Glasgow’sta jäi toivon pilkahdus

Ilmastokokous COP26 Glasgow’ssa päättyi pettymykseen.

Siitä huolimatta sekä ympäristöjärjestöt että elinkeinoelämä näkevät neuvottelutuloksessa myös jotakin hyvää.

Suomalainen elinkeinoelämä on tyytyväinen, että Glasgow’ssa maailman maat korottivat päästövähennystavoitteitaan ja ankkuroivat tavoitetason 1,5 asteeseen.

EK:n mukaan huomio on nyt kohdennettava päästötavoitteiden käytännön toimeenpanoon. Oli tärkeää, että neuvottelutulos kansainvälisten markkinamekanismien osalta saavutettiin, vaikka se jäi toivottua heikommaksi.

”Hienoa on, että Glasgow’ssa on kuitenkin otettu askelia eteenpäin eri maiden ilmastositoumuksissa, ja että Kiina ja Yhdysvallat löysivät yhteisen sävelen ilmastotoimien kirittämisessä jatkossa. On rohkaisevaa nähdä, että päästövähennysten vaiheittainen kiristäminen toimii Pariisin sopimuksen mukaisella tavalla ja että tavoitteiden kiristämiseen palataan heti ensi vuonna, vaikka työtä vielä riittääkin 1,5 asteen rajaa kohti pääsemiseksi”, kommentoi EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

”On myös tärkeää, että Glasgow’ssa saavutettiin etenemistä ennakkoon vaikeaksi tiedetyissä kysymyksissä päästöyksiköiden kansainvälisestä kaupankäynnistä, vaikka säännöt jäivätkin löysiksi.”

EK:n johtava ilmastoasiantuntija Janne Peljo sanoi suomalaisten toimialojen laatimien vähähiilisten tiekarttojen herättäneen Glasgow’ssa kiinnostusta ja myönteistä huomiota.

Fossiilimaat blokkasivat tärkeitä ehdotuksia

WWF Suomi toteaa, että ilmastokokouksen tulos riittää pitämään elossa toiveen maapallon keskilämpötilan nousun rajaamisesta puoleentoista asteeseen.

WWF pitää hyvänä, että valtiot pääsivät Glasgow’ssa yhteisymmärrykseen Pariisin sopimuksen sääntökirjasta. Suurin osa kokouksen osallistujamaista tiedostaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen kiireellisyyden. Globaaleja päästöjä pitää vähentää 45 prosenttia vuoden 2010 tasosta vuoteen 2035 mennessä, jotta puolentoista asteen tavoitteessa pysytään.

”YK-järjestelmän mukaista konsensusta päästövähennysten keinoista oli kuitenkin edelleen tuskallisen vaikeaa löytää. Suuret fossiilisten polttoaineiden tuottajamaat blokkasivat ehdotukset fossiilisten polttoaineiden valtiontukien poistamisesta”, kommentoi WWF Suomen ilmastovastaava Bernt Nordman.

Helsingin Sanomien mukaan fossiilisille polttoaineille maksetaan globaalisti tukia jopa yli 600 miljardia dollaria vuodessa. Suomessakin arviot ympäristölle haitallisista tuista vaihtelevat sadoista miljoonista miljardeihin euroihin.

Suomi sitoutui vastuullisuustoimiin

Suomi sitoutui useisiin Glasgow’ssa laadittuihin julistuksiin. Suomi muun muassa sitoutui yli sadan muun maan mukana lopettamaan metsien hävittämisen vuoteen 2030 mennessä.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen ja maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä allekirjoittivat Suomen puolesta myös vesivastuullisuutta edistävän Fair Water Footprints -julistuksen.

Suomalaisten vesijalanjäljestä reilu puolet muodostuu ulkomailla. Esimerkiksi farkkuparin valmistus vie 8000 litraa vettä. Litran maitoa valmistamiseen tarvitaan tuhat litraa vettä.

Suomi haluaa edistää vesivastuullista tuotantoa ja kulutusta.

Puheenjohtajamaa Iso-Britannian aloitteesta kokouksessa sovittiin myös lukuisista liikenteeseen liittyvistä toimista. Suomi on mukana kuudessa Glasgow’n liikennealoitteessa.

Tavoitteena on kehittää hiilettömiä merireittejä ja kirittää ilmailun hiilidioksidipäästöjen asteittaista vähentämistä. Kansainvälisessä lentoliikenteessä tulisi saavuttaa nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä.

Tavoitteena on, että uudet henkilö- ja pakettiautot olisivat päästöttömiä vuoteen 2035 mennessä. Raskaan liikenteen kalustosta 30 prosenttia on päästöttömiä jo 2030.

Pöytäkirjassa päästöttömällä ajoneuvolla tarkoitetaan ajoneuvoa, joka on päästötön pakoputkenpäästä mitattuna eli sähkö- ja vetyautoja.

Ympäristöministeriö tähdentää kuitenkin tiedotteessaan, että kansallisesti Suomi on tunnistanut myös biokaasun tärkeäksi käyttövoimaksi siirtyessä pois tieliikenteen fossiilisista polttoaineista. Biokaasu on ministeriön mukaan ilmastoystävällinen ja kiertotaloutta edistävä vaihtoehto.

Kuvat: Tero Pajukallio. Mielenosoittajat yrittivät kirittää päättäjiä kunnianhimoisempiin ilmastositoumuksiin.