Mikro- ja nanomuovien ekotoksikologisten vaikutusten selvittämiseen saatiin tutkimusprotokolla

Kuva: Adobe Stock. Pieniksi hitusiksi hajoavaa muoviroskaa on nykyään kaikkialla ympäristössämme. Iso ongelma on etenkin vesistöjen saastuminen.
Facebooktwitterlinkedin

Ensimmäisen yksityiskohtaisen, harmonisoidun protokollan mikro- ja nanomuovien ekotoksikologisten vaikutusten tutkimiseen laati Itä-Suomen yliopiston johtama kansainvälinen tiimi.

Nature Protocolsin julkaisema protokolla ottaa huomioon muovipartikkelien erityisominaisuudet ja dynaamisen käyttäytymisen erilaisissa altistustilanteissa.

Protokollan avulla on muun muassa mahdollista tuottaa aiempaa realistisempia mikro- ja nanomuovipartikkeleita, jotka muistuttavat luonnossa esiintyviä hiukkasia.

Protokollassa kuvataan myös testausmenetelmä, jolla voidaan tehdä lyhyt- ja pitkäaikaisia maaperän ja vesieliöiden toksisuustestejä.

Tutkijat ovat itse käyttäneet protokollaa mikro- ja nanomuovipartikkelien toksisuustestaukseen muun muassa meduusoissa, järvisimpukoissa, vesikirpuissa ja kastemadoissa.

Uuden protokollan mukainen toksisuustestaus riippuu koe-eliöstä ja kestää vuorokaudesta kahteen kuukauteen.

Protokollaa voivat hyödyntää niin alan opiskelijat ja tutkijat kuin ympäristöriskien arvioijat ja teollisuuden edustajat.

Täsmäohjeistus helpottaa tutkimusta

Muovisaasteesta on tullut iso maailmanlaajuinen ympäristö- ja terveysongelma, johon on viime aikoina havahduttu yhä laajemmin.

Mikro- ja nanomuovien ekotoksikologisten vaikutusten tutkimiseen ei kuitenkaan ole ollut harmonisoituja ohjeita tai protokollaa.

Tutkimuksissa on usein käytetty mallina kaupallisia pyöreitä partikkeleita, vaikka luonnossa muovihiukkaset esiintyvät erimuotoisina ja -kokoisina, ja myös niiden kemiallinen koostumus vaihtelee.

Lisäksi tutkimuksissa on hyödynnetty protokollia, jotka on kehitetty haihtuvien ja vakaasti leviävien kemikaalien tutkimiseen.

Nämä menetelmät eivät ole mikro- ja nanomuovien osalta optimaalisia, sillä muovipartikkelit eivät liukene. Ne myös käyttäytyvät altistusliuoksessa dynaamisesti esimerkiksi fysikaalis-kemiallisten ominaisuuksiensa ja liuoksen ioniväkevyyden mukaan.

Teksti: Päivi Ikonen/ Kemiamedia.fi

Kuva: Adobe Stock. Pieniksi hitusiksi hajoavaa muoviroskaa on nykyään kaikkialla ympäristössämme. Iso ongelma on etenkin vesistöjen saastuminen.

Facebooktwitterlinkedin