Kunnallisten jäteyhtiöiden markkinaehtoisesta myynnistä häviää lähivuosina jopa 50 miljoonaa euroa – Syntyykö alalle riittävästi vastaavia yksityisiä palveluita?

(Tilaajille.) Valtaosa nykyisistä kunnallisista jäteyhtiöistä joutuu pakon edessä leikkaamaan nykyisiä markkinaehtoisia palveluitaan. Kuntayhtiöiden markkinaehtoista jätehuoltopalveluvalikoimaa supistaa tulevaisuudessa kaksi toisistaan erillistä lainsäädännön muutosta. Ensinnäkin, Euroopan tuomioistuin (EUT) linjasi tammikuussa, että kunnallisten sidosyksiköiden perustamien tytäryhtiöiden liikevaihto on laskettava mukaan markkinaehtoiseen ulosmyyntiin. Tämä tarkoittaa käytännössä, että jos suomalainen kunnallinen jäteyhtiö haluaa säilyttää sidosyksikköasemansa, sen yhteenlaskettu markkinaehtoisten palveluiden ulosmyynti edes tytäryhtiöissä ei saa ylittää tiettyä rajaa. Toiseksi, hallitus on nyt Suomessa ehdottamassa, että tämä ulosmyyntiraja tiukkenee myös jätehuoltoalalla viiteen prosenttiin nykyisestä 10 prosentista. Konsulttiyhtiö Owal Groupin tekemän vaikutustenarvion mukaan näiden linjausten yhteisvaikutukset johtaisivat Suomessa siihen, että merkittävä osa nykyisistä kunnallisista jäteyhtiöistä ylittäisi ulosmyyntirajat. Ne voisivat joutua supistamaan, järjestelemään uudelleen, myymään pois tai jopa lakkauttamaan markkinaehtoisia palvelukokonaisuuksiaan säilyttääkseen sidosyksikköasemansa. 16 kunnallista jäteyhtiötä kaikkiaan 26 nykyisestä jäteyhtiöstä ylittäisi ehdotetun viiden prosentin ulosmyyntirajan. Jätemaksut todennäköisesti nousevat Ehdotetut sääntelymuutokset vähentäisivät konsulttiyhtiön selvityksen mukaan kunnallisten jäteyhtiöiden markkinaehtoista toimintaa noin 48–58 miljoonan euron edestä. Jo pelkkä Euroopan tuomioistuimen ratkaisu vähentää kuntayhtiöiden sallittua ulosmyyntiä laskennallisesti noin 24 miljoonalla eurolla vuodessa. Hallituksen esitys ulosmyyntirajan tiukentamisesta viiteen prosenttiin pakottaisi kuntayhtiöt leikkaamaan ulosmyyntiään reilusti tätä enemmän. Selvitysraportin mukaan markkinaehtoisen myynnin vähentäminen kutistaa jäteyhtiöiden käsittelemiä jätemääriä ja nostaa sitä kautta käsittelyn yksikkökustannuksia. Tämä voi lisätä painetta korottaa kuntalaisten sekä palveluja ostavien yritysten jätemaksuja. Linjauksista saattaa seurata jopa palvelutoiminnan alasajoja Vaikutuksia arvioinut konsulttiyhtiö Owal Group tarkastelee hallituksen tekemän jätelakimuutosesityksen vaikutuksia suomalaiseen jätehuoltokenttään. Myös Euroopan tuomioistuimen ratkaisulla on vaikutuksia, koska se muuttaa vakiintunutta tulkintaa tytäryhtiöiden asemasta sidosyksikkösääntelyssä. Tytäryhtiöiden toiminta huomioidaan jatkossa osana sidosyksiköiden ulosmyyntiä. Raportti korostaa, että selvitystä tehdessä EUT:n ratkaisun yksityiskohtaisiin vaikutuksiin liittyvät kysymykset olivat vielä osittain auki. Ei ole vielä tiedossa, kuinka EUT:n ratkaisun soveltaminen käytännössä vaikuttaa laskelmiin. Joka tapauksessa hallituksen ehdottama ulosmyyntirajan tiukennus sekä EUT:n linjaus edellyttävät kunnallisilta jäteyhtiöiltä sitä, että niiden on tarkasteltava uudestaan, miten ne järjestelevät