Kaatopaikat historiaan

Julkaistaan Uusiouutisten juhlanumerossa 4/17 31.5.2017.

Suomi on onnistunut ohjaamaan jätevirrat pois kaatopaikoilta ja rakentanut energiahyödyntämisen laitosverkoston. Seuraavaksi kuokka heiluu kierrätyksen hyväksi.

Elina Saarinen

Yhdyskuntajätteiden kaatopaikkaaminen on vähentynyt huimasti Suomessa. Kun vuonna 2008 kaatopaikoille meni vielä yli puolet yhdyskuntajätteistä, vuonna 2015 enää 11 prosenttia. Suomessa on viime vuosikymmeninä suljettu yli 2 100 kaatopaikkaa.

Orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto astui voimaan vuoden 2016 alusta. Se on vaikuttanut voimakkaasti siihen, kuinka jätehuolto on kehittynyt. Suomalaistoimijat ovat investoineet kymmenessä vuodessa jätehuoltoon yli miljardi euroa.

Kaatopaikkaamisen tilalle on rakennettu ensin valtakunnallinen jätteen energiakäyttölaitosten verkosto. Suomessa toimii jo yhdeksän jätevoimalaa sekä kolmisensataa laitosta, joissa jätteestä valmistetaan kierrätyspolttoainetta (Solid Recovery Fuel). Yhdyskuntajätteistä hyödynnetään sähkönä ja lämpönä nykyisin 48 prosenttia. Useilla paikkakunnilla jäte-energia korvaa fossiilisia polttoaineita.

”Suomen kaltaisessa maassa investointeja ei voida suunnata yhtä aikaa moneen asiaan. Nyt kun polttoinfrastruktuuri on valmis, voimme keskittyä seuraavaksi lisäämään kierrätystä”, ympäristöministeriön ylitarkastaja Sirje Stén näkee.

Energiaverkoston ohella on satsattu myös biojätteen käsittelyyn. Kymmenessä vuodessa biologinen käsittelykapasiteetti on kaksinkertaistunut. Samalla painopiste on siirtynyt kompostoinnista mädätykseen. Biokaasun hyödyntäminen, etenkin liikennepolttoaineena, on vauhdittumassa.

Suomeen on syntynyt kaksi mekaanista lajittelulaitosta: Riihimäellä Fortumin kiertotalouskylä jalostaa yhdyskunta- ja pakkausjätteistä esimerkiksi uusiomuovia teollisuuden tarpeisiin. Lahdessa Päijät-Hämeen Jätehuollon Kujalan laitos tekee niin ikään yhdyskuntajätteistä uusioraaka-aineita. Kiertotalouskylän kaltaisia kokonaisuuksia on suunnitteilla myös muualle Suomeen, esimerkiksi Ouluun.

Miten onnistuimme?

Suomi valmistelee nyt uutta valtakunnallista jätesuunnitelmaa, joka lähetetään sidosryhmien kommentoitavaksi näinä päivinä. Tässä yhteydessä ympäristöministeriö on selvittänyt, kuinka hyvin Suomi on päässyt ensimmäisen, vuonna 2008 julkaistun jätesuunnitelman tavoitteisiin.

Suomi on onnistunut tavoitteessaan hyödyntää materiaalina ja energiana vähintään 70 prosenttia rakentamisen jätteistä. EU:n kierrätystavoitteeseen on vielä matkaa. Maahan on syntynyt uusia kierrätysinnovaatioita. Esimerkiksi kattohuopajäte ja kipsilevyt pystytään nyt kierrättämään asfaltin ja uusien kipsilevyjen raaka-aineeksi.

Yhdyskuntalietteistä sata prosenttia hyödynnetään joko maanparannuskäytössä tai energiana.

Sen sijaan yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteeseen ei päästy: tavoite oli 50 prosenttia, mutta jäätiin 40 prosenttiin. Suomi ei myöskään onnistunut kääntämään yhdyskuntajätemääriä laskuun, vaan jätettä syntyy nyt noin 2,7 miljoonaa tonnia.

”Jätteen synnyn ehkäisyssä, kierrätyksen lisäämisessä ja kiertotalouden näkymisessä arjessa on vielä paljon tehtävää. Se vaatii myös ajatusmallien muutosta, mikä vie pitkään. Kierrätysasteen parantamiseen tarvitaan useita keinoja, myös vahvoja taloudellisia ohjauskeinoja”, Stén summaa.

Hän uskoo, että digitalisoituminen voi parantaa tilastointia. Materiaalitehokkuuden ja jätteen synnyn ehkäisyn arviointiin tarvittaisiin kansainvälisiä indikaattoreita.