Jätelakiesitys repi kentän kahtia: Korjaako lakimuutos markkinan kilpailuvääristymää vai heikentääkö se jätehuoltopalvelujen saatavuutta?

(Tilaajille.) Jätelain uudistus jakaa lausunnonantajat kahteen leiriin, mutta hallituksen ehdottama viiden prosentin ulosmyyntiraja herättää epäilyksiä myös yksityisellä sektorilla. Euroopan unionin tuomioistuimen tuore ratkaisu on muuttanut lähtökohtia, joiden varassa uudistusta valmisteltiin. Jätelakimuutoksesta annettiin heinäkuun loppuun mennessä 79 lausuntoa. Yksityiset jätehuoltoyritykset pääosin kannattavat lakiesitystä, kun taas kunnat ja kunnalliset jätetoimijat näkevät siinä riskejä. Niin kutsuttu jätelaki 2 -muutosesitys liittyy Petteri Orpon hallitusohjelman kirjaukseen, jossa tarkoitus on rajata kuntien toissijaista jätehuoltovastuuta vain aitoihin markkinapuutetilanteisiin. Kuntien täytyisi lakimuutosesityksen mukaan eriyttää toissijaista jätehuoltopalvelua (niin kutsuttua TSV-palvelua) koskeva kirjanpitonsa ja ilmoittaa olennaiset tiedot siitä jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustalla eli Materiaalitorissa. Toissijaisen jätehuoltopalvelun valvontaa tiukennettaisiin tarkistuksilla ja valvontasuunnitelmalla. TSV-palvelusta perittävän maksun olisi sisällettävä kohtuullinen tuotto, ja tuotto pitäisi käyttää jätehuoltopalveluiden ylläpitoon ja kehittämiseen. Jos jätteen haltija hylkää Materiaalitorissa saamansa jätehuoltotarjouksen, haltijan täytyisi jatkossa perustella hylkäämisen syyt. Ulosmyyntirajaa ehdotetaan laskettavaksi viiteen prosenttiin Lisäksi hallitus haluaa yhtenäistää sidosyksiköiden ulosmyyntirajoja niin, että kunnalliset jäteyhtiöt saisivat myydä markkinaehtoisia palveluita enintään viisi...