toimintonsa ja millaisia palveluita ne haluavat tarjota markkinoilla. Saattaa olla, että linjaukset vaatisivat kuntayhtiöitä myymään, lakkauttamaan tai uudelleenjärjestelemään tytäryhtiöitään. Uudelleenjärjestelyt edellyttävät hallinnollisia töitä. Ulosmyyntirajan kiristyminen vähentää jäteyhtiöiden markkinaehtoista toimintaa, mikä vähentää jäteyhtiöiden tuloja, supistaa käsiteltäviä jätemääriä ja siten heikentää käsittelylaitosten käyttöastetta. Raportti ennakoi, että merkittävät jätevolyymimuutokset voivat johtaa laitosten tai palveluiden tilapäisiin keskeytyksiin tai jopa toiminnan alasajoon. Mittakaavaetu saatetaan menettää Kunnalliset jäteyhtiöt myyvät markkinaehtoisesti palveluitaan esimerkiksi rakennusalan, kaupan, teollisuuden ja maatalouden yrityksille ja toimijoille. Lisäksi kuntaomisteisilta jäteyhtiöiltä etenkin jätteenpolttoa, kaatopaikkasijoitusta ja biojätteen käsittelyä koskevia palveluita ostavat jätehuoltoalan yksityiset yritykset, joilla ei itsellään ole tarjota asiakkailleen tällaiseen palveluun soveltuvaa infraa, sekä pienet jätteenkuljetusyritykset. Owal Groupin raportti tuo esiin sen, että jätteen käsittelylaitosten rakentaminen edellyttää pitkäkestoisia ja suuria investointeja ja riittävän suuria jätevolyymeja. Siksi pienemmillä toimijoilla ei yleensä ole mahdollisuutta perustaa tällaisia laitoksia. Rinnakkaisten, toistensa kanssa kilpailevien laitosten rakentaminen ei ole taloudellisesti tehokasta, jos se johtaa laitosten toimimiseen vajaakapasiteetilla. Jätehuollossa suuret laitokset tuottavat mittakaavaetua: kun käsiteltävät jätemäärät yksittäisessä laitoksessa tai käsittelyalueella kasvavat, käsittelyn yksikkökustannukset pienenevät. Tämä periaate on johtanut Suomessa siihen, että kunnat ovat perustaneet yhteisiä jäteyhtiöitä. Ne voivat rakentaa infraa kuten laitoksia, vastaanottoasemia, käsittelykenttiä ja loppusijoitusalueita käsittelemään kyseisen alueen jätemääriä keskitetysti ja kustannustehokkaasti. Myös jätteen kuljetuksessa yksikkökustannukset alenevat, kun kuljetettavan jätteen määrä kasvaa. Jätemaksut voivat kasvaa Markkinaehtoisen toiminnan supistaminen vaikuttaisi kustannusrakenteeseen eniten niissä jäteyhtiöissä, jotka ovat investoineet omaan käsittelykapasiteettiin kuten bio- ja polttolaitoksiin. Näillä alueilla kunnallisen jäteyhtiön käsiteltäväksi saamien jätemäärien väheneminen nostaa yksikkökustannuksia eniten. Owal Group arvioi haastatteluihin ja tietolähdeaineistoihin pohjautuen, että kustannukset saattavat kasvaa vaihdellen muutamasta prosentista lähes 20 prosenttiin. Myös kuntalaisilta ja yrityksiltä perittävät jätemaksut voisivat arvioiden mukaan nousta keskimäärin joitakin prosentteja. Vaikutusten suuruus riippuu kuitenkin myös siitä, voidaanko markkinaehtoisia jätevirtoja korvata joillain toisilla jätevirroilla. Yksityiset yritykset ostavat kunnallisten jäteyhtiöiden palveluita Kuntayhtiöiden palveluita tarvitaan etenkin rakennus- ja purkujätteissä, maa-aineksissa, teollisuusjätteissä, energiahyödyntämiseen ohjattavissa sekajätteissä sekä lietteissä. Yksityiset toimijat ostavat kuntayhtiöiltä myös