Luontokato kertoo, että talous on epäonnistunut luontopääoman hallinnoimisessa ja suojelemisessa. Taloustieteen emeritusprofessori Partha Dasguptan raportti antaa taloustieteelle eväitä uudistaa globaalia talousjärjestelmää niin, ettei ympäristöä enää unohdeta laskuista.

Ihmiskunta kuluttaa luontopääomaa ja heikentää biosfäärin tilaa nopeammalla tahdilla kuin se ehtii uusiutua.

Emme pelkästään kuluta kestämättömällä tahdilla luonnon tarjoamia palveluja. Ylikulutuksemme tuotokset, jätteet ja saasteet, kertyvät ympäristöön kuormittamaan luonnon ekosysteemejä.

Taloustieteen emeritusprofessori Partha Dasgupta ehdotti helmikuussa julkaistussa mittavassa tutkimusraportissaan, että talousjärjestelmämme ja kulutustottumuksiemme on muututtava ja ylikulutusta vähennettävä ohjauskeinojen avulla.

Dasguptan raportti esittää, että nykyinen talousmalli korvattaisiin biodiversiteettitaloudella.

Rikkauden mittaamiseen kannattaisi ottaa käyttöön nykyistä BKT:tä kattavampi, kokonaisvarallisuutta tarkasteleva työkalu. Siinä luontopääoma on yksi varallisuuden muoto muiden rinnalla.

Uusi mittari huomioisi toimintojen järjestelmätason vaikutukset luontopääomalle, kuten luonnon monimuotoisuudelle. Se mittaisi kumuloituvaa, sosiaalista ja ekologista arvoa, inklusiivista varallisuutta.

Raportti korostaa, että biodiversiteetin suojeleminen täytyisi nostaa kansainvälisellä agendalla yhtä korkealle kuin ilmastotoimet ovat nyt.

Dasguptan raportin ehdottamat toimet ovat hyvin linjassa kiertotalouden periaatteiden kanssa. Molemmat korostavat, ettei ihmiskunta voi jatkaa kestämätöntä kuluttamista ja jätemäärien kasvattamista, vaan meidän on käytettävä luonnonvarojamme paljon nykyistä tehokkaammin.

Talouden ympäristökuormitukseen huomiota

Sitran yliasiamies Jyrki Katainen luonnehtii Dasguptan raporttia käänteentekeväksi. Sitra järjesti helmikuussa verkossa raportin annista keskustelutilaisuuden, jossa niin talousvaikuttajat kuin luontotutkijat pääsivät ääneen.

”Dasguptan raportin sanoma päätöksentekijöille ja taloustieteilijöille on selvä: Vakaata ja kestävää taloutta ei ole olemassa ilman vakaata ja kestävää luontoympäristöä ja ekologista kehitystä. Tämä tulisi jatkossa ottaa huomioon kaikissa talouspolitiikkaa koskevissa päätöksissä”, korostaa Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn.

Hän uskoo, että Dasguptan esittelemästä luontopääoman käsitteestä voi tulla taloustieteessä kantava käsite:

”Siirtymä — toivottavasti nopeasti tapahtuva —kohti hiilineutraalia kiertotaloutta vaatii muutoksia tuotannon ja kulutuksen rakenteissa. Makrotalouden analyysissä olisi hyödyllistä kiinnittää aiempaa enemmän huomiota taloudellisesta toiminnasta ympäristölle aiheutuvaan kuormitukseen”, Rehn näkee.

”Jo [taloustieteiljä] Adam Smith puhui aikoinaan kansojen varallisuudesta, ei kansojen bruttokansantuotteesta”, kommentoi puolestaan Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATTin apulaistutkimusprofessori Anni Huhtala.

Luonnon tuhoajalle palkinto

Tällä hetkellä ihmiskunta ei huolehdi luontopääomasta samalla tavalla kuin huolehdimme rakentamastamme infrastruktuurista tai inhimillisestä pääomastamme kuten osaamisesta.

