”Kiertotaloudessakin tarvitaan jätteenpolttoa”

Eurooppalaisia jätteestä energiaa tuottavia voimalaitoksia edustava kattojärjestö CEWEP (Confederation of European Waste-to-Energy Plants) on huolissaan jätteen dumppaamisen ja avopolton lisääntymisestä Euroopassa.

Järjestön toimitusjohtaja Ella Strengler kertoo, että sen jälkeen, kun Kiina alkoi rajoittaa jätteiden tuontia vuonna 2018, avopoltto ja jätteen laiton dumppaaminen ympäristöön ovat lisääntyneet Euroopassa.

Viime aikoina esimerkiksi Italia, Puola ja Ranska ovat uutisoineet lukuisista laittomista, luonnosta löytyneistä jätekasoista.

Italiassa on todettu satoja tapauksia, joissa jätekasoja on yritetty hävittää sytyttämällä ne tuleen. Avopoltossa jätteistä vapautuu myrkyllisiä savukaasuja.

Kaikkea ei voi kierrättää

Ella Strengler muistuttaa, että Eurooppa tarvitsee jatkossakin tekniset standardit täyttäviä jätteenpolttolaitoksia, joissa jätteistä tuotetaan energiaa korkealla hyötysuhteella ja joissa savukaasut puhdistetaan ja päästöt minimoidaan parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaisesti.

”Jätteenpolttolaitoksilla on kaksoisrooli: Ne muuttavat kierrätykseen kelpaamattomat jätteet energiaksi ja arvokkaiksi raaka-aineiksi. Ne myös täyttävät hygieenisen tehtävän yhteiskunnassamme ja pitävät kiertotalouden materiaalit puhtaana poistamalla haitalliset aineet kierrosta”, Stengler korostaa.

Hän oli vieraana Suomen Kiertovoima KIVO ry:n järjestämässä Kiertotalouspäivässä, joka pidettiin etäseminaarina toukokuun lopussa. Seminaaria seurasi ennätysmäärä, lähes 300 osanottajaa.

CEWEP edustaa 410 eurooppalaista jätteenpolttolaitosta. Euroopassa on kaikkiaan 492 tällaista waste-to-energy-laitosta. Ne pystyvät käsittelemään yhteensä 96 miljoonaa tonnia jätettä.

Jätteen energiasisältöä hyödyntäville laitoksille on tarvetta myös tulevaisuuden kiertotaloudessa, koska kaikki jäte ei sovellu kierrätykseen, Stengler korostaa.

Yli 40 miljoonaa jätetonnia vailla osoitetta

Järjestö on laskenut, että vaikka EU pääsisi tavoitteeseensa kierrättää 65 prosenttia yhdyskuntajätteistä vuonna 2035, osa jätteistä tulee yhä tarvitsemaan jotakin muuta käsittelyratkaisua. EU rajoittaa kaatopaikalle viemisen minimiin.

CEWEP arvioi, että vuonna 2035 Euroopassa syntyy noin 142 miljoonaa tonnia sellaista kotitalouksien, teollisuuden tai elinkeinoelämän jätettä, joka ei kelpaa kierrätykseen. Nykyisin noin sadalle miljoonalle tonnille on olemassa jätteenpolttokapasiteettia.

”Emme tiedä, mitä tehdä noin 41 miljoonalle jätetonnille. Haluaisin rohkaista EU-instituutioita rehelliseen keskusteluun, mitä tälle jätemäärälle pitäisi tehdä”, Stengler herättelee.

Määräarvio perustuu CEWEPin kehittämään kiertotalouden laskentatyökaluun, joka on avoimesti käytettävissä.

Mitä tekee Itä-Eurooppa?

Stengler huomauttaa, että kapasiteettivaje ei kasva näin suureksi, mikäli yhteiskunnat onnistuvat vähentämään jätteen syntymistä. Täytyisi kuitenkin onnistua estämään jopa 160 miljoonan jätetonnin muodostuminen, jotta nykyinen jätehuollon kapasiteetti riittäisi. Tuotanto- ja kulutustottumukset muuttuvat hitaasti.

Stengler ei kannata sitä, että rakennettaisiin lisää jätteenpolttokapasiteettia koko 41 miljoonan tonnin jätemäärälle, mutta hän uskoo, että jätteen energiakäytöllä on oltava jokin rooli ongelman ratkaisemisessa.

Monet Itä-Euroopan maat nojaavat jätehuollossaan yhä kaatopaikkoihin. Kun kaatopaikkaamista rajoitetaan lähivuosina, näiden maiden on keksittävä jokin ratkaisu myös kierrätykseen kelpaamattomille jätteilleen.

EU on suhtautunut nihkeästi jätteenpolttoon. Viime aikoina on spekuloitu jätteenpolton sisällyttämisellä päästökauppaan sekä sillä, että investointeja jätteenpolttolaitoksiin ei pidettäisi enää vastuullisena sijoittamisena.

EU on puhunut myös siitä, tulisiko jätesiirtolainsäädännöllä vaikeuttaa jätteiden vientiä muihin maihin energiahyötykäyttöä varten.

”Jos jätesiirrot jätevoimaloiden välillä vaikeutuvat, mitä Itä-Euroopan maat tekevät saadakseen kaatopaikkaamista vähennettyä, jos ne eivät rakenna omaa jätteenpolttokapasiteettia?” Stengler kysyy.

Hän pelkää, että tilanne voi pahimmillaan johtaa laittomaan jätteen dumppaukseen, jätteen avopolttoon ja kierrätysvirtojen saastumiseen.

Kierrätysmateriaaleihin laatua

Stengler näkee ongelmassa myös tilaisuuden vahvistaa kiertotalousmarkkinoita:

”Tämä on Euroopan tilaisuus rakentaa kierrätyskapasiteettia. Nyt on tehtävä koko ketju, ei vain lajittelua ja keräystä, vaan myös kierrätysmateriaalien jalostusta ja käyttöä. On keskityttävä kierrätysmateriaalien laatuun, jotta saamme markkinat syntymään”, hän sanoo.

Tämä edellyttää, että huonolaatuiset ja haitallisia aineita sisältävät materiaalit voidaan erotella pois kierrätysvirroista. Niistä voidaan tuottaa energiaa jätteenpolttolaitoksissa.

Jätteiden sijoittaminen kaatopaikoille on vähentynyt Euroopassa 33 prosenttiyksikköä vuodesta 2001 vuoteen 2018. Samaan aikaan jätteiden kierrätysaste on noussut 19 prosenttiyksikköä ja jätteen energiahyödyntäminen 12 prosenttiyksikköä.

Kuvat: Elina Saarinen. Jätteenpolttolaitos Wienissä, Itävallassa, tekee energiaa kaupunkilaisten yhdyskuntajätteistä.