vaarallisten jätteiden ja erityisjätteiden kuten terveydenhuollon jätteiden käsittelypalveluita. Kunnallisten jäteyhtiöiden tytäryhtiöt myyvät samankaltaisia palveluita, etenkin maa- ja kiviainesten vastaanottoa ja käsittelyä, polttoaineena hyödynnettävien jätteiden käsittelyä, lämmöntuotantoa, pilaantuneiden maiden vastaanottoa, biokaasun tuotantoa ja jakelua sekä erikoistuneempia palveluita kuten tietoturvamateriaalien käsittelyä. Markkinaehtoisen ulosmyynnin lisäksi jätteentuottajat ja jätehuoltoalan yksityiset yritykset ostavat kuntaomisteisilta jäteyhtiöiltä käsittelypalveluita TSV-palvelun eli toissijaisen vastuun nojalla tarjottavina palveluina. TSV-palvelut sisältävät käytännössä samoja palveluita ja jätejakeita kuin markkinaehtoisesti tarjotut palvelutkin. Ne kuitenkin sovitaan eri tavoin kuin markkinaehtoiset palvelut. Käytännössä TSV-palvelut on toteutettava Materiaalitorin kautta. Prosessia on kritisoitu hitaaksi ja epäkäytännölliseksi. Hallituksen esitykseen sisältyy ehdotuksia Materiaalitorin käytön sujuvoittamiseksi, mutta ehdotukset myös lisäisivät hallinnollista taakkaa. Kuinka jäteasemapalvelut hoituvat harvaan asutuilla alueilla? Owal Group ennakoi, että ulosmyyntirajojen kiristyessä osa aikaisemmin markkinaehtoisesti tarjotuista palveluista saattaa siirtyä TSV-palveluiksi niillä alueilla, joilla on markkinapuutetta kyseisistä palveluista. Se, tarjoavatko kunnalliset jäteyhtiöt tässä tapauksessa omia palveluitaan markkinatoimijoille TSV:nä, riippuu siitä, soveltuuko TSV-menettely jäteyhtiön käsittelykapasiteettiin. Uudessa sääntelytilanteessa jäteyhtiöt valitsevat, mitä palveluita ne jatkavat. Selvitys huomauttaa, että tämän seurauksena tietyt käsittelypalvelut tai tiettyiin jätejakeisiin liittyvät palvelut voivat vähentyä merkittävästi tai loppua kokonaan. Yritysten saattaa olla entistä vaikeampaa hankkia esimerkiksi kaatopaikkapalveluita. Kaatopaikkojen perustaminen, ylläpitäminen, lupaprosessit ja jälkihuolto aiheuttavat kunnallisille jäteyhtiöille isoja kiinteitä kustannuksia. Ne on joka tapauksessa hoidettava, vaikka markkinaehtoinen myynti vähenisi ulosmyyntirajoitusten takia. Jos kuluja ei saada katettua, osa kaatopaikoista saatetaan joutua sulkemaan etuajassa. Myös yritysten tarvitsemat jäteasematoiminnot voivat vähentyä. Suomessa toimii arviolta 250–300 kuntaomisteisen jäteyhtiön jäteasemaa. Yksityisten jätehuoltoyritysten jäteasemaverkosto on huomattavasti suppeampi: noin 50–60 jäteasemaa. Siirtokuormausasemat ja kuljetuspalvelut paikkaavat osittain alueellisia puutteita. Owal Group kuitenkin ennakoi, että etenkin harvaan asutuilla alueilla yritysten pienkuormien vastaanotossa saattaa ilmaantua aitoa markkinapuutetta. Jos Materiaalitorin käytännöt ja siihen liittyvä hallinnollinen byrokratia ovat liian kankeita toissijaisen vastuun nojalla tarjottaviin palveluihin, on myös riski, että pienjätekuormia päätyy dumpattavaksi luontoon. Missä käsitellään yritysten poltettava jäte? Etenkin yritysjätteen polttokäsittelyn saatavuus voi heikentyä. Suomessa toimivista yhdeksästä jätteenpolttolaitoksesta kahdeksan on kuntien, kuntien