Metalli kiertää ikuisesti

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ

Suomalainen kierrätysliiketoiminnan edelläkävijä Kuusakoski Oy on tehnyt mittavan, noin 12 miljoonan euron investoinnin metallien erotteluun. Heinolassa käynnistyi vuoden vaihteessa ainutlaatuinen laitoskokonaisuus, joka tuo kaivatun ratkaisun haasteellisten jäännösjätevirtojen energiahyödyntämiseen. Uusi rejektienkäsittelylaitos palvelee pian myös ulkopuolisia toimijoita.

Kuusakoski Oy:n uusi rejektienkäsittely- ja rikastuslaitoskokonaisuus edustaa alansa huippua. Vastaavanlaisia on Euroopassa vain muutamia. Suomessa tämä on lajinsa ainokainen.

Laitoksessa pystytään ottamaan talteen ja jatkojalostamaan lähes kaikki metalli, mikä aiemmin on jäänyt murskain- ja upotus- kellutuskäsittelyssä jäljelle jäännösjätevirtaan eli rejekteihin.

Laitos on halleineen ja varastointialueineen vaikuttava myös fyysiseltä kooltaan.

Kylmää hallitilaa on 2743 ja lämmintä tilaa 897 neliötä. Asfaltointeja laitosalueella on noin kolmen hehtaarin verran.

Hallien sisällä on kymmenittäin mekaanisen käsittelyn erikoislaitteita: murskaimia, magneetteja, induktiivisia- ja pyörrevirtaerottimia sekä seuloja. Toiminnallisuuden suunnitteli yhdessä Kuusakoski Oy:n kanssa Rectec Engineering Oy, joka on suomalainen, Kuusakosken osaomistama yhtiö.

Suunnitteluvaihe alkoi seitsemisen vuotta sitten, projektivaihe materiaalitutkimuksineen kesti noin neljä vuotta ja rakentamisprosessi reilun vuoden verran. Ensimmäiset oman tehtaan rejektimateriaalit otettiin käsittelyyn vuoden vaihteessa.

Kesän korvilla palvelua aletaan tarjota myös yhteistyökumppaneille ja asiakkaille.

Tavoitteena on käsitellä vuodessa noin 70 000 tonnia metallipitoisia jätevirtoja.

SATAVUOTINEN KOKEMUS

Kuusakoskella on kokemusta kierrätyksestä yli sadan vuoden ajalta. Metallien kierrätys on sen vahvin erityisosaamisalue. Konserni toimii usealla paikkakunnalla Suomessa ja yhteensä seitsemässä maassa, muun muassa Yhdysvalloissa ja Venäjällä. Se on pohjoisen Euroopan johtava kiertotalouden palveluyritys ja globaalissakin mittakaavassa kiertotalouden edelläkävijöitä.

Heinolan yksikkö on Kuusakosken laitoksista suurin. Siellä käsitellään vuosittain noin 220 000 tonnia materiaaleja. Kaiken kaikkiaan Kuusakosken käsittelemistä materiaaleista yli 90 prosenttia saadaan kierrätykseen tai hyötykäyttöön.

ENERGIALAITOKSILLE KELPAAVAA KIERRÄTYSPOLTTOAINETTA

Kuusakosken Heinolan tehtaalla käsitellään pääasiassa kompleksisia materiaaleja, jotka sisältävät paitsi erilaisia metalleja, myös muita materiaaleja kuten muoveja. Käsittelyyn tulevassa virrassa on myös ajoneuvoja sekä teollisesta tuotannosta syntyneitä metallijätteitä kuten jalometallipitoisia jätteitä, painolevyjä ja kehitteitä.

Uuden rejektienkäsittelylaitoksen käsiteltäväksi tulevat prosessien metallijakeiden rejektit, joista prosessoidaan pois jäännösmetallit.

Rejektienkäsittelylaitokseen ohjautuu etenkin romuajoneuvojen käsittelyssä syntyvää kevytjaetta eli fluffia, jonka metallipitoisuus voi olla 5–12 prosenttia.

Aikaisemmin nämä rejektin seassa olevat metallit päätyivät polttoon. Kuusakosken Heinolan tehtaan johtaja Tuomas Mantere kertoo, että uusi laitos pystyy poistamaan jäännösmetallit lähes kokonaan.

Jäljelle jää metallivapaa materiaalivirta, joka soveltuu hyvin kierrätyspolttoaineeksi energialaitoksille:

”Fluffissa on muun muassa uretaania, superlonia ja muuta tekstiiliä. Fluffin metallipitoisuus on ollut ongelma, jonka takia sillä on ollut hyvin vähän ulosmyyntireittejä meiltä eteenpäin”, Mantere toteaa ja jatkaa:

”Tämän uuden laitoksen myötä fluffille avautuu paljon enemmän jatkokäyttömahdollisuuksia. Pystymme räätälöimään sitä eri energiahyödyntäjien tarkoituksiin hyvinkin spesifisti. Energiajakeesta on mahdollista tehdä tarpeen mukaan esimerkiksi vähäkloorista. Yksi kantava ajatus investoinnissamme onkin metallien talteenoton lisäksi se, että pystymme jatkossa valmistamaan eri tarkoituksiin kohdennettua kierrätyspolttoainetta.”