”Miljoonaa lajia uhkaa sukupuutto seuraavien vuosikymmenten aikana. Tämä uhkaa kriittisiä ekosysteemipalveluja”, tiivistää raportin talousneuvonantaja Thomas Viegas Iso-Britannian valtion Her Majesty’s Treasurystä.

Pelkästään vuonna 2020 ainakin 36 kasvi- ja eläinlajia julistettiin sukupuuttoon kuolleiksi.

Raportin tiedeneuvonantaja Rebecca Nohl muistuttaa, että olemme lähestymässä vaarallista käännekohtaa, jonka jälkeen ekosysteemit romahtavat. Tällä on ennakoimattomia vaikutuksia.

On esimerkiksi arvioitu, että jos metsäkato etenee Amazonin alueella 20 prosenttiin, koko alue voi alkaa muuttua sademetsästä savanniksi. Tällä olisi valtava vaikutus globaaliin vesikiertoon. Tällä hetkellä alueen metsäkatoaste on 17 prosenttia.

Luontopääoman tuhoutuminen vaarantaa paitsi talouden, myös hyvinvointimme.

”Tutkimus osoittaa, että on kannattavaa toimia nyt ja pyrkiä suojelemaan nykyistä biodiversiteettiä. Jos viivästelemme vielä kymmenen vuotta, suojelutoimien kustannukset kaksinkertaistuvat.”

Nohl toteaa, että luontopääoman hallinnointi on epäonnistunut institutionaalisella tasolla. Luontoa hyväksikäytetään sen sijaan että sitä suojeltaisiin.

Tällä hetkellä talousjärjestelmämme palkitsee luonnon tuhoamisesta.

Maksamme ympäristölle haitallisille toiminnoille vuosittain noin 4000–6000 miljardia dollaria erilaisia tukia.

Samaan aikaan käytämme vain 78–143 miljardia dollaria luontoa suojeleviin toimenpiteisiin tai investointeihin.

Nopea siirtymä biodiversiteettitalouteen

Asteittainen, hidas muutos kohti kestävää kehitystä ei enää riitä ehkäisemään luonnon monimuotoisuuden tuhoutumista.

Tarvitaan systeemistä murrosta, mikä vaatii myös sääntelyä ja rajat ylittävää, institutionaalista yhteistyötä.

Kiinan Kunmingissä toukokuussa pidettävä luonnon monimuotoisuussopimuksen COP15-kokous sekä marraskuinen COP26-ilmastohuippukokous Glasgow’ssa ovat seuraavat tilaisuudet luoda yhtenäinen, kansainvälinen linjaus aiheeseen.

”Kulutusta vähennettävä merkittävästi”

”Me emme voi lisätä kestävää kulutusta, vaan meidän on lisättävä kulutuksen kestävyyttä.”

Näin tiivistää Jyväskylän yliopiston ekologian professori ja Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho.

Hän listasi Sitran verkkokeskustelussa Dasguptan raporttiin ja hallitustenvälisen luontopaneeli IPBESin suosituksiin nojaten keinoja, joilla luontokato voidaan kääntää luontopääoman kasvuksi.

Näitä keinoja ovat esimerkiksi globaalin kulutuksen keskimääräinen vähentäminen, luonnonvarojen käytön tehokkuuden kasvattaminen, investoinnit luonnonsuojeluun ja ennallistamiseen sekä luonnolle haitallisten tukien suuntaaminen kestävyyttä tukeviin toimiin.

Myös ihmiskunnan väestönkasvua on hillittävä. Nykyennusteiden mukaan meitä on jo 9,9 miljardia vuonna 2050.

Kotiaho piirtää hyvin selvän kuvan, mitä on tapahduttava:

”Ihmiskunnan pitää leikata kulutustaan 40 prosenttia, jotta epäsuhta saadaan ratkaistua. Maailma on kuitenkin vaurastunut epätasaisesti, eikä ole oikeudenmukaista vaatia kaikilta samaa keskimääräisen kulutuksen leikkausta. Suomalaisten tulisi leikata kulutusta keskimäärin 75 prosenttia.”

