Kuluttaja kääntyy kierrätysmuoviin

5.6.2018

Yksi maailman suurimmista urheilubrändeistä on hylkäämässä neitseelliset muovituotteet. Miten muoviteollisuus reagoi muutospaineisiin?

”Ennustan, että viiden vuoden päästä kuluttajat eivät osta enää ollenkaan neitseellisistä muoveista valmistettuja tuotteita.”

Näin totesi Adidasin globaalista brändistrategiasta vastaava James Carnes IFAT-messujen avajaisissa Münchenissä 14. Toukokuuta 2018 muovijätepaneelissa.

Adidas tähtää siihen, että kuuden vuoden päästä kaikki yhtiön käyttämä polyesteri on sataprosenttisesti kierrätettyä uusiomuovia. Carnesin mukaan draiveri ovat kuluttajat, jotka ovat heränneet muutaman viime vuoden aikana vaatimaan kierrätystä.

Kalaverkot uusionailoniksi

Merestä kerätystä muovijätteestä valmistetut Adidas Parley -lenkkarit ovat olleet hitti. Yhtiö valmistaa niitä nyt noin miljoona paria vuodessa, mutta tuotantoa skaalataan koko ajan ylöspäin.

Partnerina toimiva italialainen Aquafil valmistaa uusiomuovin keräämällä merestä esimerkiksi kalaverkkoja ja muuta muoviroskaa, jonka se jalostaa kemiallisesti, siis depolymerisoi takaisin monomeereiksi. Kemiallisen kierrätyksen avulla muovista tulee laadultaan täysin neitseellisen veroista, vakuuttavat sekä Adidaksen Carnes että Aquafilin Giulio Bonazzi:

”Voimme valmistaa kilosta jätettä kilon uusionailonia. Kemiallinen kierrätys mahdollistaa muovien ikuisen kierron. Se on mekaanisesta askelesta seuraava”, Bonazzi selittää ja jatkaa:

”Kuluttajat ovat selvästi muuttamassa tapojaan. Jos tuote ei ole kierrätettävä tai kierrätetty, sitä on yhä vaikeampi myydä.”

Adidas on käynnistänyt tuotantoprosessiensa muuttamisen voidakseen siirtyä hiljalleen uusiomuoveihin ja vähentääkseen muovien käyttöä ylipäätään.

”Suljemme kierron käyttämällä kemiallista kierrätystä. Korvaamme neitseellistä muovia kierrätysmuovilla. Mutta seuraava askel on muuttaa tuotantoprosessejamme. Suunnittelemme tuotteitamme niin, että ne olisi helpompi kierrättää. Tuotteet kootaan yleensä liimalla, joten kehitämme teknologiaa, jolla tuotteen voisi ”hitsata” yhteen, jotta kierrätys olisi helpompaa. Kutsumme tätä biooniseksi liimaksi”, Carner sanoo ja kertoo muutoksen olevan hyvin hidasta, mutta vääjäämätöntä.

Ikuisesti kestävä kertakäyttöinen

Kim Cornelius Detloff ympäristöjärjestö Nabusta uskookin, että tuotesuunnittelussa on tapahduttava fundamentaalinen muutos. Hän on huolissaan siitä, että globaalisti tuotetaan vuosittain jo yli 330 miljoonaa tonnia muoveja, ja tuotanto yhä vain kiihtyy. Silti vain 7-8 prosenttia Euroopan käyttämästä muovista on uusiomuovia.

Detloff peräänkuuluttaa muoviveroa, maksua kertakäyttöisille muoveille sekä arvonlisäveron poistamista uusiomuoveilta. Hän toivoo myös laillisesti sitovia velvoitteita, sillä kaikkea ei saa jättää yritysten vapaaehtoisten toimien varaan.

”Nyt on selvästi momentum: muovit ovat yleisessä keskustelussa ja politiikassa. Nyt on hetki tehdä ratkaisuja”, hän sanoo viitaten esimerkiksi merten muovijäteongelmaan.

Paneelikeskusteluun osallistui myös Emily Penn, joka on perustanut eXXpedition North Pacific -hankkeen tutkimaan merten muovijäteongelmaa.

EXXpedition North Pacificin pääsponsori on tänä vuonna Tomra, joka kerää ja kierrättää noin 35 miljardia juomapakkausta joka vuosi. Tutkimushankkeen laiva lähtee juhannuksena seilaamaan halki Tyynenmeren jätepyörteen.

Penn ihmettelee, että yhä vieläkin valmistamme esineitä, jotka on suunniteltu käytettäväksi vain kerran, materiaalista, joka kestää ikuisesti.

”Muoviteollisuus syntyi aikoinaan halusta parantaa elämää. Nyt näemme, millaisia ei-toivottuja seurauksia sillä on ollut. Meri on täynnä pikkurillin kynttä pienempää muovia, jota ei saa merestä enää millään pois”, Penn tiivistää.

”Uskon, että muoviteollisuudella on nyt hetki reagoida. Jos parin vuoden päästäkään ei ole tapahtunut mitään, muoviteollisuudesta tulee helposti yleisön silmissä se paha tyyppi.”

”Olemme keksineet muovit, mutta emme vastuullista tapaa tuoda tuotteet ihmisille. Muoviteollisuutta uhkaa negatiivinen imago. Siksi tahdomme olla mukana taistelemassa ongelmaa vastaan”, Plastics Europen Rudiger Baunemann sanoo.

Hän pohtii, että ehkä pelkkä pakkausmateriaalin vähentäminen ei enää riitä, vaan muoviteollisuuden on katsottava myös kierrätettävyyttä. Nyt esimerkiksi monikerrospakkauksia on vaikea kierrättää.

Mikromuovit talteen jätevesistä

Muovien kierrätys ja muovijäteongelman ratkaiseminen olivat Saksassa pidettyjen IFAT-messujen tärkeimpiä teemoja.

Esimerkiksi Saksan opetus- ja tutkimusministeriö on käynnistänyt 18 projektia muovijäteongelman ratkaisemiseksi Plastik in der Umwelt -ohjelmassaan. Yksi projekteista on Darmstadtin teknisen yliopiston EmiStop-projekti, jossa tunnistetaan ja talteenotetaan teollisten jätevesien mikromuovipäästöjä.

”Olemme kehittäneet innovatiivisia analyysimenetelmiä, kuten DSC-skannauksen. Saamme hyvin tarkasti tietoon mikromuovihiukkasten määrän ja massan, jonka jälkeen saamme ne saostettua talteen kemikaaleilla”, tutkija Hajo Bitter kertoo.

Kuva: IFAT/ Messe München. Muovien kierrätys ja muovijäteongelman ratkaiseminen olivat Saksassa pidettyjen IFAT-messujen tärkeimpiä teemoja.