ARVOMETALLIT ASIAKKAILLE

Käsittelyprosessissa syntyy metallikonsentraattia, joka jalostetaan laitoskoko naisuuteen kuuluvassa metallien rikastuslaitoksessa.

Siellä värimetallit erotellaan omiksi lopputuotteikseen asiakkaille.

Rejektien sisältämät metallit ovat pääasiassa alumiinia, kuparia, rautaa, messinkiä, ruostumatonta terästä ja sinkkiä. Myös eräät kuparilajikkeet ovat jalometallipitoisia. Nekin saadaan nyt entistä paremmin talteen.

”Kyseessä ovat pitkälti arvometallit, joten taloudellisessakin mielessä puhutaan tärkeistä asioista”, toteaa Kuusakosken yhteiskuntasuhdejohtaja Risto Pohjanpalo.

Uuden laitoksen ansiosta Kuusakoski saa vuosittain talteen noin 2 000–3 000 tonnia enemmän metalleja.

”Maametalleja ei nykyisillä teknologioilla vielä saada talteen, mutta kaikki mitä kierrättämään pystytään, saadaan nyt talteen niin tarkkaan kuin mahdollista on. Alumiini menee meillä omaan sulattoon ja kupari myydään eteenpäin kuparisulattoihin”, Mantere kertoo.

UUSIA MAHDOLLISUUKSIA MYÖS KUMPPANEILLE

Uusi Heinolan tehdas ratkaisee monia ongelmia ja on käytännöllinen, iso askel eteenpäin ympäristölle ja materiaalien kierrätykselle. Investointi kantaa pitkälle tulevaisuuteen.

”Tämä on meille erittäin mittava investointi, mutta todella tarpeellinen. Ympäristövastuullisuus on meillä Kuusakoskella keskiössä. Tämä investointi on luontainen osa kokonaisstrategiaamme. Tahdomme käsitellä omat prosessijätteemme asianmukaisesti ja tarjota myös asiakkaillemme nykyaikaisinta mahdollista palvelua”, Mantere toteaa.

Kaikki prosessin osa-alueet on suunniteltu tarkkaan palvelemaan myös tulevaisuuden ympäristövaatimuksia.

”Esimerkiksi vedenkäsittelyjärjestelmämme ja hajapäästöjen hallinta ovat uusimpien ja tulevien säädösten mukaisia. Joten jos jollakulla kumppanillamme tai kilpailijallamme puuttuu lupia tai on vaikeuksia järjestää asianmukainen prosessointi, he voivat ostaa asianmukaisen käsittelyn meiltä”, Mantere sanoo.

Pohjanpalo uskoo investoinnin olevan paitsi ekologisesti, myös ekonomisesti järkevä.

”Olemme perheyhtiö ja totta kai meidän pitää ajatella toimintaamme myös taloudelliselta kannalta. Nyt pystymme tarjoamaan yhteistyökumppaneillemme ja asiakkaillemme uutta, Suomessa ainutlaatuista teknologiaa ja palvelua, jolle on kysyntää jo nyt, ja yhä enemmän tulevaisuudessa.”

Kuusakoski Recycling

– Yli satavuotinen historia: Donuard Kuschakoff perusti Viipurissa Kuusakoski Oy:n vuonna 1914 nimellä Karjalan Lumppu- ja Romuliike
– Perheyhtiö
– Kuusakoski Group Oy:hyn kuuluu kierrätysliiketoimintaa harjoittava Kuusakoski Oy tytäryhtiöineen sekä valimoliiketoimintaan erikoistunut Alteams Oy tytäryhtiöineen
– Liikevaihto 610,8 MEUR
– Henkilöstöä keskimäärin 2 416
– Toimipaikat Suomessa: Helsinki, Espoo, Vantaa, Hyvinkää, Lahti, Heinola, Tampere, Turku, Pori, Rauma, Jyväskylä, Lapua, Kalajoki, Kotka, Imatra, Joensuu, Kuopio, Kajaani ja Oulu.
– Kierrätysliiketoimintaa Suomen lisäksi Ruotsissa, Virossa, Venäjällä, Englannissa ja Yhdysvalloissa.

www.kuusakoski.com

Kuvat Kuusakoski: Kuusakoski pystyy jatkossa valmistamaan eri tarkoituksiin kohdennettua kierrätyspolttoainetta.