Kokonainen rullakollinen joulukuusen jalkoja. Liukuhihnoittain kirjoja. Kasoittain mattoja, laatikoittain jouluvaloja, häkkikärry täynnä lautapelejä.

Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksella on Nihtisillan keskuksessa tilaa yhteensä 10 000 neliötä. Täällä vastaanotetaan, lajitellaan, tarkistetaan ja kunnostetaan vuosittain kolmisen miljoonaa kiloa kaikkea, mitä kodeista voi löytyä.

Nihtisilta on yksi Suomen uudelleenkäytön osaamiskeskuksista. Täällä käytetty tavara saa uusia käyttökierroksia, todennäköisesti samassa tarkoituksessa, johon se on alun perin valmistettukin.

Toiminnan ansiosta säästetään valtavasti luonnonvaroja. Kierrätyskeskuksen myymälässä asioiva näkee kassakuitistaan suoraan, kuinka monta kiloa luonnonvaroja juuri hänen ostoksensa säästää.

”Viime vuonna Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen toiminnan ansiosta säästyi 51 miljoonaa kiloa kiinteitä luonnonvaroja. Määrä vastaa noin 1 269 suomalaisen vuotuista luonnonvarojen kulutusta”, kertoo Kierrätyskeskuksen kiertotalous ja kestävä elämäntapa -toiminnan johtaja Hanna Lilja.

Tietoa uupuu

Etenkin sähkö- ja elektroniikkalaitteiden hankinta käytettynä on luonnonvarojen säästöteko.

Suomalaiset myyvät ja lahjoittavat paljon myös huonekaluja ja tekstiileitä.

Suomen ympäristökeskus (SYKE) on selvittänyt nyt ensimmäistä kertaa osana Circwaste-hanketta, kuinka paljon tuotteita ja tavaroita Suomessa kiertää uuteen käyttöön.

Tietoa uudelleenkäytöstä on vain vähän saatavilla. SYKEn ensimmäinen selvitys perustui toimijoille kuten kirpputoreille, kunnallisille jätekeskuksille ja käytetyn tavaran verkkokaupoille tehtyyn kyselyyn. Siihen vastasi 47 toimijaa.

Alustavien tulosten perusteella kyselyyn vastanneet ohjaavat tekstiilejä uudelleenkäyttöön 15 miljoonaa kiloa, huonekaluja melkein saman verran. Selvitys tutki myös sähkö- ja elektroniikkalaitteiden sekä rakennustuotteiden uudelleenkäyttömääriä.

”Tämä on ensimmäinen kerta, että selvitimme Suomen uudelleenkäyttömääriä EU-raportointia varten. Selvitys on tarkoitus toistaa joka kolmas vuosi”, kertoo Suomen ympäristökeskuksen suunnittelija Joona Koskinen.

Toimijoilla itselläänkään ei välttämättä ole tarkkaa, tuoteryhmäkohtaista tietoa uudelleenkäytöstä.

”Vaikka selvitystä pidettiin kentällä tarpeellisena, moni koki kyselyyn vastaamisen vaikeaksi tai miltei mahdottomaksi, koska tavaraa ei lasketa eikä punnita. Jatkossa selvitystä on tarkoitus kehittää”, Koskinen sanoo.

Uudelleenkäyttökelpoista jää jätteeksi

Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen Hanna Lilja kertoo, että yhdyskuntien jätevirroissa on arviolta 10–45 % sellaista tavaraa, joka voisi yhä kelvata uudelleenkäyttöön. Nykyisin uudelleenkäytön volyymi on 1–4 prosenttia jätevirrasta.

Kierrätyskeskuksessa on kuitenkin päästy tätä huomattavasti korkeampiin uudelleenkäyttöasteisiin. Siksi Lilja uskookin, että uudelleenkäyttömäärät voitaisiin Suomessa vähintään kymmenkertaistaa.

Suomen valtakunnallinen jätesuunnitelma ja sitä toteuttava Circwaste-hanke pyrkivät lisäämään uudelleenkäyttöä. Tarkoituksena on esimerkiksi perustaa kansallinen uudelleenkäyttöverkosto. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus koordinoi tätä Circwasten osahanketta.

Verstaat varmistavat laadun

Uudelleenkäytön toteutumisen kannalta on tärkeä varmista, että käytetyt tuotteet ovat laadukkaita.

Espoon Nihtisillan Kierrätyskeskuksessa tämä toteutuu verstastoiminnan avulla.

Pyöräverstas huoltaa ja korjaa polkupyörät tai purkaa ne varaosiksi.

Elektroniikkaverstaalla tutkinnon suorittaneet työntekijät tarkistavat vastaanotetut sähkö- ja elektroniikkalaitteet ja vaihtavat niihin tarvittaessa uudet osat. Työntekijöille on kertynyt hyvä tietotaito siitä, mikä osa missäkin laitteessa on todennäköisimmin vaihdon tarpeessa.

Kansainvälisesti ainutlaatuinen Näprä jalostaa materiaaleista kädentaito- ja askartelutarvikkeita.