omistamien energiayhtiöiden tai jäteyhtiöiden omistuksessa. Jos jäteyhtiöt voisivat myydä jätteenpolttokapasiteettia entistä vähemmän markkinaehtoisesti, yksityiset jätehuoltoyritykset joutuisivat joko hankkimaan jätteenpolttopalvelut suoraan sitä tarjoavilta polttolaitoksilta tai toimittamaan poltettavat jätteensä vientiin ulkomaille. Vaikka jätevoimaloissa on tällä hetkellä ylikapasiteettia, sopimusten ja omistusrakenteiden vuoksi markkinoilta saa ostettua vain rajoitetusti polttokapasiteettia. Kuntayhtiöt ovatkin huolissaan, missä yritysten kierrätyskelvoton sekajäte sitten käsitellään jatkossa, jos kunnalliset jäteyhtiöt eivät enää voi myydä tätä palvelua. Biojätteen käsittelyn osalta tilanne on parempi, sillä markkinoilla toimii myös yksityisiä tai valtio-omisteisia biojätehuoltoa tarjoavia yhtiöitä. Rakennus- ja purkujätteessä avautuu bisnesmahdollisuuksia Kun kunnalliset jäteyhtiöt vähentävät ja supistavat markkinaehtoisia palvelujaan, tästä aukeaa uusia markkinoita jätehuoltoalan yksityisille yrityksille. Ulosmyyntirajan kiristyminen voi johtaa siihen, että osa jätehuoltomarkkinoiden liikevaihdosta siirtyy kuntaomisteisilta yhtiöiltä yksityisille yrityksille. Raportti näkee, että jätehuoltoalan yritysten liiketoimintamahdollisuudet voivat kasvaa erityisesti rakennus- ja purkujätteen käsittelyssä, biojätteen käsittelyssä sekä erikoistuneissa kierrätyspalveluissa. Selvitystä varten haastatellut yksityiset jätehuoltoyritykset arvioivat sääntelymuutosten vaikutuksia myönteisesti omaan liiketoimintaansa. Yritykset arvioivat, että ulosmyyntirajojen tiukentaminen lisää yritysten liikevaihtoa ja työllistää uusia työntekijöitä. Yritykset suunnittelivat todennäköisesti lisäävänsä investointejaan jopa miljoonia euroja. Selvitysraportti huomauttaa, että osa ulosmyynnistä siirtyisi kuitenkin TSV-palvelun piiriin eikä yksittäisten jätehuoltoalan yritysten bisnekseksi. Yksityiset yritykset eivät pysty ainakaan lyhyellä aikavälillä merkittävästi tarjoamaan kaatopaikkasijoitusta tai polttokäsittelyä, koska investoinnit ovat suuria ja vaativat tasaisia, isoja jätevolyymejä. Polttokapasiteetin ja kaatopaikkasijoituksen osalta raportti ennakoi, että sääntelymuutokset voivat jopa heikentää yksityisten jätehuoltoyritysten asemaa, jos ne eivät jatkossa saisi hankittua näitä käsittelypalveluita kuntayhtiöiltä. Sääntelymuutokset voivat myös nostaa yksityisten jätehuoltoyritysten kustannuksia. 20 prosentin ulosmyyntirajaa ei tutkittu Kun EUT:n ratkaisu tammikuussa tuli julki, moni kunnallisen jäteyhtiön edustaja toivoi, että Suomi nostaisi ulosmyyntirajaa samalle tasolle eli 20 prosenttiin, mitä noudatetaan yleisesti Euroopassa. Tämä antaisi mahdollisuudet hyödyntää jo rakennettua käsittelyinfrastruktuuria jatkossakin kustannustehokkaasti. Suomessa tiukempaa ulosmyyntirajaa on aiemmin eduskunnassa perusteltu nimenomaan sillä, että ulosmyyntirajaus koskee vain emoyhtiötä, eikä tytäryhtiöiden toimintaa rajoiteta ulosmyyntisääntelyn perusteella. EUT:n ratkaisun mukaan tämä tulkinta ei enää päde. Nyt myös tytäryhtiöiden myynti lasketaan emoyhtiön ulosmyyntiin. Hallitus