Meriklusteri kohti hiilineutraalia kiertotaloutta

Suomalaiset meriklusterin toimijat alkavat yhteistyöhön, jotta alasta tulisi kestävää, hiilineutraalia ja kiertotalouden mukaista.

Alan toimijat ovat käynnistäneet yhteisen Merikartta-työn, jota koordinoi Turun ammattikorkeakoulu ja tukee Sitra.

”Kädet merivedessä”

Tavoitteena on luoda Suomeen vakaat toimintaedellytykset kiertotalouteen perustuvan liiketoiminnan kehittämiselle. Tätä varten on tarkoitus rakentaa avoin ja luottamuksellinen verkosto, joka tekee yhteistyössä Suomesta kestävän meriliikenteen edelläkävijä.

Merikarttatyön tavoitteena on kartoittaa koko meriklusterin arvoketjun elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset sekä kiertotalouden mahdollisuudet.

”Suomessa on tehty pitkään laadukasta ja kansainvälisesti arvostettua tutkimus- ja kehitystyötä meriteollisuuden hiilineutraalisuuden edistämiseksi. Toisaalta Suomessa on kiertotalouden kehittämiseen vaadittavaa infraa, osaamista ja teknologioita. Suomella on siis hyvät mahdollisuudet ja osaamista kehittää meriklusterin kestäviä ratkaisuja, joilla on vientipotentiaalia”, sanoo Turun ammattikorkeakoulun Kiertotalouden liiketoimintamallit -tutkimusryhmän tutkimusvastaava Piia Nurmi.

”Emme halua rakentaa pelkkiä visioita, vaan tehdä konkreettista työtä kädet savessa, mudassa ja merivedessä”, Nurmi vertaa.

Hän näkee, että alan laajalla yhteistyöllä on mahdollista synnyttää positiivisia vaikutuksia niin ympäristölle kuin Suomen työllisyydelle ja kilpailukyvyllekin.

Koko meriteollisuuden arvoketju mukaan

Merikarttatyön verkosto kokoontui toiseen työpajaansa 25. tammikuuta yli 60 osanottajan voimin.

Verkosto edustaa jo laajasti koko meriteollisuuden arvoketjua. Mukana on telakoita, varustamoita, teknologia- ja polttoainetoimittajia, toimialajärjestöjä, laivojen purkajia, tutkimus- ja kehitysorganisaatioita sekä muita alan toimijoita.

Verkosto laajenee yhä. Esimerkiksi satamat, huolinta ja ahtausalan toimijat sekä liikennöitsijät ovat tervetulleita mukaan.

”Merikarttatyön visiona on luoda suomalainen verkosto, jonka kaikki toimijat toteuttavat kestävää merenkulkua. Hiilineutraalius ja kiertotalous on huomioitu kaikissa toiminnoissa”, suunnittelija Inka Mäkiö Turun ammattikorkeakoulusta kiteyttää.

Merikarttatyön visiona on lisäksi, ettei hiilidioksidipäästöjä synny enempää kuin sidotaan. Toiminta on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää.

Kuvittele kestävä tulevaisuus

Sitran johtava asiantuntija Nani Pajunen kannustaa meriklusterin organisaatioita laatimaan oman toimenpideohjelman tai projektisuunnitelma, jolla ne toteuttavat hiilineutraalia kiertotaloutta meriliikenteessä.

”Kuvittele toivottava tulevaisuus. Miltä näyttää meriliikenne, joka toimii maapallon kantokyvyn rajoissa? Kannustamme myös uudenlaiseen yhteistyöhön. Ekosysteemin tavoitteena on muuttaa meriliikenteen toimialaa”, Pajunen rohkaisee.

Hän pitää hyvänä lähtökohtana toimenpiteille äskettäin valtioneuvoston julkaisemaa ja tammikuussa lausuntokierroksella ollutta luonnosta periaatepäätökseksi meri- ja sisävesiliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä. Siellä mainitaan esimerkiksi laivojen energiatehokkuus ja vaihtoehtoiset polttoaineet.

Laivaliikenteellä kokoaan isompi rooli

Kirjailija Risto Isomäki korosti työpajassa, että laivateollisuus voisi auttaa muitakin sektoreita ratkaisemaan ilmastohaasteitaan ottamalla edelläkävijänä käyttöön fiksuja kestäviä ratkaisuja.

Isomäki löytää meriliikenteelle maakaasua ilmastoystävällisempiäkin polttoainevaihtoehtoja: power-to-x-polttoaineet, järkevällä tavalla tuotetut biopolttoaineet kuten biodiesel tai bioöljy sekä suuret natrium-akut.

Isomäki pitää natrium-akkuja parempana kuin litium-akkuja, jotka edellyttävät isoja avolouhoksia ja lisäävät riskiä ydinaseiden kehittämiseen. Natrium-akkujen raaka-aineitakin olisi saatavilla muiden teollisuudenalojen jätteinä ja sivutuotteina.

Jos laivaliikenne ottaisi käyttöön natrium-akkuja, se voisi rohkaista myös autoteollisuutta näkemään natrium-akkujen hyödyt.

”On alueita, joilla laivaliikenne voisi näytellä omaa kokoaan suurempaa myönteistä roolia ilmastonmuutoksessa”, Isomäki tiivistää.

Kuva: Viking Line. Viking Glory laskettiin vesille tammikuun lopussa 2021 Kiinan Xiamenissa. Alus käyttää nestemäistä maakaasua (LNG). Maailman ensimmäinen LNG:tä käyttävä suuri matkustaja-alus oli saman laivayhtiön Viking Grace, joka aloitti liikennöinnin vuonna 2013. Viking Glory on Gracea suurempi, mutta kuluttaa silti noin 10% vähemmän polttoainetta.