Uusi jätelakiesitys siirtää osan kertakäyttöisten muovituotteiden synnyttämän roskan siivoamisesta aiheutuvista kustannuksista kunnilta muovituotteiden tuottajien korvattavaksi.

Tuottajat joutuvat korvaamaan kunnille jatkossa siivouskustannuksia, joita aiheutuu esimerkiksi elintarvikkeiden muovisista kertakäyttöpakkauksista, joustopakkauksista ja kääreistä, muovikasseista, juomamukeista, muovifiltterillisistä tupakantumpeista, kosteuspyyhkeistä ja ilmapalloista.

Tuottajat maksavat näiden roskien siivoamisesta kuntien puhtaanapitovastuulle kuuluvilta alueilta ja muutamilta muilta alueilta.

Tupakantumpeille roskiksia

Lisäksi tuottajien täytyy kustantaa roskaantumista ehkäisevää neuvontaa ja valistusta.

Tuottajat maksaisivat myös tupakantumpeille tarkoitettuja roskiksia, joita kunnat ottavat käyttöön yleisillä alueilla.

Valtioneuvosto antoi 15. syyskuuta esityksen jätelain muutoksesta. Lakimuutos panee täytäntöön niin kutsun SUP-direktiivin (single used plastics) eli tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutuksia vähentämään tarkoitetun direktiivin (2019/904/EU).

Direktiivin tarkoituksena on vähentää eräistä muovituotteista aiheutuvaa roskaantumista erityisesti rannoilla ja vesialueilla.

Kymmeniä miljoonia siivoukseen

Kuntaliitto on selvittänyt syksyllä 2020 kuntien vastuulle kuuluvien jätehuolto- ja siivoustoimien kustannuksia.

Kyselyn perusteella on arvioitu, että kunnat käyttävät vuosittain noin 40–55 miljoonaa euroa puhtaanapitoon, yleisten alueiden jätehuoltoon ja roskien siivoamiseen. Tämä tarkoittaisi noin 7,2 euroa per asukas.

Tarkempia tietoja ei ole, koska roskaamisen aiheuttamia kuluja ei yleensä ole eroteltu kunnissa muista puhtaanapidon kustannuksista.

Kunnat, ympäristöministeriö ja muovipakkausten sekä -tuotteiden tuottajat ovat käynnistäneet valtakunnallisen selvityksen SUP-roskien määrästä, jakautumisesta ja niiden siivouksesta aiheutuvista kuluista.

Ensimmäinen koostumustutkimus valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä. Jatkossa koostumusselvityksiä on toteutettava vähintään kolmen vuoden välein.

Pakkausten ja tupakkatuotteiden tuottajat ovat sopineet Kuntaliiton kanssa, että korvauskaudella 2023–2025 tuottajat maksavat kuntien siivouskuluja käyttäen hyväksyttävänä kustannuksena lukua 4,79 euroa / asukas / vuosi.

Tuottajien kustannusvastuu perustuu vuodesta 2026 alkaen kunnan ilmoittamiin todellisiin siivouskustannuksiin ja roskien koostumusselvityksen tuloksiin.

Ympäristöministeriö asettaa myös seurantaryhmän arvioimaan, mitkä kuntien toteuttamat roskien keräys- ja siivoustoimet ovat toimivimpia, välttämättömiä ja kustannustehokkaita.

Korkki kiinni juomapulloon

Juomapakkauksille tulee lisäksi uusia vaatimuksia. Muovisia juomapulloja, joissa on irrallinen korkki, ei enää saa myydä heinäkuun 2024 jälkeen, vaan korkkien on oltava kiinni pulloissa. Tämä velvoite tulee direktiivistä eikä siinä ole kansallista liikkumavaraa.

Konsulttiselvitys on arvioinut, että Suomessa pullonpalautusjärjestelmän ylläpitäjille aiheutuu vaatimuksesta kymmenien miljoonien eurojen lisäkustannus, sillä pulloissa kiinni pysyvä korkki saattaa edellyttää koko panttilaitekannan uusimista.

Korkkilieka saattaa aiheuttaa nykyisissä laitteissa tukoksen riskin. Markkinoilla ei vielä ole kiinni pysyviä korkkeja, joten niitä ei ole pystytty testaamaan palautusautomaateissa.

