Kestävyys on etuoikeus

Kestävä kehitys ja ympäristöystävällisyys ovat etuoikeuksia. Toteamus vaikuttaa ehkä hieman väkevältä ja eroaa siitä, mitä kestävyysaihepiirin ympärillä yleensä keskustellaan, mutta se on tärkeä. Se toimii muistutuksena siitä, että kestävän elämäntyylin omaksuminen ja luonnon suojeleminen ovat asioita, joita voi tehdä vain, kun oma hyvinvointi sallii. Eikä tämä rajoitu pelkästään kuluttajiin vaan myös yrityksiin: jos yrityksellä ei ole liiketoimintaa, niin ei voida myöskään tehdä niitä hyviä ratkaisuja luonnon kannalta.

Kiertotalousajattelu lähti kehittymään siitä, kun tarkasteltiin tarkemmin itse luontoa ja sen prosesseja.  Kesällä puut ovat täynnä vihreitä lehtiä, mutta syksyä kohden metsän värimaailma muuttuu liekehtiväksi ja lopulta talven myötä lehdet tippuvat maahan ja harmaus valtaa luonnon.

Talven harmaus ei suinkaan ole elämän kuolema vaan lepohetki, jolloin lehdet palautuvat maahan, jotta puille olisi ravinteita kevättä varten. Niin kevät tuo elon takaisin ja kierto jatkuu vuodesta toiseen. Tämä kierron logiikka ja harmonia ovatkin kiertotalouden ytimessä: materiaaleilla on oma paikkansa ja aikansa eikä mikään koskaan katoa.

Kiertotalouskeskustelussa usein keskitytään materiaalien liikkumiseen ja kierrättämiseen, muttei niihin hyötyihin, joita kiertotalouteen siirtymisestä tulee. Siirtymä ei hyödytä vain luontoa ja liiketoimintaa vaan laajemmin ihmisiä sekä koko yhteiskuntaa.

Keskeisessä roolissa on ajatusmaailman muutos: puhumme usein resurssien rajallisuudesta emmekä siitä, että itse kulutamme niitä siten, että resursseista on tullut rajallisia. Kun ajatusmaailma lähenee kiertotaloutta ja luonnollisia syklejä, palaammekin takaisin aikaan, kun resursseja onkin riittävästi kaikille ja hyvinvointi lisääntyy. Tämä tietenkin vaatii kyseenalaistamaan nykyisen markkinatalouden sekä jatkuvan kasvun tavoittelun, mutta se tuo esille elämän, jossa kaikille on riittävästi ja voimme hyvin. Eikö se ole tavoittelun arvoista? Kuten alussa puhuin kestävyyden etuoikeudesta, se myös korostuu tässä: kun perustarpeet ovat kaikille tyydyttyneet eikä elämä ole vain selviytymistä, voimme vihdoin keskittyä elämään ja onnellisuuteen.

Perustan edellä kuvatun logiikkani kirjallisuuteen mutta myös suomalaisiin kiertotalouden edelläkävijäyrityksiin. Suomi maana on saavuttanut hyvinvoinnissa hyvin korkean tason, jossa monilla on jo perustarpeet tyydytettyinä. Erityisesti muuhun maailmaan verrattuna yrittäjille suunnattuja palveluita on paljon, jolloin voi ajatella, että myös yritysten perustarpeet ovat tyydyttyneet. Mikä sitten motivoi yrityksiä toimimaan kiertotalouden mallien mukaan? Tutkimukseni mukaan yrityksiä motivoivat ideologia, kulttuuri, perinteet, edelläkävijyys, järkevyys, kannattavuus sekä asiakkaiden toiveiden toteutus.

Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu luonnon arvostaminen, joten on loogista, että yritykset ottavat tämän huomioon toiminnassaan. Toisille yrityksille ja erityisesti yrittäjille arvomaailma ja ideologinen tausta on niin vahva, että he haluavat olla mukana pelastamassa maailmaa ja tekemässä muutoksia parempaan päin. Toiset yritykset taas ovat huomanneet, että markkinoilla on tapahtunut muutos: kestäviä ratkaisuja vaativat niin kuluttaja-asiakkaat kuin yritysasiakkaatkin.

Vaikka toisilla aloilla muutoksia on havaittavissa, ei kaikilla aloilla muutos tapahdu niin nopeasti. Esimerkiksi rakentamisessa kestävyyskeskustelu on vielä alkutekijöissään. Toisaalta myös kiertotalousinnovaatiot voivat tulla hyvin yllättäviltä aloilta, ja pienet askeleet kohti oikeaa suuntaa voivatkin tehdä suuren muutoksen ajan myötä. Muutama vesipisara lopulta muodostaa joen tai pahimmassa tapauksessa tulvan. Tärkeää on, että myös niitä pieniä muutoksia tuetaan.

Vaikka kestävyys onkin etuoikeus, on silti pieniä asioita, mitä voimme tehdä edistääksemme muutosta. Pienet askeleet ovat tärkeitä eikä niitä pidä aliarvioida. Vaikka maailmalla on paljon ääniä kertomassa, mitä pitäisi tehdä, vain sinä voit päättää, mikä on sinun kestävyysmatkasi. On monia tapoja elää kestävästi ja ottaa osaa kiertotalouteen. On myös yhtä monta erilaista aloituspistettä. Luota itseesi ja pidä itsestäsi huolta niin loppu tulee kuin itsestään.

Mira Valkjärvi
tutkijatohtori
Turun kauppakorkeakoulu

CICAT2025-hankekonsortion tutkija

Kuva: Turun kauppakorkeakoulu.