Helpottuuko betonin uusiokäyttö?

Olympiastadium valittiin vuoden 2020 betonirakenteeksi.

Pitkään valmisteltu asetusluonnos betonin jätteeksi luokittelun päättymisestä herättää huolta. Uusiomateriaalien käytölle on tulossa jopa tiukemmat vaatimukset kuin neitseellisille materiaaleille.

Milloin betonijäte ei enää ole jätettä? Milloin sitä voisi käyttää rakentamisessa, betonituotteiden valmistuksessa tai jopa lannoitteena?

Ehdotus valtioneuvoston asetukseksi betonimurskeen jätteeksi luokittelun päättymisestä eli niin sanottu betonin end-of-waste-asetusehdotus oli vuoden vaihteessa lausuntokierroksella.

Asetusehdotus keräsi lausuntokierroksella nelisenkymmentä kommenttia.

Lausujat pitävät positiivisena sitä, että jäteluokituksen päättymisellä pyritään edistämään kiertotaloutta ja saattamaan betonimurskeesta valmistettuja tuotteita ja uusiomateriaaleja hyötykäyttöön, korvaamaan luonnon kiviaineksia.

Tietyissä tapauksissa asetusluonnos avaisi uusiomateriaaleille myös maarakentamista korkea-arvoisempaa käyttöä, esimerkiksi lannoitteina ja maanparannusaineina.

Tiukat raja-arvot huolestuttavat

Suurin huoli koskee kuitenkin sitä, että asetusluonnos asettaa jäteluokituksen päättymiselle niin tiukat raja-arvot ja vaatimukset, että käytännössä asetus saattaa aiheuttaa täysin päinvastaiset vaikutukset kuin toivottiin. Sen sijaan, että betonimurskeen hyödyntäminen yleistyisi ja helpottuisi, se saattaa jopa vähentyä ja vaikeutua.

”Asetusluonnoksessa ehdotetut raja-arvot ovat monin paikoin niin tiukat, että ne eivät todennäköisesti mahdollista laajasti esimerkiksi rakennusten purkamisesta syntyvän betonijätteen hyödyntämistä”, varoittaa lausunnossaan Rakli ry.

Ramboll Finland pitää haasteellisena etenkin sulfaatin, kloridin ja fluoridin raja-arvoja.

HSY:n mukaan kierrätysmateriaaleille asetettavissa vaatimuksissa olisi huomioitava kiertotalouden edistämistavoite, eikä etenkään neitseellistä materiaalia tiukempaa vaatimustasoa voi pitää perusteltuna.

Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry epäilee, ettei asetus riittävästi edistä kierrätysbetonin tuotteistamista.

Betoniteollisuus moittii, että jos nyt asetetaan perusteettoman tiukkoja vaatimuksia, se heikentää kiertotalouden toimintaedellytyksiä ja vaikeuttaa vastaavien ei-enää-jätettä-asetusten laatimista jatkossa.

Lausujat myös toivovat asetukseen selkeämpää ohjeistusta uuden asetuksen ja jätteiden hyödyntämistä maarakentamisessa koskevan MARA-asetuksen välisestä soveltamisjaosta.

”Betonimursketta ei ole missään tapauksessa kannatettavaa poistaa MARA-asetuksesta, vaan näiden kahden asetuksen rinnakkaiseloa on syytä korostaa kiertotalouden edistämiseksi”, lausuu Insinööritoimisto Gradientti.

Lue lisää: Lausuntopalaute ja asetusluonnos.

Teksti: Elina Saarinen, kuva: Tuomas Uusheimo. Betoniteollisuus ry kannattaa, että betonimurskeelle saadaan vihdoin arviointiperusteet jäteluonteen päättymiselle. ”Asetus on merkittävä askel siihen suuntaan, ettei kerran käytössä ollutta materiaalia enää pidettäisi nykyiseen tapaan lähtökohtaisesti neitseellistä raaka-ainetta huonompana.” Kuvassa Vuoden 2020 Betonirakenne -kisan voittaja, Olympiastadionin perusparannus.