Miten hyvin tomaattikastiketölkki pitää huuhtoa ennen kierrätykseen vientiä? Pitääkö korkki irrottaa muovipullosta? Vastaukset kuluttajien lajittelupulmiin löytyvät uusista neuvontavideoista. Suomen Pakkauskierrätys…
Mikro- ja nanomuovien ekotoksikologisten vaikutusten selvittämiseen saatiin tutkimusprotokolla
Ensimmäisen yksityiskohtaisen, harmonisoidun protokollan mikro- ja nanomuovien ekotoksikologisten vaikutusten tutkimiseen laati Itä-Suomen yliopiston johtama kansainvälinen tiimi.
Nature Protocolsin julkaisema protokolla ottaa huomioon muovipartikkelien erityisominaisuudet ja dynaamisen käyttäytymisen erilaisissa altistustilanteissa.
Protokollan avulla on muun muassa mahdollista tuottaa aiempaa realistisempia mikro- ja nanomuovipartikkeleita, jotka muistuttavat luonnossa esiintyviä hiukkasia.
Protokollassa kuvataan myös testausmenetelmä, jolla voidaan tehdä lyhyt- ja pitkäaikaisia maaperän ja vesieliöiden toksisuustestejä.
Tutkijat ovat itse käyttäneet protokollaa mikro- ja nanomuovipartikkelien toksisuustestaukseen muun muassa meduusoissa, järvisimpukoissa, vesikirpuissa ja kastemadoissa.
Uuden protokollan mukainen toksisuustestaus riippuu koe-eliöstä ja kestää vuorokaudesta kahteen kuukauteen.
Protokollaa voivat hyödyntää niin alan opiskelijat ja tutkijat kuin ympäristöriskien arvioijat ja teollisuuden edustajat.
Täsmäohjeistus helpottaa tutkimusta
Muovisaasteesta on tullut iso maailmanlaajuinen ympäristö- ja terveysongelma, johon on viime aikoina havahduttu yhä laajemmin.
Mikro- ja nanomuovien ekotoksikologisten vaikutusten tutkimiseen ei kuitenkaan ole ollut harmonisoituja ohjeita tai protokollaa.
Tutkimuksissa on usein käytetty mallina kaupallisia pyöreitä partikkeleita, vaikka luonnossa muovihiukkaset esiintyvät erimuotoisina ja -kokoisina, ja myös niiden kemiallinen koostumus vaihtelee.
Lisäksi tutkimuksissa on hyödynnetty protokollia, jotka on kehitetty haihtuvien ja vakaasti leviävien kemikaalien tutkimiseen.
Nämä menetelmät eivät ole mikro- ja nanomuovien osalta optimaalisia, sillä muovipartikkelit eivät liukene. Ne myös käyttäytyvät altistusliuoksessa dynaamisesti esimerkiksi fysikaalis-kemiallisten ominaisuuksiensa ja liuoksen ioniväkevyyden mukaan.
Teksti: Päivi Ikonen/ Kemiamedia.fi
Kuva: Adobe Stock. Pieniksi hitusiksi hajoavaa muoviroskaa on nykyään kaikkialla ympäristössämme. Iso ongelma on etenkin vesistöjen saastuminen.