalle kiellettäisiin koko EU:ssa. Samalla täytyisi kuitenkin sallia jätemateriaalien vienti ja tuonti maiden välillä, jotta uusioraaka-aineet voisivat kilpailla samalla viivalla neitseellisten materiaalien kanssa.

Näin linjaa jätehuolto-, kierrätys- ja ympäristöalan kansainvälinen järjestö FEAD (The European Federation for Waste Management and Environmental Services). Järjestön presidentti Peter Kurth puhui Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:n järjestämässä webinaarissa 2. syyskuuta.

Tuoteryhmäkohtaisia vaatimuksia

”Minusta kierrätysmateriaalien vähimmäissisältövaatimus tuotteiden raaka-aineissa on yksi avaintyökaluista, jos halutaan saada aikaiseksi kilpailukykyiset uusioraaka-aineiden markkinat”, Kurth painottaa.

Vaatimus voisi soveltua esimerkiksi auto- tai muoviteollisuuden joillekin tuoteryhmille. Uusioraaka-aineiden sisältövaatimus olisi erilainen riippuen tuotteesta ja tuoteryhmästä.

EU on asettanut jo tällaisen uusioraaka-aineen sisältövaatimuksen PET-pulloille: Vuonna 2025 pullojen on sisällettävä vähintään 25 prosenttia kierrätettyä uusio-PET-muovia. Vuonna 2030 uusiomuovin sisältövaatimus nousee 30 prosenttiin.

Ratkaisut tehdään tuotantovaiheessa

FEADin presidentti Peter Kurth tiedostaa, että jätehuolto- ja kierrätysalan toimijat eivät yksin pysty lisäämään kierrätystä, vaan uusioraaka-aineiden käytölle on oltava kysyntää teollisuudessa.

”Ei ole yksin jätehuolto- ja kierrätysalan tehtävä taata, että kierrätysprosesseista jalostettavat materiaalit uusiokäytetään. Sektorin yritykset kehittävät laadukkaita uusioraaka-aineita, mutta kiertotaloudessa katse on käännettävä myös tuotantovaiheeseen”, hän korostaa ja sanoo, että EU:ssa tarvitaan kunnianhimoista tuotanto- ja tuotepolitiikkaa.

”Tuotanto pitää ottaa mukaan kiertojen sulkemiseen. Tähän tarvitaan sitovat säännöt ja ekologista tuotesuunnittelua.”

Jätteenpoltolla roolinsa

Kurth muistuttaa, että aina jää jäljelle myös sellaisia, heikkolaatuisia jätejakeita, jotka eivät sovellu kierrätykseen. Ne olisi voitava ohjata jätteenpolttolaitoksiin, jotta niiden energiasisältö voidaan hyödyntää.

”Jätteen energiakäyttö pitää ottaa osaksi kiertotaloutta. Jätteenpolttolaitokset ovat välttämättömiä ja ne tarvitsevat reilun aseman.”

Työpaikkoja kiertotalouteen

FEAD edustaa Euroopassa kolmea tuhatta yksityistä yritystä, jotka toimivat ympäristöpalveluiden, kierrätyksen, jätehuollon ja kiertotalouden aloilla. FEAD on kattojärjestö, johon kuuluu alan kansallisia etujärjestöjä. Suomessa jäsenenä on Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry.

Järjestön yrityksillä on Euroopassa 2 400 kierrätys- ja käsittelykeskusta, 1 100 kompostointikenttää, 260 jätteestä energiaa tuottavaa laitosta ja 900 loppusijoitusaluetta. Ala tekee kierrätykseen ja jätehuoltoon vuosittain yli viiden miljardin euron investoinnit.

Jäsenyritykset työllistävät nyt yli 320 000 työntekijää, mutta Kurth ennakoi, että jätedirektiivien ja kiertotalouslainsäädännön toteuttaminen voi viisinkertaistaa työvoimatarpeen 1,5 miljoonaan henkeen tulevina vuosina.

Vaatimukset tiukkenemassa

Kurthin mukaan kiertotalous ei synny itsestään, vaan se edellyttää kunnianhimoista lainsäädäntöä ja selkeitä sääntöjä. Lait on myös implementoitava käytäntöön ja niiden noudattamista on valvottava.

FEAD on mukana useissa EU:n lainsäädäntöä valmistelevissa jätehuolto- ja kiertotalousalan konsultaatioprosesseissa.

Kurth laskee, että seuraavien kahden vuoden aikana on odotettavissa ainakin kolmekymmentä direktiiviä ja ohjeistusta kiertotalouteen liittyen.

”Brysselissä sävelletään tänään se musiikki, jota länsimaat soittavat huomenna”, Kurth kuvaa.

Kaipolan uutinen huolestuttaa

YTP:n webinaarissa keskusteltiin laajemminkin vastuullisuudesta ja kiertotaloudesta. Keskustelua herätti esimerkiksi UPM:n elokuun lopussa ilmoittama päätös sulkea Kaipolan paperitehdas Jämsässä.

Tehdas on ollut Suomen suurin keräyspaperin kierrättäjä. Vaarana on, että osa Suomessa kerätystä paperikuidusta päätyy jatkossa polttoon.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen otti kysymykseen kantaa webinaarissa:

”Kaipolan tehdasuutinen on huolestuttava. Kaipola on ollut meidän keräyspaperimme suuri käyttäjä. Miten varmistetaan, että keräyspaperi saadaan edelleen ohjattua kuitujen uusiokäyttöön ja kierrätykseen materiaalina?”

Mikkosen mukaan kyse on laajemminkin teollisuuden murroksesta.

”Toivon, että kiertotalous tuo myös ratkaisuja siihen, miten uudistetaan teollisuuden kilpailukykyä, saataisiin materiaalit paremmin käyttöön ja metsäteollisuuden jalostusastetta nostettua.”

Kuva: Scanstockphoto. Autoteollisuus käyttää jo nyt jonkin verran esimerkiksi tekstiilijätteestä jalostettua uusiokuitua ajoneuvojen pehmusteissa ja äänieristyksissä. Voiko asettaa minimivaatimuksen, kuinka monta prosenttia autoon käytetyistä materiaaleista ja raaka-aineista on oltava kierrätettyjä eli uusioraaka-aineita? FEADin presidentti Peter Kurth uskoo, että tästä aiheesta tullaan käymään lähivuosina keskustelua.