Kierrätysmuotia suunnitteleva ja ompeleva Plan B -verstas loihtii tekstiileistä ja kankaista vaatteita, asusteita ja laukkuja.

Nihtisillassa toimii myös verkkokauppa. Jokainen myyntiin laitettu tuote tarkastetaan, kuvataan ja syötetään myyntialustalle tuotekuvauksineen käsityönä.

Uudelleenkäyttöä olisi järkevä lisätä,

mutta työltä on putoamassa rahoituspohja

Kenttäpäällikkö Jani Åfelt kertoo, että Nihtisillassa tavaroiden vastaanotto, esilajittelu, lajittelu, hinnoittelu, myymälä, verkkokauppa ja verstastoiminta työllistävät 130–200 työntekijää.

Uudelleenkäyttö työllistääkin enemmän kuin materiaalien kierrätys saati uusien tavaroiden massatuotanto. Markkinataloudessa on kuitenkin ollut vaikea löytää tahoa, joka maksaisi uudelleenkäyttötyöstä.

Työ pyörii Suomessa pitkälti tukityöllistämis- tai sosiaalirahoituksella. Nyt tämä rahoituskanava on kuitenkin muuttumassa.

Valmisteltavana on muutoksia palkkatukilainsäädäntöön. Lisäksi uudet hyvinvointialueet ovat aloittamassa ja työ- ja elinkeinotoimistojen toiminnan siirtämistä kuntien vastuulle valmistellaan.

”Muutokset tuovat kierrätyskeskuksiin paljon epävarmuutta. Alustavien arvioiden perusteella kierrätyskeskusten rahoituksesta saattaa kadota jopa 20–75 prosenttia”, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen henkilöstöjohtaja Janne Toivonen kertoo.

Uudelleenkäyttöä haluttaisiin lisätä ja se olisi ekologisesti ja sosiaalisesti toivottavaa, mutta samalla kierrätyskeskusten toiminnalta on katoamassa rahoituspohja.

Pelkästään tavaralahjoitusten varassa toiminta ei pyörisi. Kierrätyskeskuksen hankepäällikkö Katja Viberg sanoo, että yleensä kierrätyskeskusten vastaanottamista tavaroista ehkä kymmenesosa on sellaista, josta saa myymällä hyvänkin hinnan, siis selvää tuottoa. Viidesosa voi mennä kaupaksi jollain hinnalla.

Nelisenkymmentä prosenttia taas on tavaraa, joka on järkevää jakaa vaikka ilmaiseksi, sosiaalisista tai ympäristöllisistä syistä. Loppu on jätettä, joka tuo kustannuksia.

Kuusi jokakodin konstia luonnonvarojen säästöön

1) Älä osta turhaa tavaraa.

2) Hanki tarvitsemasi tavarat käytettynä tai hanki tavaran sijasta palvelu tai suorite. Näin voit pienentää henkilökohtaista hiilijalanjälkeäsi jopa 11 %.

3) Käytä tavaraa, jota omistat. Käytä sitä itse ja lainaa muillekin. Herättävä harjoitus on laskea tuotteen ostohinnan lisäksi myös hintaa per käyttökerta.

4) Huolla, ylläpidä ja korjaa omistamiasi tuotteita, jotta niiden elinkaari pitenee.

5) Älä säilö tavaraa kaapeissa! Jos et tarvitse jotakin, laita se kiertoon: myy, lahjoita, anna pois – jo tänään. Joillain tuotteilla uudelleenkäyttöarvo vähenee nopeasti. Esimerkiksi IT-laitteilla ei kovin pitkän säilömisen jälkeen enää tee mitään. Tavaralla voisi olla aitoa käyttöarvoa jollekin toiselle juuri nyt.

6) Säästä rahaa ja aikaa luopumalla turhasta. Hyllytila ei ole ilmaista. Tavarat aiheuttavat huomaamatta piilokuluja: Säilytys vaatii neliöitä ja energiaa. Harvoin tuotteiden arvo kasvaa varastossa korkoa niin paljon, että se kattaisi tavaran säilytyksen kustannukset. Liika tavarapaljous vie toistuvasti myös järjestelyaikaa ja voi kuluttaa myös henkisiä voimavaroja.

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset-lehti

Kuvat: Elina Saarinen.

Espoon Nihtisillan myymälä on vain yksi kahdestatoista Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen pyörittämästä myymälästä. Kierrätyskeskusten vastaanottamasta tavaramäärästä 55 prosenttia myytiin ja 45 prosenttia jaettiin ilmaiseksi eteenpäin. Pieni määrä jää jätteeksi ja ohjataan kierrätykseen materiaalina.

”Viime vuonna meidän kauttamme kiersi 5,6 miljoonaa tavaraa uudelleenkäyttöön. Kierrätyskeskuksen 30 vuotisen historian aikana reilut 50 miljoonaa tuotetta on ohjattu uusiin koteihin”, Hanna Lilja sanoo. Hän kertoo, että jos uudelleenkäyttö kymmenkertaistuisi, pelkästään Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen toiminnan kautta säästyisi 500 miljoonaa kiloa luonnonvaroja.