tai ympäristöministeriö ei kuitenkaan pyytänyt Owal Groupia arvioimaan, millaisia vaikutuksia olisi sillä, jos Suomi ulosmyyntirajojen tiukentamisen sijasta päinvastoin suurentaisi jäteyhtiöiden ulosmyyntirajaa eurooppalaiselle tasolle, 20 prosenttiin. Hallituksen edistysluonnoksessa todetaan, että ulosmyyntirajan nostamista 20 prosenttiin ei esitetä, koska ehdotus ei olisi hallitusohjelman mukainen. Jätelakiesityksen perusteluissa kuitenkin todetaan, että 20 prosentin ulosmyyntiraja ehkäisisi paremmin EUT:n ratkaisusta mahdollisesti aiheutuvat ennakoimattomat ja hallitsemattomat seuraukset. Ulosmyyntiraja ei ole säilymässä nykyisellään Owal Group tutki siis kolmea vaihtoehtoa: 10 prosentin ulosmyyntirajaa eli nykyistä ulosmyyntirajaa tilanteessa, jossa on huomioitu mahdolliset Euroopan tuomioistuimen ratkaisun muutosvaikutukset, viiden prosentin ulosmyyntirajaa sekä viiden prosentin ja 500 000 euron rajaa yhtiötä kohden. Näistä vaihtoehdoista 10 prosentin ulosmyyntirajalla oli kaikkein pienin markkinaehtoisen myynnin vähennys nykytilanteeseen verrattuna. Jätelakiesityksen perusteluissa todetaan, että ulosmyyntirajan säilyminen ennallaan voisi jossain määrin tehostaa käytettävissä olevan jätteenkäsittelykapasiteetin käyttöä verrattuna tilanteeseen, jossa raja laskisi viiteen prosenttiin. Korkeampi ulosmyyntiraja antaisi liikkumavaraa, jonka turvin kuntaomisteinen jäteyhtiö voisi tarvittaessa myydä vapaana olevaa hyödyntämis- ja käsittelykapasiteettiaan markkinaehtoisesti asiakkailleen. 10 prosentin ulosmyyntiraja mahdollistaisi laskennallisesti 47 miljoonan euron markkinaehtoisen toiminnan, jätelakiesitys toteaa. Ulosmyyntiraja ei ole kuitenkaan nyt tehdyssä jätelakiesityksessä säilymässä ennallaan 10 prosentissa, koska hallitusohjelman tarkoituksena on rajata merkittävästi kuntien jäteyhtiöiden markkinaehtoista toimintaa. Jätelakiesityksen perustelujen mukaan EUT:n ratkaisu vaikuttaa välittömin seurauksin vain kuuteen kunnan jäteyhtiöön, kun taas muut kunnan jäteyhtiöt voisivat pitää markkinaehtoisen toimintansa käytännössä nykytilanteen mukaisena. Merkittäviä seurauksia jätehuoltojärjestelmälle Owal Group arvioi, että kaiken kaikkiaan nyt ehdotetut sääntelymuutokset vaikuttaisivat merkittävästi suomalaisen jätehuollon toimivuuteen. Ne lisäisivät yksityisten jätehuoltoyritysten bisnesmahdollisuuksia, mutta samalle ne voivat kasvattaa jätemaksuja paitsi kuntalaisille, myös yksityisille jätehuoltoyrityksille. Muutokset voivat heikentää joidenkin jätehuoltopalveluiden saatavuutta, pidentää kuljetusmatkoja ja sitä kautta lisätä kuljetuksen päästöjä ja heikentää jätehuollon kustannustehokkuutta. Vaikutusten arviointiin liittyy kuitenkin huomattavia epävarmuuksia tilanteessa, jossa Euroopan tuomioistuimen tulkinta on edelleen kesken. Teksti: Elina Saarinen, Uusiouutiset Kuva: Canva AI. Euroopan tuomioistuimen päätös ja hallituksen kaavailema ulosmyyntirajan tiukentaminen pakottavat kuntaomisteiset jäteyhtiötä supistamaan, uudelleenjärjestelemään ja ehkä jopa lakkauttamaan markkinaehtoisia palveluitaan. (Toimituksen huomio: Kuvituskuva on luotu tekoälyllä.)