Juomapullojen ja korkkien suunnittelussa tulisikin jatkossa huomioida automaattisten palautusjärjestelmien vaatimukset.

Juomapakkausala ja Suomen Standardisoimisliitto SFS ovat mukana EU:n juomapakkausten tuotevaatimusstandardin valmistelussa.

Pantti ja green deal

Tuottajille tulee myös yhteisesti velvoittava tavoite, jonka mukaan Suomessa markkinoille saatettujen juomapullojen valmistuksessa on käytettävä tietty määrä kierrätettyä uusiomuovia.

SUP-direktiivissä on myös juomapakkausten erilliskeräysvaatimuksia. Suomi täyttää nämä vaatimukset panttijärjestelmänsä ansiosta. Panttijärjestelmän kautta muovipulloista palautuu jo nykyisin 92 prosenttia.

Direktiivin vaatimat kertakäyttöisiä elintarvikepakkauksia ja juomamukeja koskevat kulutuksen vähentämistoimet Suomi täyttää vapaaehtoisella green deal -sopimuksella.

Elintarviketeollisuusliitto, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa, Päivittäistavarakauppa sekä Suomen Pakkausyhdistys allekirjoittivat sopimuksen maaliskuussa. Sopimuksen allekirjoittajat sitoutuvat vähentämään annospakkausten kulutusta suosimalla esimerkiksi uudelleenkäytettäviä astioita kertakäyttöisten sijaan.

Palvelu- ja viljelijäpakkauksia

Lakimuutos tuo tuottajavastuun piiriin lukuisia uusia yrityksiä ja toimijoita, sillä tuottajavastuu koskee tästedes myös niitä yrityksiä, joiden liikevaihto on alle miljoona euroa.

Lakiin tulee kuitenkin kaksi uutta pakkausmääritelmää, jotka vähentävät lain piiriin tulevien yritysten lukumäärää.

Palvelupakkausten ja viljelijäpakkausten tuottajia olisivat näiden pakkausten maahantuojat tai valmistajat, eivät ne, jotka pakkaavat elintarvikkeita, maatalous- ja puutarhatuotteita tai muita tuotteita myyntipaikalla.

Siimat ja haamuverkot pois järvistä

Jätelakiesitys siirtää myös muovia sisältävien kalastusvälineiden jätehuollon tuottajien vastuulle.

Suomeen tulee perustettavaksi uusi kalastusvälineiden tuottajayhteisö, jonka toimiala kattaa kaikki muovia sisältävät kalastusvälineet.

Tuottajien on vuoden 2025 alusta lukien järjestettävä muovia sisältävien kalastusvälineiden erilliskeräys.

Erilliskeräyksen järjestämistapa riippuu kalastusvälinetyypistä. Esimerkiksi vapakalastusvälineiden, kuten siimojen ja jigien, keräys voitaisiin järjestää kampanjaluontoisesti.

Sen sijaan seisoville pyydyksille, kuten verkoille, tulisi olla koko maan kattava kiinteiden vastaanottopisteiden verkosto.

Mikä on kertakäyttöinen muovituote?

Jätelakimuutoksen perusteella kertakäyttöisiä muovituotteita ovat:

1) elintarvikepakkaukset eli astiat, kuten kannelliset ja kannettomat rasiat, joissa säilytetään elintarvikkeita, jotka

a) on tarkoitettu syötäväksi välittömästi joko paikalla tai mukaan otettuina,

b) syödään tavallisesti astiasta, ja

c) ovat valmiita syötäväksi ilman kypsentämistä, keittämistä tai lämmittämistä taikka muuta lisävalmistamista;

2) joustavasta materiaalista valmistetut pakkaukset ja kääreet, joiden sisältämä ruoka on tarkoitettu nautittavaksi välittömästi pakkauksesta tai kääreestä ilman lisävalmistamista;

3) tilavuudeltaan enintään kolmen litran juomapakkaukset eli astiat, joita käytetään nesteitä varten, kuten juomapullot ja niiden korkit ja kannet, sekä yhdistelmämateriaalipakkaukset korkkeineen ja kansineen, paitsi lasiset tai metalliset juomapakkaukset, joissa on muovikorkit tai -kannet;

4) muut kuin loppukäyttäjille tyhjinä myytävät juomamukit, niiden korkit ja kannet mukaan luettuina;

5) kevyet muoviset kantokassit.