Materiaalikiertopäivillä katsottiin 2030-luvulle: Kierrot tukevat taloutta ja tuovat turvaa

Miltä näyttää 2030-luku?

Joissain visioissa 2030-luvulla Suomessa ei tarkastella enää vain BKT:n mittamaa talouskasvua, vaan sitä, millaista hyvinvointia talous tuottaa ihmisille ja luonnolle.

Positiivissa tulevaisuusvisioissa on päästy tilanteeseen, jossa tehtaiden sivuvirrat on jalostettu arvoa tuottaviksi tuotteiksi yhteiskunnan ja teollisuuden käyttöön.

Sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta on saatu materiaalia kaupunkikaivoksiin, joista louhitaan jopa enemmän kultaa, hopeaa ja muita arvometalleja kuin kaivosten malmioista.

Korjaamisesta ja uudelleenkäytöstä on tullut uusi normaali. Ostoskeskukset tarjoavat käytettyä tavaraa. Luonnonvarojen ylikulutus on kääntynyt laskuun.

Kiertotalouden liiketoimintamalleista on tullut kannattavia, ja kiertotalousyritykset ovat saaneet vahvan jalansijan markkinoilla.

Tätä on vauhdittanut Euroopan unionin ja Suomen lainsäädäntö. Se ohjaa muun muassa verotuksella ja taloudellisilla ohjauskeinoilla siihen, että kiertotaloudesta ja luontoa säästävistä ratkaisuista on tullut yrityksille tuottoisia.

Enemmän hyvinvointia, vähemmän ylikulutusta

Tältä voisi tuleva vuosikymmen näyttää. Materiaalikierto ry:n järjestämillä Materiaalikiertopäivillä kuultiin esityksiä, jotka osoittavat, että tämän vision toteuttamiseen olisi Suomessa jo osaamista, työkaluja ja mahdollisuuksia. Tulevaisuutta muokkaavat päätökset tehdään tänään.

Tehy ry:n pääekonomisti Anni Marttinen haastoi Materiaalikiertopäivien avauspuheenvuorossa käsitystämme talouskasvusta.

”2020- ja 2030-luvulla pitäisi kysyä, mikä on se talous, mitä voimme tuottaa enemmän ilman, että ylikulutamme materiaaleja”, Marttinen korosti.

Hän näkee, että talous voidaan rakentaa niin, että hyvinvointi kasvaa nopeammin kuin materiaalien käyttö. Voisimme tuottaa nykyistä enemmän hoivaa, koulutusta, terveyttä, kulttuuria ja tietoa sekä toisaalta korjaamista, huoltamista, digipalveluita ja luonnon ennallistamista.

Kulta talteen romupölystä

Yli 270 osanottajaa kokoontui Jyväskylän Paviljonkiin maailman ensimmäisille Materiaalikiertopäiville 6.–7. lokakuuta 2026.

Vaikka kiertotalous- ja jätehuoltoalan pääseminaari pidettiinkin nyt ensimmäistä kertaa tällä nimellä, tapahtumalla on pitkät perinteet Jätehuoltopäivinä. Pitkä historia antaa kokemusta ja perspektiiviä katsoa myös tulevaan.

Kajaanin Romu Oy:n operatiivinen johtaja Niko Nyyssönen kertoi EU-hankkeesta, jossa Kajaanin Romu on mukana. Siinä sähkö- ja elektroniikkalaiteromun metallin kierrätyksen romupölyn arvoaineita otetaan talteen ja tuotteistetaan.

”Nykyisin arvoaineita kuten kultaa, palladiumia ja platinaa menetetään pölyyn. Kun erottelutekniikat kehittyvät, niitä on mahdollista saada talteen ja takaisin sulattavan teollisuuden käyttöön”, Nyyssönen avasi.

Huoltovarmuuspeli simuloi kriisejä

Kiertotalous voi auttaa myös silloin, jos synkemmät skenaariot 2030-luvusta toteutuisivat.

Kiertotalous Pirkanmaa on simuloinut kiertotalouden maksimipotentiaalia huoltovarmuuspelissä.

Siinä esitetään erilaisia hypoteettisia skenaarioita 2020- ja 2030-luvun mahdollisista kriiseistä ja katsotaan, miten kiertotalousratkaisut voivat auttaa Pirkanmaata toimimaan poikkeusoloissa.

Huoltovarmuuspeli on osoittanut, että mahdollisissa kriiseissä Suomi pärjää ja selviytyy, jos olemme ottaneet jo hyvän sään aikana käyttöön kiertotalouden toimintamalleja. Ne vahvistavat resilienssiä ja omavaraisuutta.

Esimerkiksi paikalliset kierrätysraaka-aineet, -polttoaineet ja -lannoitteet ovat käytettävissä, jos erilaiset kriisit ja konfliktit katkovat yllättäen sähköjä, verkkoyhteyksiä, globaaleja toimitusketjuja tai vaikkapa Suomelle tarpeellisia merikuljetuksia.

”Sota merkitsee muutospakkoa”

Yksi huoltovarmuuspelissä simuloiduista kriiseistä on se, että 2030-luvulla vallitsisi sotatila.

”Sota valitettavasti muodostaa pakon muutokseen. Ukrainassa on jouduttu pakon edessä tekemään paljon kiertotalousratkaisuja eri aloille. Suomi on maailman rikkaimpia valtioita, meillä on valtavasti kiertotalousosaamista, mutta muutos ei ole edennyt, koska meiltä puuttuu pakko. Tehdään muutos nyt, jotta olemme valmiita, jos tarve tulee”, sanoi Kiertotalous Pirkanmaan erityisasiantuntija Katja Alakerttula.

Hän muistutti, että kiertotalous on huoltovarmuusteko.

”Kriisi rikkoo lineaaritalouden toimintalogiikan. Kun hankinta- ja tuotantoketjuja on pakko muuttaa, se, mikä ennen oli jätettä, voi olla raaka-ainetta. Kriisit maksimoivat kiertotalouden potentiaalin”, Alakerttula sanoi.

Uudelleenkäyttöä arjen ostosreissulla

Materiaalikiertopäivillä näkyi paljon positiivisia merkkejä entistä kiertotaloudellisemmasta tulevaisuudesta. Ensimmäisiä askelia on jo otettu.

Elävä Kauppa Oy:n toimitusjohtaja Satu Takkinen ja Jätekukon hankintapäällikkö Teija Forsman kertoivat uudelleenkäyttöä vauhdittamaan perustetusta Matkus Luupista. Se on kuopiolainen second hand -kauppakeskus, jossa kaikki myytävä on käytettyä. Saman katon alla toimii myös vihreän siirtymän koulutuskeskus sekä Jätekukon lajitteluasema.

Materiaalikiertopäivien lopuksi katse siirrettiin tulevaan yhdistyksen juhlavuoteen.

Seuraavat Materiaalikiertopäivät pidetään 5.–6.10.2027 Helsingissä Finlandia-talolla. Silloin Materiaalikierto ry täyttää 40 vuotta.

Teksti: Elina Saarinen, Uusiouutiset

Kuva: Elina Saarinen. Paviljonki osoittautui hyväksi keskusteluareenaksi, kun Materiaalikiertopäivät kokosi lähes kolmesataa osanottajaa Jyväskylään.