(Tilaajille.) Valtaosa nykyisistä kunnallisista jäteyhtiöistä joutuu pakon edessä leikkaamaan nykyisiä markkinaehtoisia palveluitaan. Kuntayhtiöiden markkinaehtoista jätehuoltopalveluvalikoimaa supistaa tulevaisuudessa kaksi toisistaan erillistä lainsäädännön muutosta. Ensinnäkin, Euroopan tuomioistuin (EUT) linjasi tammikuussa, että kunnallisten sidosyksiköiden perustamien tytäryhtiöiden liikevaihto on laskettava mukaan markkinaehtoiseen ulosmyyntiin. Tämä tarkoittaa käytännössä, että jos suomalainen kunnallinen jäteyhtiö haluaa säilyttää sidosyksikköasemansa, sen yhteenlaskettu markkinaehtoisten palveluiden ulosmyynti edes tytäryhtiöissä ei saa ylittää tiettyä rajaa. Toiseksi, hallitus on nyt Suomessa ehdottamassa, että tämä ulosmyyntiraja tiukkenee myös jätehuoltoalalla viiteen prosenttiin nykyisestä 10 prosentista. Konsulttiyhtiö Owal Groupin tekemän vaikutustenarvion mukaan näiden linjausten yhteisvaikutukset johtaisivat Suomessa siihen, että merkittävä osa nykyisistä kunnallisista jäteyhtiöistä ylittäisi ulosmyyntirajat. Ne voisivat joutua supistamaan, järjestelemään uudelleen, myymään pois tai jopa lakkauttamaan markkinaehtoisia palvelukokonaisuuksiaan säilyttääkseen sidosyksikköasemansa. 16 kunnallista jäteyhtiötä kaikkiaan 26 nykyisestä jäteyhtiöstä ylittäisi ehdotetun viiden prosentin ulosmyyntirajan. Kuva: Taulukko Owal Group. Ulosmyyntirajan ylittävien jäteyhtiöiden lukumäärä ja väestömäärä jäteyhtiöiden toiminta-alueilla eri ulosmyyntirajoituksilla, EUT:n ratkaisu huomioiden. Jätemaksut todennäköisesti nousevat Ehdotetut sääntelymuutokset vähentäisivät konsulttiyhtiön...

Tilaa Uusiouutiset-lehden digitunnukset kestotilauksena! Saat henkilökohtaiset tunnukset kaikkeen Uusiouutisten digisisältöön, kuten uutiskirjeen vain tilaajille -uutisiin, verkkoartikkeleihin ja Uusiouutisten näköislehteen sekä pääsyn sähköiseen arkistoon. HUOM: Kiertotalouden erikoislehti on hyvä ammatillisen osaamisen kehittämisen väline, joten voit pyytää tilausta myös työnantajaltasi.

Tilaa tunnukset

Uusin lehti