Ihmiskunta käyttää jo yli 100 miljardia tonnia materiaaleja

Maailmanlaajuisesti ihmiskunta kuluttaa raaka-aineita jo 100 miljardia tonnia vuodessa. Sadan miljardin tonnin raja meni rikki vuonna 2020 siitä huolimatta, että koronapandemia hidasti kulutusta.

Käyttöön otetuista materiaaleista vain 8,6 miljardia tonnia kiertää käytön jälkeen takaisin yhteiskunnan resursseiksi. Maailman kiertotalousaste on siis vain 8,6 prosenttia.

Näin toteaa Circle Economy, joka laatii vuosittain Circularity Gap -raportin. Se mittaa, toimiiko maailman talous kiertotalouden mukaisesti vai ei.

Tuoreen raportin mukaan materiaalien kiertoaste on heikentynyt. Vielä vuonna 2018 materiaaleista 9,1 prosenttia saatiin takaisin käyttöön.

Materiaalien kulutus on kolminkertaistunut

Karkean data-analyysin mukaan ihmiskunta käytti vuonna 2020 yhteensä 50,8 miljardia tonnia mineraaleja, 10,1 miljardia tonnia malmeja, 15,1 miljardia tonnia fossiilisia polttoaineita ja 24,6 miljardia tonnia biomassaa.

Suurin osa ihmiskunnan vuosittain käyttöön ottamista luonnonvaroista varastoituu yhteiskunnan rakenteisiin. Osa käyttöön otetuista materiaaleista käytetään kuitenkin lyhytaikaisiin, jopa kertakäyttöisiin tavaroihin ja tarkoituksiin. Ne muuttuvat käytön jälkeen jätteeksi.

Raportti jaottelee materiaalien kulutuksen myös sen mukaan, mihin käyttämämme materiaalit menevät.

38,8 miljardia tonnia materiaaleista käytetään rakentamiseen ja asumiseen, 21,3 miljardia tonnia ravitsemukseen, 10 miljardia tonnia palveluihin, 9,3 miljardia tonnia terveyteen, 8,7 miljardia tonnia liikkumiseen, 6,9 miljardia tonnia kulutustavaroihin ja 5,6 miljardia tonnia viestintään.

Viidessäkymmenessä vuodessa materiaalien kaivu on kolminkertaistunut. Samalla kasvihuonekaasupäästöt ovat kasvaneet 59,1 miljardiin tonniin.

On ennustettu, että jos jatkamme nykyisellä lineaarisen talouden tiellä, vuonna 2044 kulutamme materiaaleja 177 miljardia tonnia vuodessa.

Circularity Gap -raportti kertoo, millaisin toimin kiertotalousaste voitaisiin kaksinkertaistaa, ja miten tämä pienentäisi kasvihuonekaasupäästöjä.

Kuva: Scanstockhphoto. Suurin osa ihmiskunnan käyttöön ottamista materiaaleista varastoituu yhteiskunnan rakenteisiin ja käyttötavaroihin. Osa vuotaa jätteeksi.