Jäteastia kesti karhun kynsissä Korkeasaaren testissä

Jäteastioiden valmistusprosessiin ja käyttösoveltuvuuden varmistukseen kuuluu testivaihe. Yleensä kestävyystestin suorittavat koneet, mutta tällä kertaa testityössä auttamaan värvättiin eläinkunnan edustajia.

Korkeasaaren karhut toimivat tutkimusavustajina, kun Suomen riistakeskus tarvitsi käytännön kokemusta karhunkestävien jäteastioiden pitävyydestä.

Riistakeskus kehittää parhaillaan karhunkestäviä jäteastioita, jotka voisivat auttaa karhujen aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisyssä.

Tänä vuonna usean paikkakunnan haja-asutusalueilla on ollut ongelmia roskiksilla käyvistä karhuista.

Viisaana ja nopeasti oppivana eläimenä karhu palaa helposti ruoka-apajille. Ongelman ratkaisu on jättää karhuille mahdollisimman vähän ravintoa ihmisasutuksen lähistölle.

Haja-asutusalueille erikoisvahvikkeisia roskiksia

”Olemme testanneet karhuturvallisia roska-astioita tänä kesänä eri puolilla Suomea, mutta kokemuksia luonnonkarhuista ei ole vielä saatu. Yhteistyö Korkeasaaren kanssa on mahdollistanut molempien roskismallien testauksen ja jatkokehityksen”, kertoo riistasuunnittelija Kai-Eerik Nyholm Suomen riistakeskuksesta.

Korkeasaaren karhut ovat testanneet kahta erikokoista haja-asutusalueilla paljon käytettyä roska-astiaa, joita on vahvistettu pienillä metallivahvikkeilla ja sulkumekanismilla. Muutokset astioissa on pyritty tekemään niin, että roskisten käyttö ja tyhjennys eivät vaikeudu merkittävästi.

Kala ja hunaja houkuttivat testaajia

Korkeasaaressa roska-astiaan laitettiin voimakkaasti tuoksuvia karhujen herkkuja, hunajaa ja kuivattua kalaa, testaajien mielenkiinnon varmistamiseksi.

Kovaa rynkytystä

Karhut antoivat roska-astialle kovaa kyytiä: ne kaatoivat ja kierittivät roskista, nousivat sen päälle, rynkyttivät laitoja ja kokeilivat siihen hampaitaan.

Katso Korkeasaaren video testihommista.

Kumpikaan roskis ei auennut karhujen käsittelyssä. Testin päätteeksi karhut siirtyivät popsimaan hedelmiä aamupalakseen.

Ympäristö karhuturvalliseksi

”Kun tutkimuksen tekeminen luonnossa on hankalaa, eläintarha voi tarjota kiinnostavan tutkimuskohteen. Osallistumme tutkimukseen, jolla edistetään eläinten suojelua ja hyvinvointia. Roska-astioiden kehittäminen edistää ihmisten ja suurpetojen sopuisaa yhteiseloa”, sanoo Korkeasaaren tutkimustoimintaa koordinoiva kuraattori Ulla Tuomainen.

Karhunkestävien roska-astioiden kehitystyötä ja testaamista jatketaan edelleen.

Samalla Suomen riistakeskuksen tavoitteena on antaa karhujen elinalueiden liepeillä asuville ihmisille tietoa, kuinka omasta pihapiiristä voi tehdä karhuturvallisen.

Karhun elämä pyörii pitkälti ravinnon haun ympärillä ja varsinkin syksyllä karhuilla on suuri ravinnontarve, jotta onnistuneen talvilevon edellytyksenä oleva rasvakerros olisi riittävän paksu.

Teksti: Uusiouutiset-lehti

Kuva: Annika Sorjonen/ Korkeasaari. Korkeasaaren testi auttaa kehittämään karhunkestäviä roskiksia. Kuvan testiroskis ei auennut työntämällä, pyörittämällä eikä sen päällä seisomallakaan.