Kuinka muovit saataisiin kierrätettyä nykyistä paremmin? Miten taataan, että kerätyille muovijätteille ja muovipakkauksille löytyy uusioraaka-ainekäyttöä? Miten uusiomuoveille synnytettäisiin kysyntää teollisuudessa,…
Kiertotalouspäivät ennustivat tiivistyvää yhteistyötä
Yhä tiiviimpää ja laajempaa yhteistyötä, jonka ytimessä on yhteinen tavoite: Tehdä kiertotaloudesta asiakkaalle mahdollisimman helppoa. Näin voisi tiivistää Suomen Kiertovoima KIVO ry:n toukokuisten Kiertotalouspäivien näkemyksen kiertotalouden tulevaisuudesta.
Yli kaksisataa osanottajaa pääsi seuraamaan Kiertotalouspäivien kaksipäiväisessä webinaarissa keskustelua jätelainsäädännön ja kiertotalouden muutoksista.
Ekosysteemien integraatio
Yhteistyötä vaaditaan läpi sektorirajojen.
Ympäristöteollisuus ja -palvelut ry:n puheenjohtaja ja Lassila & Tikanojan yhteiskuntasuhdejohtaja Jorma Mikkonen visioi, että 15 vuoden kuluttua kiertotalous merkitsee laajasti yhdistyneitä tuotantojärjestelmiä, jotka yhdistävät kokonaisia toimialoja limittyneiksi ekosysteemeiksi:
”Kiertotalousjalostamot integroituvat energia-, biotuote- ja kemianteollisuuteen. Jalostamot tuottavat sähköä, lämpöä, raaka-aineita, ravinteita ja kemikaaleja modulaarisissa prosesseissa”, Mikkonen näkee.
Mikkosen mukaan julkisen sektorin rooli muutoksessa on raivata esteet ja pullonkaulat uusilta kiertotalouden ekosysteemiratkaisuilta sekä luoda kannusteet ohjauskeinojen kautta.
Etenkin uusiomateriaalien kysyntä teollisuuden raaka-aineena kaipaa buustausta.
EU suunnitteleekin jo esimerkiksi sekoitevelvoitetta, joka kasvattaisi kierrätysraaka-aineiden markkinoita. Sekoitevelvoite tarkoittaa, että tietyissä tuotteissa olisi käytettävä jokin vähimmäismäärä uusiomateriaalia.
Kuntalaisille sujuva palvelu
Kiperimmille jätelainsäädäntötyön kiistakysymyksille oli varattu Kiertotalouspäivien ohjelmassa omat osionsa. Kuljetusjärjestelmiä ja pakkausten tuottajavastuuta ruodittiin monelta kannalta.
Uusi jätelaki on siirtämässä pakkausjätteiden ja biojätteiden kuljetusta kuntien vastuulle. Kiinteistön haltijalle jäisi enää saostus- ja umpikaivolietteen ja sekajätteen kuljetusten järjestäminen.
Kainuun jätehuollon kuntayhtymän asiakaspalvelupäällikkö Marjut Kinnunen pitää aitoa yhteistyötä kuntien ja kuljetusyrittäjien välillä välttämättömänä:
”Yhteistyö on onnistumisen avain. Täytyy muistaa, että kuntalaisellehan tätä palvelua tehdään.”
KIVOn asiantuntija Timo Hämäläinen ennakoi, että yhteistyö tulee tiivistymään myös jätelaitosten ja pakkausten tuottajien välillä.
”Jatkossa asukas saa entistä kattavammin kaikki jätehuoltopalvelut yhdeltä luukulta.”
Suomeen on tarkoitus rakentaa joulukuuhun mennessä valtakunnallinen sopimus pakkaustuottajayhteisön, KIVOn ja Kuntaliiton välillä asuinkiinteistöjen pakkauskeräyksen operatiivisesta toteuttamisesta.
Suomen Pakkausyhdistyksen toimitusjohtaja Antro Säilä muistutti, että neuvottelut ovat käynnissä kuntien ja pakkaustuottajien välillä myös roskien siivouksen toteuttamisesta.
”Kuntien vastuulla olevien ulkoilualueiden siivouskustannusvastuu siirtyy tuottajille.”
Säilä arvioi, että tulevaisuudessa siintää pakkaustuottajien sataprosenttinen vastuu pakkausjätehuollon kuluista.
Kuntien jäteyhtiöt ovat toteuttaneet yhteistyössä monenlaisia kiertotalouden edistämishankkeita. Esimerkiksi biojätteen lajitteluintoa kasvattava Rakasta joka murua -kampanja on ollut näkyvästi esillä mediassa ja somessa.
Juuri on käynnistynyt hanke, jossa jätteiden lajitteluohjemerkkejä yhtenäistetään sekä kansallisesti että kansainvälisesti.
Piktogrammijärjestelmässä kullekin jätelajille määritellään sitä kuvaava väri, symboli ja termi. Selkeä ja yhtenäinen järjestelmä helpottaa jätteiden lajittelua ja soveltuu jäteastioiden ja jätteen vastaanottopisteiden lisäksi muun muassa pakkauksissa käytettäväksi.
”Neuvottelut piktogrammien käyttöönoton toteuttamisesta ovat alkamassa sidosryhmien kanssa kesän aikana”, kertoo projektipäällikkö Iira Niemeläinen KIVOsta.
Kuvitus: Linda Saukka-Rauda.