Luonnon heikentämiselle pitäisi saada hinta, jotta negatiiviset ulkoisvaikutukset saataisiin kuriin. Käyttöön on otettava luontopääoman kirjanpito. Luonnon ennallistamiseen on määriteltävä valtioita sitovat tavoitteet vuoteen 2030.

Kotiaho laskee, että Suomi pääsisi suojelutavoitteisiin esimerkiksi suojelemalla kaikki valtion talousmetsät, neljä miljoonaa hehtaaria metsää.

Kotiaho toivoo, että myös valtiovarainministeriö huomioisi luontopääoman talouskasvun tulevaisuuden edellytyksiä pohtiessaan. Luonnon suojelu ja ennallistaminen tarvitsevat merkittävää rahoitusta.

Keskuspankit katsovat jo vastuullisuutta

Olli Rehn kertoi, että keskuspankit ovat alkaneet kiinnittää sijoitustoiminnassaan ja talousvakauden valvonnassaan yhä enemmän huomioita myös taloudellisen toiminnan ympäristövaikutuksiin ja kestävään kehitykseen.

Suomen Pankki esimerkiksi julkaisi viime vuonna vastuullisen sijoittamisen periaatteet. Euroopan keskuspankki puolestaan valmistelee parhaillaan rahapolitiikan uudelleenarviointia, ja tässä ympäristö- ja ilmastokysymykset ovat mukana.

Suomen Pankki oli yksi ensimmäisiä jäseniä keskuspankkien ja finanssivalvojien yhteistyöverkostossa, joka edistää ilmastoriskien hallintaa ja vihreää rahoitusta rahoitusmarkkinoilla.

Ilmastokysymysten ohella verkosto tuottaa aineistoa myös ympäristöriskien kuten luontokadon riskien analyysiin. Nykyisin NGFS-verkostoon (Network for Greening the Financial System) kuuluu jo lähes sata toimijaa.

Rehnin mukaan ympäristöongelmien tunnistamista ja huomioimista hidastaa sopivien mittareiden ja riskinarviomenetelmien puute. Hän toteaa myös, että tärkeimmät työkalut ovat poliittisten päätöksentekijöiden käsissä:

”Nyt ei ole käytössä riittävää ympäristöpolitiikan kehikkoa.”

Näin luontopääoma tasapainottuisi

 Dasgupta-raportti listaa useita keinoja, joilla tasapainotetaan luonnonvarojen kysynnän ja tarjonnan suhdetta, vahvistetaan luontopääomaa, muutetaan taloudellisen menestymisen mittareita ja edistetään muutosta koko järjestelmätasolla:

– Suojele ja ennallista luontoympäristöjä

– Vähemmällä enemmän: Paranna luonnonvarojen resurssi- ja materiaalitehokkuutta

– Tuota vähemmän jätettä

– Paranna perhesuunnittelua ja terveydenhuoltoa

– Kuluta reilusti ja kestävästi

– Ota käyttöön kestäviä tuotantoketjuja ja teollisuutta

– Hallinnoi paremmin maata ja merta

– Mittaa talouden onnistumista inklusiivisen varallisuuden mittarein

– Kehitä tuottavuuden analysointimenetelmiä niin, että ne huomioivat myös toiminnan ympäristövaikutukset

– Ota luontopääoma mukaan kirjanpitoon ja päätöksentekoon

– Anna kuluttajille työkaluja tehdä vastuullisempia valintoja ja edistää muutosta biodiversiteettitalouteen

– Tehosta instituutioiden toimintaa kaikilla tasoilla paikalliselta globaaliin

– Luo globaali talousjärjestelmä, joka tukee, ei tuhoa, luontoympäristöä

– Muuta taloustiedettä ja koulutusta huomioimaan luonnon rooli